Työehtosopimus turvaa palvelussuhteen ehdot
Maaliskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä
syntynyt neuvottelutulos turvaa yliopistohenkilöstön
palvelussuhteen ehdot. Tämä
oli henkilöstöjärjestöjen päätavoite. Tekstipuolella
keskeisin muutos on tutkijoiden
tuleminen 1600 tunnin kokonaistyöajan
piiriin. Yliopistojen palkkausjärjestelmä
säilyy pääosin ennallaan. Palkankorotukset
ovat samat kuin valtiolla.
Ohessa on kuvattu neuvottelutuloksen keskeinen
sisältö. Kun työehtosopimus on lopullisesti hyväksytty,
löytyy se kokonaisuudessaan liittojen
www-sivuilta.
Voimassaolo ja palkankorotukset
Työehtosopimus on kaksivuotinen ja voimassa
1.3.2010 - 29.2.2012. Osapuolet neuvottelevat
28.2.2011 mennessä vuoden 2011 palkankorotusten
ajankohdista sekä suuruudesta. Jos neuvotteluissa
ei päästä yhteisymmärrykseen, kukin osapuoli
voi irtisanoa sopimuksen päättymään
28.2.2011.
Sopimuskauden palkankorotukset vuonna
2020 tulevat seuraavasti:
- 1.11.2010 5,5, %:n kertaerä
- 1.11.2010 0,4 %:n yleiskorotus
- 1.11.2010 0,58 %:n järjestelyerä
Kertaerä lasketaan lokakuun palkasta ja maksetaan
niille, joiden työsuhde on voimassa sekä
loka- että marraskuussa. Kertaerällä kompensoidaan
palkankorotusten siirto tältä keväältä marraskuun
alkuun. Kyse on siten vain sopimuskorotusten
taannehtivasta maksusta. 0,58 %:n järjestelyvara
käytetään palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
Korotusta kohdistettaessa otetaan huomioon
yhteen yleiseen työaikaan siirtymisestä aiheutuva
kustannusvaikutusten erilainen kohdentuminen.
Tämä tarkoittaa sitä, että viikkotyöajassa
olleet hyötyivät yhteen yleiseen työaikaan siirtymisestä;
heidän työaikansa lyheni kahdella tunnilla
viikossa. JUKOlaisissa ryhmissä ei ole viikkotyöajassa
olevia. Jos 0,58 %:n erästä ei päästä yksimielisyyteen,
maksetaan se yleiskorotuksena sopimuksessa
erikseen sovitulla tavalla.
Lisäksi todettiin, että vuonna 2011 toteutettavista
palkankorotuksista noin puolet käytetään
palkkausjärjestelmän ja erityisesti sen henkilökohtaiseen
suoriutumiseen liittyvien määräysten
kehittämiseen.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
palkkioita korotetaan 8 %:lla ja alin palkkio korotetaan
75 euroon kuukaudessa.
Työryhmät
Osapuolet päättivät perustaa seuraavat työryhmät:
palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä,
määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkastelevan
työryhmän, yhteistoimintaa ja työsuojelun
yhteistoimintaa tarkastelevan työryhmän ja tilastotyöryhmän.
Palkkausjärjestelmätyöryhmän
rooli on keskeinen, koska se valmistelee myös järjestelyerän
kohdentamisen. työryhmän tehtävänä on valmistella 15.10.2010 mennessä esitys palkkausjärjestelmän
kehittämisestä sekä laatia palkkausjärjestelmän
soveltamiseen liittyvä ohjeistus.
Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva
työryhmä käsittelee määräaikaisten työsuhteiden
käytössä noudatettavien periaatteiden selkeyttämistä.
Työryhmän tulee ottaa työssään huomioon
myös tasa-arvonäkökulma. Yhteistoimintaa
ja työsuojelun yhteistoimintaa tarkasteleva
työryhmä selvittää ja valmistelee 31.3.2011 mennessä
yhteistoiminta- ja työsuojelumääräykset.
Työehtosopimuksen sisältö
Soveltamisala
Työehtosopimuksen soveltamisala säilyi lähes ennallaan.
Järjestöt halusivat varmistaa, ettei soveltamisalan
ulkopuolelle jätetä esimiestehtävissä
olevia. Soveltamisohjeeseen tuli kirjaus, että yliopisto
nimeää keskushallinnon henkilöstön joukosta
työantajan edustajat joko hallinnollisella
päätöksellä tai siten, että asiasta on erikseen sovittu
henkilön työsopimuksessa.
Työsuhteen keskeytyminen
Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on
ollut saman työnantajayliopiston, muun yliopiston,
siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai
yliopistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä
enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.
Työsuhteen alkaminen ja koeaika
Työehtosopimukseen tuli kirjaus, että työsopimus
tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti. Koeaikaa
koskevat kirjaukset ovat samanlaisia kuin työsopimuslaissa
ja koeajan pituus on enintään neljä
kuukautta.
Määräaikainen työsopimus
Määräaikaiset työsopimukset ankkuroidaan yliopistosektorilla
tästedes työsopimuslakiin. Työehtosopimukseen
tuli määräys, että määräaikaiset
sopimukset pitää tehdä työsopimuslain ja yliopistolain mukaisin perustein. Tämä vähentää määräaikaisen
sopimusten perusteetonta käyttöä. Myös
määräaikaisten asema vahvistuu, kun riitatapaukset
voidaan jatkossa viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Irtisanomisajat noudattavat työsopimuslakia.
Työntekijän puolelta irtisanomisaika on 14 pv, jos
työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja 1 kuukausi,
jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Irtisanomisaika
alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden
osalta 1 kuukausi.
Matkakustannukset ja päivärahat
Työntekijälle, joka
matkustaa työnantajan
määräyksestä,
korvataan syntyneet
matkakustannukset
verohallituksen kulloinkin
voimassa
olevia ohjeita noudattaen.
Päivärahan
ja kilometrikorvausten
määrät ovat käytännössä
samat kuin
valtion matkustussäännössä.
Työehtosopimuksessa säilyi 55 euron matkapäiväkorvaus
vapaapäivänä matkustettaessa samoin
edellytyksin kuin aikaisemminkin.
Vuosilomamääräykset
Vuosilomien osalta uusi sopimus ei tuo muutoksia.
Vuosilomamääräykset säilyvät määrältään ja
muutoinkin valtion vuosilomasopimuksen mukaisina.
15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan
huomioon muun muassa oman työnantajayliopiston,
muun suomalaisen yliopiston ja Suomen
valtion palveluksessa palveltu aika. Palvelus
muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai
ulkomailla otetaan huomioon siltä osin, kuin siitä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.
Lomaraha määräytyy siten kuin aikaisemminkin.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajärjestelmän
piirissä oleville henkilöille
maksetaan lomaraha niin monelta lomapäivältä
kuin kyseinen henkilö saisi vuosilomaa työehtosopimusmääräysten
mukaisesti.
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolojen osalta jouduttiin yhteen sovittamaan
entiset virkamiesten ja työsuhteisten
sairausajan palkkaa koskevat määräykset. Sairausajan
palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:
|
Työsuhteen kesto
|
Palkallisen jakson enimmäispituus
|
|
Alle 1 kk
|
1+9 arkipäivää, 50 % palkasta
|
|
1 kk – alle 1 vuotta
|
40 kalenteripäivää vuodessa ja sen
jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä
enintään 365 kalenteripäivän ajan
|
|
1 vuotta – alle 5 vuotta
|
50 kalenteripäivää vuodessa ja sen
jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä
enintään 365 kalenteripäivän ajan
|
|
5 vuotta -
|
60 kalenteripäivää vuodessa ja sen
jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä
enintään 365 kalenteripäivän ajan
|
Perhevapaat ja tilapäinen hoitovapaa
Perhevapaamääräykset noudattavat vastaavia valtion
sopimuksen määräyksiä. Jompikumpi ottovanhemmista
kerrallaan voi nyt saada vanhempainrahakauden
alusta lukien palkkaa kuten äitiysvapaalla
olevatkin. Isyysvapaan palkallinen
aika on nyt 6 arkipäivää.
Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan
ajalta enintään neljältä päivältä (aiemmin
kolme).
Muut poissaolot
Merkkipäiviin ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
säilyivät ennallaan.
Työaikamääräykset yleisen työajan osalta
Suurin muutos työajoissa on siirtyminen yhteen
yleiseen työaikaan, joka on keskimäärin enintään
7 h 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15
minuuttia viikossa. Tämä tarkoittaa kahden tunnin
viikkotyöajan lyhennystä nykyisille viikkotyöajassa
oleville. Näitä ryhmiä ovat laboratoriohenkilöstö,
virastomestarit ja kiinteistöhenkilöstö.
Kahden tunnin työajan lyhennys toteutetaan
1.8.2010. Aiemmin virastotyöajassa (paitsi kokonaistyöaikaan
siirtyneet tutkijat) olleille työaikamääräyksiin
ei tule muutoksia.
Sopimukseen kirjatut työaikajoustot koskevat
lähinnä niitä henkilöstöryhmiä, joilla on aikaisemmin
ollut viikkotyöaika. Muissa tehtävissä
työaikajoustoja koskevat järjestelmät (tasoittumisjaksojärjestelmä)
voidaan ottaa käyttöön, jos
siitä sovitaan paikallisesti. Tämä tarkoittaa sitä,
että JUKOn täytyy hyväksyä joustojen käyttöönotto.
Näiden joustojen käyttö on sopimuksessa
tarkkaan rajattu, eikä johda käytännössä suurin
muutoksiin työaikajärjestelyissä.
Yliopistojen palkkausjärjestelmä
Yliopistojen palkkausjärjestelmä säilyi pääosin
ennallaan. Vaativuustasokarttaan ja -kehikkoon ei
tehty mitään muutoksia.
Merkittävä muutos oli se, että paikallisesti voidaan
sopia, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta
opetus- ja tutkimushenkilöstön jonkun tehtäväryhmän
osalta. Tähän paikallissopimukseen täytyy
saada JUKOn hyväksyntä. Käytännössä tämän
järjestelyn tulee ottamaan käyttöön Aalto-yliopisto
tiettyjen tehtäväryhmien osalta.
Säännölliset suoritusarvioinnit tehdään jatkossa
kaikkien henkilöstöryhmien osalta kahden
vuoden välein. Suoritusarviointien perusteella toteutettavat
palkankorotukset tulevat voimaan kaikille
säännöllisesti toteutettavan suoritusarvioinnin
perusteella 1.6. lukien. Tehtävän vaativuustason
muuttuessa alustava arviointi suoritustasosta
tehdään heti ja tämän perusteella toteutettava
suoritustason muutos toteutetaan samasta hetkestä.
Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa saa kuitenkaan
alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee.
Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi,
jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi,
tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän
vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös,
kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies
sitä pyytää.
Soveltamisohjeessa kiinnitetään huomiota
opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille
1-4 kuuluvien tehtävien vaativuuden arviointiin
muun muassa väitöskirjan etenemisen myötä.
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskeviin
määräyksiin ei tullut juurikaan muutoksia.
Järjestöjen tavoite luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
kiinteän työstä vapautuksen sopimisesta
työehtosopimuksella ei toteutunut.
Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien luottamusmiesten
luottamusmiestehtäviin käytettävä
aika otetaan huomioon 1600 tunnin työsuunnitelmassa.
Muuta työehtosopimukseen liittyvää
Työehtosopimukseen liittyy lisäksi sopimusmääräykset
ammattiyhdistyskoulutuksesta, sopimus
paikallisesta sopimisesta, sopimus muuttokustannusten
korvaamisesta ja eläinsairaalaa koskevat
määräykset.
Lisäksi tärkeää oli saada kirjaus siitä, että yliopistot
voivat edelleenkin myöntää työntekijälle
palkatonta vapautusta työtehtävistä aikaisempien
virkavapautta koskeneiden käytäntöjen mukaisesti.
Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat
Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat ovat olleet
vuoden alusta alkaen yliopistojen palveluksessa.
Akatemiaprofessorit ja -tutkijat eivät kuulu
yliopistojen palkkausjärjestelmän piiriin. Heidän
palkkauksensa määräytyy vähintään Suomen
Akatemian rahoituspäätösten mukaisesti. Heihin
noudatetaan 1600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta
työajan ja siirtymäsäännösten osalta.
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
JUKOn neuvottelija
|