Ajankohtaista

Palkkaratkaisu tuo vaativuuslisän

Yliopistohenkilöstö saa tänä vuonna 2,1 prosentin palkankorotukset. Neuvottelutulos signeerattiin myöhään Kalevalan päivän iltana. JUKOn yliopistoneuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen kokouksessaan 7. maaliskuuta.

Palkkaratkaisu tuo 1,2 prosentin yleiskorotuksen huhtikuun alusta ja 0,9 prosentin järjestelyerän toukokuun alussa. Yleiskorotuksella korotetaan vaativuusryhmien mukaisia taulukoita ja henkilökohtaisia kuukausipalkkoja.

— Korostus vastaa julkiselle sektorille syntyneitä palkkaratkaisuja. Se himpun verran eli 0,1 prosenttia enemmän kun kuntasektorin ratkaisu, JUKOn neuvottelupäällikkö Arja Vehmas toteaa.

Järjestelyerä käytetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusosion ja vaativuusryhmien palkkatasojen kehittämiseen. Neuvotteluosapuolet sopivat tästä 29.4. mennessä. Jos tuohon mennessä ei päästä sopuun, jakautuu 0,9 seuraavasti: 0,45 prosenttia taulukkokorotuksena toteutettavaan erään ja 0,45 prosenttia työnantajakohtaiseen erään. Tätä kirjoittaessa näytti siltä, että järjestelyerästä päästään yhteisymmärrykseen määräaikaan mennessä.

Palkkausjärjestelmää aiotaan kehittää siten, että opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä vaativuustasolta 5 ja muun henkilöstön järjestelmässä vaativuustasolta 4 ja niistä ylöspäin olevissa tehtävissä, työnantaja alkaa maksaa tehtäväkohtaista vaativuuslisää, joka on 50 prosenttia vaativuustasojen palkkojen erotuksesta.

Tarkoitus on, että vaativuuslisää maksetaan sellaisille henkilöille, joiden tehtävän vaativuus on kunkin vaativuusryhmän osalta sen yläpäässä. Muutoksella ei ole vaikutuksia vaativuustasokarttojen tai vaativuuskehikon sisältöön tai tulkintaan.

Palkankorotusten TOP 6
Kevään palkankorotusten ranking-lista

1. Rakennusteollisuus (2,55%)
2. Paperiteollisuus (2,5%)
3. Kemianteollisuus (2,3%)
4. Majoitus- ja ravintola-ala sekä LTY-sopimus eli mm. entiset valtion ja kuntien liikelaitokset (2,2%)
5. Yliopistot (2,1%)
6. Kunnat, valtio sekä teatteriala (2,0%)

Päätöksen vaativuuslisän maksamisesta tekee työnantaja. Arviointiryhmä voi esittää työnantajalle vaativuuslisän maksamista, jos katsoo, ettei käsittelyyn tullut tehtävä yllä vaativuudeltaan seuraavalle tasolle, mutta sisältää vaativampia elementtejä kuin vahvistettu taso edellyttää. Henkilön suoritustasoa ei voida alentaa sillä perusteella, että hänelle maksetaan vaativuuslisää. Tehtäväkohtainen vaativuuslisä säilyy niin kauan, kun henkilö hoitaa samaa tehtävää.

Vaativuuslisän kohdentamisessa otetaan huomioon palkkausjärjestelmän toimivuus, eri henkilöstöryhmien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä yliopistojen omat kehittämistarpeet. Ennen lisien kohdentamista työnantajan pitää neuvotella järjestelyerän käytön periaatteista paikallisesti henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmän tasoilla 1—4 ja muun henkilöstön järjestelmän tasoilla 2—3 järjestelyerä käytetään kohdennettuna taulukkokorotuksena palkkaustyöryhmän neuvotteluiden perusteella. Järjestelyerä tulee tilille takautuvasti marraskuun palkan maksun yhteydessä.

Kirsti Sintonen

Lue neuvottelupäällikkö Arja Vehmaksen haastattelu seuraavalta täältä.

Helsingin yliopisto keventää solettamista

Suurin osa henkilöstöstä vapautuu Helsingin yliopistossa paljon parjatun Sole TM:n käyttämisestä. Perusrahoituksesta kokonaan palkkansa saavien ei tarvitse ”solettaa” enää työaikaansa, olivatpa he sitten hallinto- tai opetushenkilökuntaa.

Uusien ohjeiden mukaan työajan kohdentamista edellytetään tänä vuonna vain niiltä henkilöiltä, joiden palkka tulee kokonaan tai osittain täydentävästä rahoituksesta. Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden, lahjoitusvirkoja hoitavien, FidiPro-tutkijoiden sekä säätiörahoituksesta palkkansa saavien ei tarvitse kohdentaa tuntejaan Solessa.

SoleTM tekee työajankohdennuksen automaattisesti kaikissa niissä tapauksissa, missä se on suinkin mahdollista. Nyt taas hyvät käytänteet kiertoon muihinkin yliopistoihin!

Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuihin 38 miljoonaa euroa

Valtioneuvosto hyväksyi 23. maaliskuuta ns. teknisen menokehyksen vuosille 2012—2015. Se on pohja hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä kehys, josta eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus päättää vuoden 2012 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Eduskunta ei käsittele nyt vahvistettua teknistä kehystä.

Yliopistojen rahoituksen kannalta kehyspäätöksessä on merkittävää, että yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu sisältyy kehykseen. Yliopistojen työantajan työttömyysvakuutusmaksut huomioidaan vuodesta 2012 lukien pysyvällä 38 miljoonan euron määrärahalisäyksellä.

Tänä ja viime vuonna oli voimassa poikkeuslaki, jonka mukaan yliopistot maksoivat työttömyysvakuutusmaksuja alennetun määrän eli vain 10,5 miljoonaa. Yliopistoissa olikin pelkona, miten työttömyysvakuutusmaksut rahoitetaan jatkossa

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 8