Yhteistoimintamenettelyn muutokset

Yliopistot uuden yt-lain piiriin

Tämän vuoden alussa yliopistot siirtyivät henkilöstön ja työnantajan välisessä yhteistoimintamenettelyssä uuden lain piiriin. Valtion virastoja ja laitoksia koskeva yhteistoimintalaki jäi taakse. Minkälaisia muutoksia yhteistoimintalaki, joka on säädetty yrityksille, tuo yliopistoihin?

Vanhan lain mukaiset yliopistokohtaiset yhteistoimintasopimukset lienee irtisanottu. Yhteistoimintamenettelyä koskevia sopimuksia, joilla poiketaan lain säännöksistä, voivat enää tehdä vain työnantajien ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset.

Uuden lain mukaisia yhteistoimintamenettelyjä yliopistoissa on tuskin vielä otettu käyttöön. Niitä ei myöskään tunneta riittävästi. Toisaalta yliopistojen murroksessa yhteistoimintamenettelyjä kuitenkin juuri tarvitaan.

Yritystoiminnan muutokset

Neuvotteluvelvoite ei koske itse yritystoiminnan muutosta eikä rajoita työnantajan oikeutta liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Neuvotteluvelvoite koskee vain yritystoiminnan muutosten olennaisia henkilöstövaikutuksia.

Vanhaan tapaan laki edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen kuin työnantaja tekee päätöksensä muutoksesta, jolla on olennaisia henkilöstövaikutuksia. Neuvotteluissa on käsiteltävä muutoksen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja henkilöstöä koskevilta osin.

Yritystoiminnan muutokset tarkoittavat muun muassa jonkin osan lopettamista taikka toiminnan laajentamista tai supistamista, palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksia, työn järjestelyjä ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä.

Olennaisia henkilöstövaikutuksia ovat muun muassa työntekijöiden tehtävien olennaiset muutokset tai siirrot tehtävästä toiseen. Silloin kun yritystoiminnan muutosten arvioidaan johtavan irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, neuvottelumenettelystä on säädetty aikaisempaa vaativampi menettely toimintasuunnitelmineen.

Laajennuksia ja supistuksia suunnitteluvelvoitteissa

Yritystoiminnalle ominaiseen tapaan henkilöstöllä ei ole vaikutusmahdollisuuksia koko yrityksen toiminnan suunnitteluun. Siten yhteistoimintamenettelyn piiriin yliopistoissa ei enää kuulu toiminta- ja taloussuunnitelma eikä budjetti.

Muutoin uusi sovellettava laki ei muuta yliopistotyönantajan yhteistoimintavelvoitteita moninaisten suunnitelmien, ohjeiden ja käytäntöjen käsittelyssä. Niiltä osin vanha ja uusi laki ovat yhtä lailla kunnianhimoisia. Todellisuus on vielä kaukana lainsäätäjän tavoitteista.

Kuitenkin esimerkiksi hyvin suunnitellut periaatteet työhönotosta ja perehdyttämisestä sekä onnistuneet henkilöstö- ja koulutustavoitteet tulisivat kuulua paitsi yhteistoimintamenettelyyn myös olla osa toiminnan arkipäiväistä johtamista ja vuorovaikutusta työpaikalla.

Samoin onnistunut sisäinen tiedotustoiminta, jonka periaatteet ja tavat on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, tukee niin yrityksen kuin yliopiston tavoitteellista toimintaa. Oikea-aikainen ja yliopiston olennaisia asioita koskeva tiedotus edistää työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista työnantajaan ja sen tavoitteisiin.

Kehittyneeseen toimintakulttuuriin kuuluvat tehokas sähköpostin ja turvallinen tietoverkon käyttö. Niiden käytön periaatteet tulee lain mukaan edelleenkin käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.

Työsäännöt ja paikallinen sopiminen

Yritysten yhteistoimintalaki luo yliopistoissa täysin uuden mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Niinpä yhteistoimintaneuvottelussa sovitut työsäännöt tulevat työntekijöiden työsopimuksen osaksi siltä osin kuin työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa ei ole sovittu toisin tai pakottavat lainsäännökset sitä estä.

Työsäännöissä voidaan siten sopia yliopistoa ja työntekijöitä sitovasti esimerkiksi sähköpostin ja tietoverkon käytöstä taikka koulutuksesta, työaikajärjestelyistä tai muistakin työsuhteen ehdoista. Voitaisiin ehkä myös yhtenäistää eri henkilöstöryhmille syntyneitä käytäntöjä ja ehtoja sopimalla asiasta kollektiivisesti yhteistoimintaneuvotteluissa vahvistetuissa työsäännöissä.

Yritysten uusi yhteistoimintalaki on siten luonut kokonaan uuden kollektiivisen ja paikallisen työsuhteen ehtojen sopimisen välineen myös yliopistoille. On ollut yllättävää, että tästä merkittävästä uudistuksesta yhteistoimintalaissa on julkisessa keskustelussa täysin vaiettu.

Yhteistoimintalain mahdollisuuksia käytettävä

Yritysten yhteistoimintalain tavoite on kaunis samoin kuin vanhan lain. Yhteistoimintamenettelyjen tarkoitus on, että osapuolet yhteisymmärryksessä kehittävät yritysten toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa niissä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä.

Niinpä lain toivotaan tukevan osaltaan sopeutumista jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin ja parantavan kilpailukykyä. Onnistunut vuorovaikutus johtaa kaikkien osapuolten oppimiseen ja päätöksiin, joita henkilöstö on valmis paremmin toteuttamaan.

Uuden lain velvoitteiden täyttäminen vaatii yliopistoissa pitkäjänteistä kehitystyötä. Uuden lain soveltaminen tuottaa enemmän vaivaa kuin aikaisempi laki mutta antaa myös mahdollisuuksia.

Kari Kannala
asianajaja
Asianajotoimisto Bützow Oy
www.butzow.com

Kirjoitus on julkaistu Universitas-lehden numerossa 1/2010.