Yliopistouudistukseen ollaan tyytyväisiä vain kokoomuksessa

Keskustassa ja vihreissä enemmän uudistuksen kriitikkoja kuin kehujia.

Yliopistouudistuksen puolustaminen on jäänyt lähes yksinomaan kokoomuksen tehtäväksi. Acatiimin istuville kansanedustajille tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että keskustassa ja vihreissä suhtaudutaan uudistukseen miltei yhtä kriittisesti kuin oppositiopuolueissa. Edustajilta kysyttiin, ”kuinka hyvin yliopistouudistus mielestäsi onnistui?” Samaa kysyttiin syksyllä Tieteentekijöiden ja Professoriliiton kyselyssä.

Kyselyyn vastasi 77 kansanedustajaa 200:sta, joten koko totuutta tulokset eivät paljasta. Paljon kertoo kuitenkin jo se, että keskustan 13 vastanneesta edustajasta vain kolme piti uudistusta edes melko hyvin onnistuneena.

Keskustalaiset murehtivat etenkin maakuntien yliopistojen puolesta. Moni koki niiden jääneen pääkaupunkiseudun yliopistojen varjoon.

— Valtion rahoitusjärjestelmä palkitsee niitä yliopistoja, jotka saavat jo muutenkin helpommin rahaa, vaikka tukea pitäisi niitä, joiden on vaikea saada yksityistä rahaa, Mikko Alatalo (kesk.) kritisoi.

Toinen keskustalaisia puhuttanut aihe oli Kajaanin ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitosten kohtalo. Oulun yliopisto aikoo siirtää opettajankoulutuksen Kajaanista Ouluun ja Tampereen yliopisto Hämeenlinnasta Tampereelle.

— Opettajankoulutuksen leikkaukset osoittavat toisaalta yliopistoilta huonoa harkintaa, toisaalta ne osoittavat sen, että lakiin olisi pitänyt paremmin kirjata vaatimus aluetason tehtävistä, Timo Kaunisto (kesk.) sanoi.

Vihreiden Oras Tynkkynen muistutti, että kaikesta ei voi syyttää lakia.

— On hyvä erottaa toisistaan itse yliopistolain uudistuksen ja yliopistojen toiminnan arviointi. Laki antaa yliopistoille suuren autonomian, jota yliopistot voivat käyttää hyvin tai huonosti.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ei kuitenkaan löytänyt kehuttavaa kummastakaan. Hänen mukaansa eduskunnassa kuunneltiin lähinnä yliopistojen rehtoreita, joiden mielipide ajoi opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen mielipiteiden yli.

— Yliopistouudistuksen kaikki vaiheet menivät enemmän tai vähemmän pieleen, Alanko-Kahiluoto tiivistää.

Mutta jos rehtoreita ei pidä kuunnella, niin ketäs sitten? kysyi kokoomuksen Lyly Rajala.

— Mielestäni yliopistolain suurin uudistus kautta aikojen onnistui kohtuullisen hyvin. Myös yliopistojen rehtorit olivat sitä mieltä. Täytyy kai uskoa heitä, jotka lain kanssa temmeltävät päivittäin.

Ääripäitä mielipiteissä edustivat odotetusti kokoomus sekä vasemmistoliitto ja Sdp. Opetusministeri Henna Virkkunen piti uudistusta odotetusti erittäin hyvin onnistuneena.

— Valtion ja yliopiston välillä muutos on onnistunut suunnitelmien mukaan, mitä on tukenut erityisesti se, että valtio on rahoittanut merkittävästi yliopistoja. Etukäteen henkilöstö oli huolissaan palvelussuhteen muutoksesta viroista työsuhteiksi, mutta tätä ei ole esimerkiksi Tieteentekijöiden ja Professoriliiton kyselyssä kuitenkaan koettu ongelmaksi, mikä on hyvä asia.

Sdp:n Susanna Huovinen oli toista mieltä.

—Yliopistot on laitettu kerjuulle omissa maakunnissaan ja tuo raha voi pahimmassa tapauksessa olla pois esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden tärkeästä tuesta. Toivon, ettei uudistuksella mennä tilanteeseen, jossa yliopistojen rahoituksen aukkoja paikkaamaan aletaan huudella yliopistomaksuja.

Katso kyselyn tulokset Tästä

Tuomo Tamminen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 28