Muuttuuko mikään yliopistolakiesityksessä?
Yliopistolakiesitys on paraikaa eduskunnan
sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Acatiimi-
lehti lähetti muutamille eri puolueita
edustaville sivistysvaliokunnan jäsenille
kyselyn yliopistolaista. Ulkopuolisten määrä
hallituksissa puhuttaa ehkä eniten. Hienosäätöä
pykäliin voi tulla, mutta enemmistöhallitusten
aikana isojen muutosten
saaminen lakiesityksiin on hankalaa.
Kysymykset:
- Mitkä ovat mielestänne yliopistolakiesityksen
parhaimmat muutokset verrattuna nykyiseen lakiin?
- Mitä korjattavaa lakiesityksessä mielestänne
on?
- Muuttuuko lakiesitys eduskuntakäsittelyn aikana?
Raija Vahasalo (kokoomus)
puheenjohtaja
- Yliopistojen toimintamahdollisuuksia parannetaan
antamalla itsenäisyyttä päätöksentekoon.
Henkilöstön asemaa parannetaan niin, että pätkätöistä
ja lasikatoista on päästävä eroon. Opiskelijoiden
tilanne paranee mm. niin, että opetusryhmäkoot
pienenevät. Kaiken kaikkiaan opetuksen
ja tutkimuksen laatu paranee.
- Asiantuntijakuuleminen on vasta aloitettu sivistysvaliokunnassa,
joten on liian aikaista vielä
todeta mahdolliset muutostarpeet.
- Ensin on kuultava kaikkia osapuolia valiokunnassa,
ennen kuin voidaan arvioida lakimuutoksia.
Tuomo Hänninen (keskusta)
varapuheenjohtaja
- Yliopistot saavat uudistuksessa itselleen lisää
autonomiaa ja päätäntävaltaa. Yliopistokeskukset
kirjataan lakiin.
- Pieniä tarkistuksia ja hiottavaa on useissa kohdissa.
Yliopiston hallintoon esitetään hyvin perustellen
pieniä tarkistuksia ja henkilöstön tulevaa
asema vaatinee tarkistuksia. Yksityisen rahoituksen
keräämisaikataulua olisi syytä uudelleen miettiä
nykyisen taloudellisen tilanteen takia.
- Päälinjat hallituksen esityksessä on kohdallaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon ja asiantuntijoiden
kuulemisen ja perusteella tehdään tarkistuksia
ja hiontaa. Lain henki säilyy hallituksen esityksen
mukaisena.
Tuula Peltonen (SDP)
- Alkuperäinen idea taloudellisen ja hallinnollisen
autonomian lisäämisestä oli kannatettava.
- Oman lakialoitteemme mukaan minkäänlaisiin
lukukausimaksuihin ei ole tarvetta, yliopistokollegion
asemaa pitää tukea, henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
tulee säätää edelleen asetuksen tasolla,
virkasuhteen tulee säilyä tehtävissä, joissa
käytetään julkista valtaa. Ulkopuolisten jäsenten määräksi hallituksissa riittää vähintään kaksi. Yliopistoyhteisöllä
tulee olla mahdollisuus vaikuttaa
myös säätiöyliopiston hallituksen valintaan.
- Uskon, että perustuslakitarkastelun vuoksi lakiesityksen
45 pykälään on pakko tehdä muutos.
Lisäksi voi tulla jotain hienosäätöä, mutta yliopiston
hallituksen kokoonpanoon voi olla hankala
saada korjausta.
Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät)
- Yliopiston vapautuminen tiliviraston asemasta.
Taloudellisen autonomian lisääntyminen edellyttää
kuitenkin, että perusrahoitus on riittävä.
- Paljonkin korjattavaa. En pysty tässä luettelemaan
kuin muutaman keskeisen asian:
virkasuhteet tulisi säilyttää, kollegion asemaa vahvistaa,
hallituksen kokoonpano muuttaa niin että
sisäisillä jäsenillä olisi enemmistö, kelpoisuusehdot
saada asetukseen, määräaikaisuusmuotoilu
(“alan vakiintunut käytäntö”) poistaa.
- Kyllä muuttuu, mutta muuttuuko tarpeeksi, on
toinen kysymys.
Leena Rauhala (kristillisdemokraatit)
- Hyvää on pääsy irti tiliviraston asemasta ja
muutos julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Tavoitteet
autonomian vahventamisesta ja rahoituspohjan
laventamisesta ovat myös kannatettavia.
- Virkasuhteen muutos työsopimussuhteeksi, hallituksen ja kollegion suhde sekä hallituksen
koostumus. En ymmärrä, miksi ulkopuolisia pitää
olla puolet. Lakiesitys ei myöskään tuone kaivattua
helpotusta opiskelijoiden ja opettajien lukumäärien
suhteeseen.
- Toivon, että muutoksia ja tarkennuksia tulee,
mutta kovasti niiden eteen pitää vielä tehdä työtä.
Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto)
- Jos jotain hyvää hakee lakiesityksestä, niin ainakin
se on aktivoinut yliopistoyhteisön barrikadeille
taistelemaan sivistysyliopiston ja vapaan,
kriittisen tieteen puolesta. Nyt käydään sellaista
keskustelua yliopisto- ja koulutuspolitiikasta, jota
moni on kaivannut.
Lakiesityksen myötä on luvattu, että yliopistokiinteistöt
siirtyisivät yliopistojen omaan omistukseen.
Tämä voisi mahdollistaa yliopiston tilojen
joustavamman ja edullisemman käytön.
- Lakiesityksen perusajatus yliopistojen autonomian
lisäämisestä on hyvä - valitettavasti keinot
vain ovat väärät. Esimerkiksi se, että puolet yliopistojen
hallitusten jäsenistä pitää valita yliopiston
ulkopuolelta, ei todellakaan lisää yliopistojen
autonomiaa. Lakiesitys vähentää yliopistoyhteisön
sisäistä demokratiaa. Myös ulkopuolisen rahoituksen
osuuden kasvattaminen sekä lukukausimaksukokeilu
sitovat yliopistot epätasa-arvon politiikkaan,
tekevät tieteestä ja koulutuksesta
myyntituotteen ja johtavat jenkkiläistyyliseen
akateemiseen kapitalismiin.
- Muuttuu, jos se minusta ja Vasemmistoliitosta
on kiinni. Teemme hartiavoimin sen puolesta töitä,
että ainakin kaikkein ongelmallisimpien pykälien
osalta lakia muutetaan.
|