Yliopistoindeksi jäädytetään vuodeksi 2013

Hallitus päätti kehysriihessään 22.3. yliopistoindeksin jäädyttämisestä vuodeksi 2013. Tämä merkitsee sitä, että yliopistoilta jää saamatta 40 miljoonaa euroa. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto lähettivät asiaa koskevan tiedotteen, jossa ne kysyvät: Jäädyttääkö hallitus yliopistojen uudistuksen. Liitot katsovat, että päätös on vastoin hallitusohjelmaa, jossa yliopistojen rahoitus luvattiin turvata.

Liitot paheksuvat sitä, että hallitus on valinnut yliopistot säästötalkoiden kärkikastiin. Yliopistoindeksi puolitettiin jo täksi vuodeksi, ja ensi vuodeksi se jäädytetään kokonaan. Puolittaminen merkitsi 28 miljoonan euron ja jäädytys 40 miljoonan euron leikkausta.

Yliopistoindeksi kirjattiin uuteen yliopistolakiin turvaamaan yliopistojen määrärahojen riittävyys myös huonoina aikoina. Se oli myös porkkana, jolla yliopistouudistusta on yliopistoissa vauhditettu.

— Indeksin jäädytys horjuttaa yliopistoväen luottamusta päättäjien vakuutuksiin turvata ylimmän opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen pitkäjänteisyys. Se uhkaa viedä lomautuksiin ja väen vähentämisiin yliopistoissa, Professorit ja Tieteentekijät huomauttavat.

Myös keskusjärjestö Akava paheksuu voimakkaasti opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahojen leikkauksia ja yliopistoindeksin jäädyttämistä.

Lähes 140 miljoonan euron vähennys koulutusketjusta on liikaa. Jo tämän vuoden budjetissa opetuksesta ja tutkimuksesta leikattiin peräti 300 miljoonaa euroa. Miten muuten voimme menestyä kuin korkeatasoisella osaamisella? Akavan pääekonomisti Eugen Koev ihmettelee.

Eugen Koev pitää hallituksen kasvuyrittäjyyttä tukevaa veropakettia tarpeellisena. Se tukee suomalaisen bisnesenkelitoiminnan yleistymistä ja laajentumista. Toinen tärkeä uudistus on t&k-verovähennys, jolla pyritään innovaatiotoiminnan lisäämiseen ja kasvun tukemiseen.

Kehysriihen yhteydessä annettiin valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto, joka sisältää monia koulutuspolitiikkaa koskevia toimenpiteitä. Korkeakouluihin liittyy opiskelijavalintojen uudistaminen kaksivaiheisesti 2014—2015. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. Uudistuksen tavoitteena on purkaa opintojen aloittamista viivästyttävä hakijasuma. Joustava alan vaihto turvataan erillisillä haku- ja valintaväylillä.

Kirsti Sintonen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6