3/12

  • pääsivu
  • sisällys
  • Julkaisufoorumi-hankkeen koordinaattorina toiminut Otto Auranen (oik.) kuunteli kansleri Ilkka Niiniluodon avausta foorumin seminaarissa.
     

    Julkaisufoorumi – työkalu tutkimuksen arviointiin

    Julkaisufoorumi-luokituksen tarkoitus on tuottaa työkalu tutkimuksen arviointiin suurten julkaisumäärien tasolla ja kannustaa suomalaisia tutkijoita julkaisemaan parhaat työnsä alansa johtavissa lehdissä, sarjoissa ja kirjakustantajilla. Norjan ja Tanskan esimerkin mukaista julkaisufoorumien tasoluokitukseen perustuvaa arviointijärjestelmää esitti vuonna 2009 yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä, joka pohti tieteellisen julkaisemisen laadunarvioinnin kehittämistä. Tieteelliset julkaisut ovat olleet yliopistojen rahoitusperuste opetus- ja kulttuuriministeriön valtiorahoitusmalleissa vuodesta 2007, mutta ratkaisevaa on ollut määrä, ei laatu.

    Julkaisufoorumin vaihtoehto, viittauksiin perustuva laadunarviointi, on vakiintunut luonnon- ja lääketieteissä, mutta se kattaa huonosti humanististen alojen, yhteiskuntatieteiden ja osin teknisten tieteiden tutkimusta. Tärkein Julkaisufoorumi-luokituksen etu on, että se huomioi kaikkien tieteenalojen julkaisutoiminnan: kansainväliset ja kansalliset julkaisut, sekä lehtiartikkelien lisäksi konferenssijulkaisut, kirja-artikkelit ja erillisteokset. Toinen etu on, että lehtien, sarjojen ja kirjakustantajien tasoluokituksella voidaan arvioida uusinta julkaisutoimintaa, kun taas viittausanalyysi voidaan kohdistaa vain useamman vuoden viittauksia keränneisiin julkaisuihin.

    23 tieteenaloittaista paneelia

    Luokituksen ovat tehneet Tieteellisten seurain valtuuskunnan organisoimat 23 tieteenaloittaista arviointipaneelia, joihin valittiin 210 jäsentä tiedekentän ehdotusten perusteella syksyllä 2010. Vuonna 2011 valmistuneessa ensimmäisessä tasoluokituksessa on luokiteltu yli 20 000 eri tieteenalojen kotimaista ja ulkomaista julkaisukanavaa, noin 19 500 lehteä ja julkaisusarjaa sekä noin 1200 kirjakustantajaa. Taso 1 kattaa suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat, tasot 2 ja 3 kattavat niistä korkeatasoisimmat ja vaikuttavuudeltaan laajaalaisimmat. Tasolle 2 on valittu noin 20% luokitelluista lehdistä ja sarjoista sekä 10% kirjakustantajista, ja taso 3 kattaa 25% tason 2 lehdistä ja sarjoista.

    Arviointikriteerien perusteella tasoille 2 ja 3 voitiin luokitella kaikenkielisiä johtavia julkaisukanavia, joiden toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta pääsääntöisesti edustaa eri kansallisuuksia. Tasolle 2 voitiin luokitella myös tieteenalansa kansainvälisen asiantuntijayleisön tavoittavia kotimaisilla kielillä julkaisevia julkaisukanavia. Englanninkielisyys ei ole ollut Julkaisufoorumi- luokittelun kriteeri tasoille 2 tai 3, vaikka englannin kieli onkin kansainvälisen tieteellisen julkaisemisen valtakieli. Osa ihmistieteiden paneeleista oli valinnut jo vuoden 2011 luokituksessa sekä suomen- ja ruotsinkielisiä että muun kuin englanninkielisiä lehtiä, sarjoja ja kirjakustantajia tasolle 2.

    Kannanotto muutti tasoluokitusta

    Julkaisufoorumin ohjausryhmän 3.2.2012 tekemän päätöksen perusteella ihmistieteiden paneelit voivat kevään 2012 aikana lisätä tasolle 2 johtavia suomen- tai ruotsinkielisiä tieteellisiä lehtiä ja sarjoja, jotka kattavat mahdollisimman laajasti tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta. Humanististen alojen paneelit voivat lisätä tasolle 2 muilla kuin yksinomaan englanninkielellä julkaisevia European Science Foundationin ERIH -luokituksen tason A lehtiä ja sarjoja. Päätöksen taustalla on Julkaisufoorumille 1.2.2012 luovutettu kannanotto, jossa 60 lähinnä ihmistieteitä edustavaa tiedeseuraa esitti huolensa suomenkielisen ja muun kuin englanninkielisen tieteellisen julkaisemisen asemasta luokituksessa.

    Maailmassa on kymmeniä tuhansia tieteellisiä julkaisukanavia, joista vain keskeisimpiä ja laadukkaimpia on pyritty valikoimaan tasolle 1. On odotettavaa, että Suomessa — kuten Norjassa ja Tanskassa – suuri osa tieteellisistä julkaisuista tulee jatkossakin ilmestymään tason 1 ulkomaisissa ja kotimaisissa lehdissä, sarjoissa ja kirjakustantajilla. Julkaisufoorumi-seminaarissa helmikuussa esitellyn rahoitusmallisuunnitelman mukaan vuodesta 2015 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö jakaisi 10 % yliopistojen valtiorahoituksesta tason 2 ja 3 julkaisujen perusteella ja 3 % tason 1 julkaisujen perusteella (vielä harkitaan, että tasojen osuudet olisivat 9 % ja 4 %). Tämä tarkoittaa, että yliopistojen on tuotettava sekä tason 1 että tasojen 2 ja 3 julkaisuja.

    Mekaanisen käytön vaaroja

    Tasoluokitusten mekaaniseen käyttöön tutkimusorganisaatioiden sisäisessä arvioinnissa ja ohjauksessa liittyy uhkakuvia, jotka on syytä ottaa vakavasti.

    Esimerkiksi Australiassa korkeimman tasoluokan julkaisuille asetetut tavoiteosuudet, pyrkimys estää tutkijoita käyttämästä alemman tasoluokan julkaisukanavia, sekä luokituksen käyttö rahoitus- ja rekrytointipäätösten perusteena olivat suuri syy kansallisen tasoluokituksen lakkauttamiseen.

    Suomessa ja muissa Pohjoismaissa julkaisufoorumiin perustuvia arviointijärjestelmiä on rakennettu ensisijaisesti suurten julkaisumassojen arviointiin, minkä lisäksi Julkaisufoorumissa on alusta alkaen keskusteltu ja tiedotettu tasoluokituksen hyvistä ja huonoista käyttötavoista. Tasoluokitusta ei tule käyttää tieteenalojen väliseen vertailuun, yksittäisten julkaisujen tai tutkijoiden arviointiin.

    Julkaisufoorumi-luokitus tarjoaa tutkijoille tietoa tasokkaista julkaisukanavista ja yliopistoille välineen seurata julkaisutoiminnan kehitystä ja tukea vertaisarviointia. Tämä edellyttää Julkaisufoorumi-luokituksen säännöllistä päivittämistä. Ohjausryhmän laatiman päivityssuunnitelman mukaan paneelit hyväksyvät aikaisemmin luokittamattomia lehtiä, sarjoja ja kustantajia vuosittain tasolle 1, ja tasoluokitukset arvioidaan uudelleen kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2014.

    Nykyiset paneelit jatkavat vuoden 2013 loppuun, jolloin valitaan uudet paneelit vuosille 2014—2016. Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallitus nimittää kokouksessaan 8.5.2012 Julkaisufoorumille uuden ohjausryhmän, jonka toimikausi kestää vuoden 2014 loppuun.

    Janne Pölönen
    projektisihteeri, Julkaisufoorumi, Tieteellisten seurain valtuuskunta

    Otto Auranen
    tutkija, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto (29.2.2012 asti koordinaattorina Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi-hankkeessa)

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 22