Palkkapoliittinen
paimenkirje
Valtiovarainministeriö on lähettänyt
helmikuussa ministeriöille ja virastoille
työnantajan palkkapoliittisia kehittämistoimenpiteitä
koskevan kirjeen. Kirjeessä
korostetaan ylimmän johdon
sekä esimies- ja asiantuntijatehtävien
palkkakilpailukyvyn kehittämistä vielä
voimassaolevalla sopimuskaudella.
Valtiovarainministeriöön kuuluva Valtion työmarkkinalaitos
on valtion ylin työnantajaviranomainen,
joka johtaa valtion henkilöstöpolitiikkaa ja paimentaa
muita ministeriöitä ja virastoja henklöstöasioissa.
Valtiovarainministeriö on 5.2.2007 lähettänyt
toisen valtiovarainministerin ja valtion työmarkkinajohtajan
allekirjoittaman palkkapolitiikan kehittämistoimenpiteitä
käsittelevän kirjeen ministeriöille ja
virastoille. Kirje on mennyt myös opetusministeriölle
ja yliopistoille. Kirjeeseen sisältyvät valtiovarainministeriön
määräykset palkkapolitiikan kehittämisestä.
Kirjeen mukaan työmarkkinalaitos on käsitellyt
määräykset valtion pääsopijajärjestöjen kanssa. Mistään
sopimuksesta ei ole kyse. Kirjeeseen sisältyvät
palkkapoliittiset linjaukset vastaavat kuitenkin ainakin
osittain JUKOn näkemyksiä.
Valtion palkkakilpailukyky
Valtiovarainministeriö ja työmarkkinalaitos pitävät
valtiotyöantajan kilpailukyvystä huolehtimista keskeisenä
tavoitteena. Paimenkirjeen mukaan selvitykset
valtionhallinnon henkilöstön ansiotasosta osoittavat,
että palkkakilpailukyky on riittämätön erityisesti
ylimmän johdon osalta sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä.
Muilla tehtävätasoilla valtion palkkakilpailukyky
on pääsääntöisesti hyvä.
Aikaisemmat selvitykset osoittavat, että valtiotyöantajien
mielestä Acatiimin vakinaisen lukijakunnan
eli yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien
palkkakilpailukyky on heikointa koko valtiolla. UPJ
on tuonut ja tuomassa tähän korjausta, joka ei kuitenkaan
ole riittävää. Tarvitaan siis myös muunlaisia
toimenpiteitä.
Toimenpiteet
Valtionvarainministeriön mukaan ministeriöillä ja
virastoilla on vastuu palkkapoliittisten toimenpiteiden
käynnistämisestä ja koordinoinnista. Ministeriöiden
ja virastojen tulee tarkastella omaa ja hallinnonalansa
palkkapoliittista asemaa ja kilpailukykyä
sekä ryhtyä kilpailukyvyn vaatimiin suunnattuihin
työnantajatoimenpiteisiin. Toimenpiteitä ei tule toteuttaa
kirjeen mukaan virkaehtosopimuksella, toimenpiteistä
on kuitenkin informoitava henkilöstöjärjestöjä.
Kilpailukyvyn parantamiseen suuntautuvia toimenpiteitä
voidaan tehdä yksilöpalkkausten muutoksina.
Toimenpiteet voivat kohdistua kirjeen mukaan
myös tehtäväkohtaisiin tai henkilökohtaisen suoriutumisen
taulukkoihin suunnattuun kehittämiseen
sekä tehtävärakenteiden muuttamiseen. JUKOssa on
lähdetty siitä, että palkkapolitiikan kehittämisen tulisi
tapahtua yleensä vaativuustasoihin suunnattavilla
valikoiduilla korotuksilla.
Paimenkirjeen mukaan palkkapoliittisen aseman
tarkastelun tulee tapahtua siten, että ainakin osa toimenpiteistä
toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä
30.9.2007. Aikaa on siis puoli vuotta. Kiirettä
pitää.
Rahoitus ongelmana
Valtiovarainministeriön kirjeen suuri ongelma on,
että siihen ei sisälly tai liity mitään rahalähetystä.
Ministeriöt ja virastot joutuvat toteuttamaan mm.
johto- ja asiantuntijatehtävien palkkakilpailukyvyn
parantamiseen suunnavat toimenpiteet omin varoin.
Hallinnonalojen ja virastojen mahdollisuudet toteuttaa
korotukset ilman lisärahoitusta ovat rajalliset ja
kovin erilaiset.
Kirjeeseen ei sisälly edes vihjausta siitä, kuinka
paljon rahaa toimenpiteisiin olisi suunnattava koko
valtiolla. Tarve on vaihteleva kilpailukyvyn kannalta
sekä hallinnonaloittain/virastoittain että henkilöstöryhmittäin.
Yliopistot
Valtiovarainministeriön kirje koskee myös opetusministeriötä
ja yliopistoja. Ministeriö ja yliopistot voivat
helposti esittää usein oikeutetun toteamuksen, että korjaustoimenpiteisiin ei löydy rahaa. Valtiovarainministeriö
on kuitenkin valtion ylin edustaja palkkapolitiikassa.
Sen lähettämään paimenkirjeeseen
tulee voida vastata myös opetusministeriön ja yliopistojen
taholta. Valtion työmarkkinalaitos käynnistää
tiiviin työnantajaseurannan kirjeessä tarkoitettujen
toimenpiteiden toteutumisesta. Ministeriö ja yliopistot
joutuvat informoimaan toimenpiteistään myös
henkilöstöjärjestöjä.
Yliopistojen UPJ on neuvoteltu ja sovittu opetusministeriön
tasolla. Sopimukseen sisältyvät myös vaativuustasojen
hinnat ja henkiprosentit. Paimenkirje
lähtee siitä, että näitä voidaan nyt korjata valikoiden
opetusministeriötasolla. JUKO siis priorisoi valikoivia
korotuksia vaativuustasoihin.
Yliopistojen UPJ:n soveltaminen tapahtuu yliopistotasolla
vaativuustaso- ja henkisijoitteluineen. Esiintyy
tapauksia, joissa tasoja on pudotettu prosessin
kestäessä tai tapauksia, jotka ovat muuten epäselviä.
Tällaiset voidaan ottaa tarkasteluun yksilöpalkkauksen
muutoksina yliopistotasolla. JUKO on suositellut
tätä yliopistotasolle. Neuvottelu- ja soveltamisjärjestelmistä
johtuen yliopistoissa on siis vähän erilainen
tilanne kuin yleensä.
Kokonaan UPJ:n ulkopuolelle jääneet esimiespalkkiot
soveltuvat myös erinomaisesti korjaustoimenpiteiden
kohteeksi.
Jorma Virkkala Professoriliiton toiminnanjohtaja
21.3.2007
Luottamusmiehillä ongelmia UPJ-tilastojen saamisessa
Yliopistojen luottamusmiehillä on vaikeuksia
UPJ-tilastotietojen saamisessa.
Tieteentekijöiden liiton luottamusmiehet
ja arviointiryhmissä toimivat jäsenet
olivat koolla 15. maaliskuuta.
Viime kesäkuussa solmitussa UPJ-sopimuksessa
on sovittu tilastoyhteistyöstä. Luottamusmiehillä on
kuitenkin hankaluuksia saada yliopistotyönantajalta
tietoja arviointien tuloksista. Opetusministeriötasolla
toimivassa seurantaryhmässä on käsitelty tiedonsaantioikeuksia.
Seurantaryhmä ei vaan ole kokoontunut
kovinkaan usein. Seurantaryhmässä ovat opetusneuvos
Juhani Dammert (OPM, pj), suunnittelija
Jukka Haapamäki (OPM), henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen
(HY), hallintojohtaja Esa Luomala (TKK), hallintojohtaja
Seppo Suihko (SibA), henkilöstöpäällikkö
Liisa Rossi (OY), neuvottelupäällikkö Arja Vehmas
(JUKO), YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen (Pardia)
ja sopimustoimitsija Markku Rehmonen (JHL). Järjestelmäkohtaisia
(opetushenkilöstön ja muun henkilöstön
järjestelmät) seurantaryhmiä ei ole vielä asetettu.
Luottamusmieskurssilla isoimpien yliopistojen
pääluottamusmiehet kertoivat hallintojen nihkeästä
suhtautumisesta tietojen antamiseen. Oikeastaan
vaan Tampereen yliopistolla työnantaja on pääluottamusmies Ulla Aatsingin mukaan pitänyt luottamushenkilöt
asianmukaisesti ajan tasalla.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva
Rantala korosti, että arviointiryhmissä olisi erittäin
tärkeää seurata, miten vaativuustasosijoittelu jatkossa
menee, ettei esimerkiksi uusia tehtäviä sijoiteta
alemmille tasoille. Myös arviointiryhmissä toimivat
luottamusmiehet korostivat linjan säilymisen tärkeyttä.
Tilastotietojen saaminen on tärkeää myös mm. sen
takia, että pystytään seuraamaan miesten ja naisten
palkkakehitystä. Viimesyksyisten arviointien mukaan
naiset ovat saaneet keskimäärin suurempia korotuksia
kuin miehet ja palkkaero on hieman kaventunut.
Vaatitasosijoitteluun liittyviä riitautuksia on tullut
hyvin vähän verrattuna mm. siihen kohuun, jonka
UPJ kaksi vuotta takaperin yliopistoissa synnytti.
Opetusministeriön ja JUKOn välillä on meneillään
neljä paikallisneuvottelua vaatitasoerimielisyyksistä.
Helsingin yliopistossa on arvioitu kaikkiaan 7500 tehtävää
ja vain 15 on riitautettu yliopiston tasolla. Oikaisuvaatimuksista
puolet on arviointiryhmässä hyväksytty.
Palkkausuudistuksen jälkeen valtionvarainministeriö
on vyöryttämässä yliopistoihin tulospalkkiojärjestelmää.
Tuttuun tapaan tähänkään ei ole luvassa
erillisrahoitusta vaan rahat on tarkoitus löytää tuottavuusohjelman
(=väen vähentämisen) kautta. Tulospalkkioilla
ei ole kuitenkaan tarkoitus palkita yksittäisiä
henkilöitä vaan laitoksia tai tutkimusryhmiä.
- Ennen kuin tulospalkkiojärjestelmä otetaan
käyttöön, pitäisi miettiä mm. määräaikaisongelmaa
ja pidempiaikaisten ja/tai vakinaisten palvelussuhteiden
kannustavuutta, toiminnanjohtaja Rantala totesi.
Tulospalkkiohankkeesta löytyy lisätietoja
www.vm.fi/hankkeet/tulospalkkiohanke
Kirsti Sintonen
|