Avataanko yliopistolaki?

Vaalipanelistit etsivät säästökohteita hallinnon paisumisesta.

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen yliopistolain mahdollinen, mutta epätodennäköinen avaaminen nousi esille Suomen yliopistot Unifin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen vaalipaneelissa 22. maaliskuuta. Kansanedustajaehdokas, professori Heikki Patomäki (vas) esitti, että laki pitää avata ja kirjoittaa kokonaan uudelleen. Hän katsoi, että laki nykymuodossaan torppaa vapaan kriittisen yliopiston sekä estää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun vapauden.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) muistutti, että eduskunnassa kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta olivat yliopistouudistuksen kannalla. Hän korosti, että vuonna 2012 on tarkastelun paikka, kun eduskunta saa yliopistolain vaikutuksia koskevan selvityksen.

— Lokaa heitetään nyt syyttä lain päälle, vaikka kaikki nykyiset ongelmat eivät suinkaan johdu laista. Paljon on kyse johtamisesta.

Myös kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) muistutti, että lakiin voidaan tehdä vuonna 2012 korjauksia.

— Optio on jätetty auki. Laki voidaan avata, jos sille on tarvetta. Vuonna 2012 voidaan arvioida, pitääkö lakiin tehdä muutoksia esimerkiksi siitä, että kolmikanta toteutuisi nykyistä paremmin.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen nousi paneelissa myös luonnollisesti esille. Panelisteja pyydettiin vastaamaan punaisilla tai vihreillä lapuilla kysymykseen: Pitääkö joka maakunnassa olla korkeakoulu? Demareiden Ilkka Kantola ja perussuomalaisten Pekka M. Sinisalo nostivat punaisen eli ei-lapun.

— Ensi vaalikaudella voimavarat ovat tosi rajalliset. Maakuntien lukumäärä ei voi olla tässä asiassa määräävä tekijä, Kantola totesi.

Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala ihmetteli kokoomuksen vihreää lappua:

— Hieno kaarros kokoomukselta, joka on ollut neljä vuotta liikkeellä piiloagendalla ja ajanut suurempia yksiköitä.

Kokoomuksen Raija Vahasalo kannatti sitä, että opettajankoulutusta järjestetään myös jatkossa joka puolella Suomea. Kaikki panelistit ilmaisivat tukensa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallin säilymille. Ilahduttava yksimielisyys koski myös yliopistojen perusrahoituksen tason turvaamista. Tiedeministeriä ei kannattanut kukaan.

Yliopistojen hallinnon paisuminen puhutti myös panelisteja. Lähiaikoina on ilmestynyt pari artikkelia, joissa on vertailtu hallintoväen sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön määrien kehitystä.

Dosentti Kalle Ruokolainen kirjoitti Tieteessä tapahtuu -lehdessä 1/2011 opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamiinsa lukuihin perustuen, että vuodesta 2005 vuoteen 2009 yliopistojen yhteenlaskettu hallinnon henkilötyövuosimäärä on kasvanut 12,3 %, kun taas opetushenkilötyövuodet ovat vähentyneet 1,1 %. Henkilötyövuosilukumäärinä tämä tarkoittaa 241:n lisäystä hallinnossa ja 229:n vähennystä opetuksessa. Mikäli sama tahti jatkuu myös tulevaisuudessa, on yliopistojen keskushallinnossa vuonna 2040 yhtä paljon ihmisiä töissä kuin opetuksessa.

Turun Sanomissa (12.3.) ilmestyi Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin kirjoitus samasta aiheesta. Tilastokeskuksen aikasarjan mukaan vuonna 1995 byrokraatteja oli Suomen 20 yliopistossa ja korkeakoulussa 6 877, mutta vuonna 2009 sama luku oli jo 14 595. Hallintohenkilökunnan määrä siis yli kaksinkertaistui puolessatoista vuosikymmenessä.

Panelisteilta kysyttiin mahdollisia leikkauskohteita, jos he tulevina opetusministereinä joutuisivat sellaisia etsimään. Sinisalo, Patomäki ja Kantola löytäisivät supistusvaraa hallinnon puolelta:

— Yliopistojen rahat ovat menneet hallintoon ja johdon palkkoihin. Viimeinenkin yliopisto-opettaja poistuu vuonna 2050 ja jäljelle jää vain hallintoa, Patomäki maalaili.

Myös Ilkka Kantola oli huomannut edellä mainitut lehtikirjoitukset ja toivoi hallinnon paisumista kuriin. Outi Alanko-Kahiluoto myönsi, että hallinnon kulut ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana.

Suomen yliopistot Unifin puheenjohtaja Lauri Lajunen puolustautui, että jonkun on byrokratiakin tehtävä, kun yliopistoille tuli taloudellinen ja hallinnollinen autonomia. Rehtori Lajunen kertoi, että Oulun yliopiston tilinpäätöslukujen valossa hallintoväen määrä väheni ja opettajia tuli lisää.

Kirsti Sintonen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 44