Apurahatutkijan asema
vahvistuu Vaasan yliopistossa
Yleensä työpaikoilla työskentelevät
henkilöt tunnustetaan henkilökunnaksi
ja heille annetaan virallinen asema organisaatiossa.
Toisin on yliopistoissa.
Tälläkin hetkellä yliopistoissa on suuri
määrä apurahatutkijoita, jotka työskentelevät
ulkopuolisella rahoituksella
mutta heitä ei lasketa henkilökunnaksi
eikä heillä ole todettua asemaa yliopiston
organisaatiossa. Vaasan yliopistossa
apurahatutkijoiden asema haluttiin
määritellä virallisesti vuoden alussa hyväksytyllä
sopimuksella.
Laitoksilta tarjotaan usein ulkopuolisella rahoituksella
toimiville apurahatutkijoille käyttöön työtilat,
tietokone ja puhelin. On kuitenkin tullut esiin tapauksia,
joissa tutkijaa on yritetty velvoittaa työskentelemään
laitoksen hallinnollisissa tai opetustehtävissä
ilman korvausta ikään kuin vastikkeena käytössä
olevasta työhuoneesta ja tietokoneesta. Kun virallisia
sopimuksia ei ole solmittu, on useimmissa tapauksissa
vaikutelmaksi tullut, että tutkijan vaihtoehtona
on pakata tavarat tai suostua menettelyyn. Kuitenkin
useimmat apurahojen myöntäjät kieltävät apurahalla
työskentelevien käyttämisen ilmaiseksi laitosten
tehtävissä. Tällöin tutkija on kahden tulen välissä.
Ongelmaan havahduttiin myös Vaasan yliopiston
tutkijayhdistyksessä VYTY ry:ssä. Asiaa laajemmin
kartoittaessa huomattiin, että Jyväskylän yliopistossa
sama ongelma oli havaittu jo aiemmin ja siellä on ollut käytössä apurahatutkijoiden sopimus. Sopimuksen
avulla määritellään tarkemmin apurahatutkijan
asema. Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut
tarjoaa laitosten käyttöön sopimusmallia,
jolla määritellään laitoksen tiloissa toimivan tutkijan
oikeus käyttää yliopiston tiloja ja laitteita.
- Laitoksia kannustetaan tekemään sopimuksia siten,
että työhuoneiden tilavuokrien kustannukset
korvataan laitoksille sopimuksen tehneiden rehtorin
apurahan saaneiden tutkijoiden osalta, toteaa lakimies Anu Ikävalko. Vuonna 2006 Jyväskylän yliopistossa
kirjattiin 49 apurahatutkijan sopimusta.
Sopimus käyttöön Vaasassa tammikuussa
Vaasan yliopistossa käytettiin Jyväskylän sopimuspohjaa
esimerkkinä kun apurahatutkijan sopimusta
lähdettiin valmistelemaan yhteistyössä VYTY:n ja tutkimustoimikunnan
kanssa. Sopimuksen muokkaaminen
kaikkia osapuolia tyydyttäväksi vei reilun puoli
vuotta ja se tuli voimaan rehtorin päätöksellä vuoden
2007 tammikuussa.
Sopimuksessa määritellään apurahatutkijan käytössä
olevat tarvikkeet ja palvelut apurahakauden aikana.
Lisäksi sopimuksessa on kerrottu tutkijaa koskevat
velvoitteet esimerkiksi hyvän tieteellisen käytännön
noudattamiseksi.
Yliopistokin hyötyy sopimuksesta
- Sopimuksen kautta voimme informoida apurahatutkijoita
heitä koskevista velvoitteista, kuten esimerkiksi
hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden noudattamisesta
tai CRIS- tutkimus- ja asiantuntijatietokannan
päivittämisestä vuosittain. Useimmat todetuista
velvoitteista ovat toki olemassa ilman sopimustakin,
mutta sopimus toimii erittäin hyvin informatiivisena
koosteena, toteaa tutkimuspäällikkö Marita Niemelä Vaasan yliopistosta.
Lisäksi tehtyjen sopimusten kautta saadaan tietoa
yliopiston tutkimusresursseista.
- Kokopäivätoimisten apurahatutkijoiden määrän
arvioiminen on vaikeaa, koska heitä ei lasketa henkilökunnaksi
eikä yliopistolla ole aikaisemmin juurikaan
ollut käytössä keinoja tutkijoiden määrän toteamiseksi,
Niemelä jatkaa.
Apurahatutkijalle sopimus tarjoaa selkeän aseman
yliopiston organisaatiossa. Sopimuksessa määritellään
tarkasti mitä tarvikkeita ja palveluja työhuoneen
lisäksi tutkijalle on tarjolla vastikkeetta. Vastikkeella
tässä yhteydessä tarkoitetaan muuta kuin apurahaan
mahdollisesti liittyvää yleiskustannuslisää. Sopimukseen
liittyvät vastikkeettomat palvelut voidaan räätälöidä
tutkijakohtaisesti ja sopimuksen kesto määritellään
joko apurahakauden mittaiseksi tai esimerkiksi
lukukaudeksi.
Tiedotustyö ensimmäisenä haasteena
Koska sopimuksen hyväksymispäivämäärästä on kirjoittamishetkellä
kulunut vasta reilu kuukausi, Vaasan
yliopistossa ei ole vielä kokemusta sopimuksen
käyttöönotosta. Sopimuksen käyttöönottoaste yliopistossa
riippunee ennen kaikkea siitä, kuinka sopimuksesta
tiedottaminen onnistuu. Tavoite on, että
yliopiston apurahatutkijat saisivat automaattisesti
tietoa sopimuksesta, kun heille osoitetaan työhuone
yliopiston tiloissa. Itse asiassa Vaasan yliopisto edellyttää,
että tiedekunta ja apurahatutkija solmivat
näissä tilanteissa sopimuksen, joten tiedekunnalle ei
Jyväskylän mallin mukaisesti ole tarjolla erityisiä kannustimia.
Yliopiston hallinnolla on keskeinen asema tiedotustyössä,
koska Vaasan yliopistossa dekaani päättää
laitoksille tarjotuista tiloista ja tekee päätökset myös
apurahatutkijan sopimuksen hyväksymisestä. Myös
yliopiston tutkijayhdistys tiedottaa sopimuksesta,
ensisijaisesti kuitenkin omille jäsenille, joten haastava
ryhmä on järjestäytymättömät tutkijat. Näin ollen
on mahdollista, että käytännössä joidenkin tutkijoiden
itsensä vastuulla on vaatia, että sopimus tulee
tehdyksi. Sopimuksen solmiminen voi siis tapahtua
sekä hallinnon että apurahatutkijan aloitteesta.
Apurahatutkijalle sopimus tuo selkeyttä tulevan
kauden toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Lisäksi
apurahatutkijan arkea turvaa se, että muusta työstä
kuin apurahan kohteena olevasta tutkimustyöstä
on sovittava erikseen. Tällaisesta työstä maksetaan
erilliskorvaus. Tämä varmasti lisää myös apurahamyöntäjien
luottamusta yliopistojen toimintaan.
Myös muissa yliopistoissa voitaneen pohtia, olisiko
vastaavalle apurahatutkijan sopimukselle käyttöä.
Annukka Jokipii, Mona Enell-Nilsson ja Pekka Isto
Vaasan yliopiston apurahatutkijan sopimus löytyy osoitteesta:
http://lipas.uwasa.fi/vyty/ajankohtaistaframes.html
|