3/12

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Professorien palkkahaitari levenee

    Professorien palkoista sovitaan yhä enemmän henkilökohtaisesti. Tämä on leventänyt palkkahaitaria niin, että suurimmat palkat ovat nousseet eniten.

    Professoriliiton vuosittaiset palkkakyselyt toteutettiin jälleen joulukuussa 2011. Vakiintuneen käytännön mukaisesti palkkatietoja kerättiin sekä jäseniltä että työnantajilta. Yliopistoille kohdistetussa kyselyssä työnantajia pyydettiin ilmoittamaan professorien palkkatiedot joulukuulta 2011. Palkkatiedot pyydettiin professorikohtaisesti eriteltyinä erikseen vakinaisten ja määräaikaisten professorien osalta. Yliopistojen toimittama aineisto käsittää yhteensä 2 358 kokoaikaisen professorin palkkatiedot. Vertailukelpoista aineistoa on kerätty työnantajilta vuodesta 2003 lähtien.

    Samanaikaisesti toteutettiin myös Professoriliiton jäsenille kohdistettu palkkakysely. Jäsenille kohdistettua kyselyä on nykyisessä muodossa toteutettu vuodesta 2001 lähtien. Jäsenkyselyn aineisto täydentää hyvin työnantajien toimittamaa aineistoa. Kaiken kaikkiaan kerätty aineisto antaa hyvin kattavan kuvan professorien palkkauksesta.

    Professorien keskipalkka on 6 538 euroa

    Kaikkien professorien keskipalkka joulukuussa 2011 oli yliopistojen toimittaman aineiston mukaan 6538 euroa. Kyseessä on YPJ:n mukainen palkka Henki- ja Vaati-osineen tai vaihtoehtoisesti yksilöllinen sopimuspalkka, lisättynä esimiespalkkiolla ja muilla säännöllisesti maksettavilla lisillä.

    Professorien keskipalkka on kohonnut vuoden tarkastelujakson aikana 215 euroa, mikä vastaa 3,4 prosentin nousua. Mediaania tarkasteltaessa nousu jää vaatimattomammaksi (+127 euroa tai 2,0 %). Molemmat tutkimusaineistot osoittavat palkkahaitarin levenemistä ja samalla suurimpien palkkojen kohoavan kaikista nopeimmin. Yhtenä taustalla vaikuttavana tekijänä on henkilökohtaiset sopimuspalkat, joiden keskiarvo 7 944 euroa on merkittävästi YPJjärjestelmään kuuluvien keskipalkkaa korkeampi.

    Yliopistojen toimittaman aineiston perusteella on myös laadittu perinteiseen tapaan yliopistojen välinen palkkavertailu, jossa yliopistot on asetettu professorien keskipalkan mukaiseen järjestykseen.

    Tutkimuslaitosten palkat mukana tarkastelussa

    Työnantajille kohdistettua palkkakyselyä laajennettiin tällä kertaa koskemaan myös tutkimuslaitoksia. Tutkimuslaitosten vastausaktiivisuus jättää toivomisen varaa, mutta palkat ilmoittaneiden viiden tutkimuslaitoksen osalta saatiin kuitenkin kokoon 50 professorin tai tutkimusjohtajan palkkatiedot.

    Keskipalkka tutkimuslaitoksissa on 6 338 euroa ja jää siten 200 euroa yliopistojen keskipalkkaa alemmaksi. Käytettävissä olevan aineiston pohjalta voidaan todeta, että palkkojen hajonta tutkimuslaitoksissa on selvästi pienempi kuin yliopistoissa. Tehtävänimikkeen mukaisessa tarkastelussa tulee kuitenkin esille selkeitä eroja, sillä tutkimusjohtajien keskipalkka on 7 235 euroa ja professorien/tutkimusprofessorien keskipalkka 6 192 euroa.

    Määräaikaisuuden perusteet ovat monille epäselviä

    Noin neljännes professoreista on määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten professorien osuus myös vaihtelee huomattavasti yliopistojen välillä.

    Jäsenkyselyn yhteydessä pyydettiin määräaikaisessa tehtävässä toimivia jäseniä ilmoittamaan määräaikaisuuden peruste. Kolmannes määräaikaisista ei tiennyt tai ei osannut nimetä perustetta. Muiden määräaikaisten osalta yleisimpiä perusteita olivat määräaikainen ulkoinen rahoitus, yliopiston vakiintunut käytäntö ja avoinna olevan tehtävän hoito.

    Sukupuolten välinen palkkaero on ennallaan

    Tutkimushistorian muodostaman kymmenen vuoden aikasarjan puitteissa voidaan tehdä monia mielenkiintoisia tarkasteluja. Yksi kiinnostavista havainnoista on tasaisesti kohonnut naisten osuus: vuonna 2001 naisprofessorien osuus oli 21 prosenttia, nyt 30 prosenttia.

    Sukupuolten välinen palkkaero puolestaan on pysytellyt tarkastelujakson aikana pääosin ennallaan ja on nyt 261 euroa miesten hyväksi. Palkkaerojen perusteella laskettu naisten euro on 96,1 senttiä. Miesten ja naisten välisiä palkkaeroja selittää osin naisten alhaisemmat Vaati- ja Henki-tasot, osin naisten sijoittuminen miehiä useammin määräaikaisiin työsuhteisiin. Palkkaeroja lisää osaltaan esimiestehtävien keskittyminen miehille.

    teksti Yrjö Lauha
    Focus Master Oy

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10