3/12

  • pääsivu
  • sisällys
  • Lehtori Auli Poutanen, YLL:n puheenjohtaja Tuula Hirvonen ja YLL:n hallituksen jäsen Åke Finne vaihtoivat ajatuksia ennen seminaarin alkua.

    Laadukas opetus ansioitumisen perustana

    Tutkimuksen käsitettä laajennetaan käsittämään myös opetuksen kehittämistä. On pidettävä kuitenkin huolta siitä, että laadukas opetus on se, jonka kautta opetustyötä tekevien ansioita arvioidaan. Lehtori Auli Poutanen pohti näitä teemoja Kielikeskusopettajan ura -seminaarissa.

    Miten osoittaa opetuksella ansioituminen?

    Kielikeskukset ovat yliopistoissaan kansainvälisyysja viestintäosaamisen asiantuntijaorganisaatioita. Kielikeskusten toiminta nivoutuu yliopistoyhteisöön sen kaikilla tasoilla, ja parhaimmillaan tukee kansainvälistyvässä työelämässä hyvät valmiudet omaavia kieli- ja vuorovaikutustaitoisia tieteenalojensa asiantuntijoita.

    Koko yliopistoyhteisö on omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan, monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä arvostava yhteisö; näin kielikeskusten asema tiedekuntien ja ainelaitosten tasavertaisena yhteistyökumppanina, kansainvälistymistä edistävänä asiantuntijalaitoksena tunnustetaankin jo joissakin yliopistoissa.

    Millainen on hyvä uramalli kielikeskuksessa?

    Monen yliopiston johtosääntö määrittelee kielikeskuksen painoarvoa: se on opetusta antava palvelu- tai erillislaitos, eikä tutkimus kuulu kielikeskusopettajien työnkuvaan. Siksi yliopistonopettajan nimike on yleistynyt uusissa rekrytoinneissa. Tosin on yliopistoja, jotka ovat voineet avata myös yliopistonlehtorin työsuhteita kielikeskuksissaan. Millä tavoin kielikeskusopettaja voi edetä urallaan? Voidaanko työhön sisällyttää yliopistopedagogista tutkimusta?

    Opettaja oman työnsä tutkijana ja tutkimusperustainen opetus edellyttävät, että tutkimuksen käsitettä laajennetaan käsittämään myös opetuksen kehittämistä ja pienimuotoista tutkimustoimintaa. Tähän kielikeskusopettajan urapolun kehittely antaa myös oivan mahdollisuuden. Vaikka on pidettävä huolta sitä, että laadukas opetus on se, jonka kautta opetustyötä tekevien ansioita arvioidaan.

    Millä opetuksella ansioituminen perustellaan?

    Ensinnäkin todentamalla pätevyys: yliopistopedagoginen pätevyys, jatkotutkinnot ja ammattitaidon kehittäminen sekä opetuksen laadukkuus, uudistuvuus, strategian mukaisuus ja tutkimusperustaisuus. Opetuksen laadun evidenssinä voidaan käyttää opiskelijapalautetta (sähköisessä muodossa), vertaisarviointia, täydennyskouluttautumista.

    Kielikeskusopettajien työhän kuuluu myös opinnäytetöiden ohjausta (esim. maisteritason academic writing skills), laajalti opetusharjoittelun ohjausta sekä uusien opettajien mentorointia. Tätä opettajat voivat todentaa tarkennetulla työsuunnitelmalla, joka on käytössä esim. Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa. Tärkeää on raportoida myös pedagogisesta kehittämistyöstä, uusien opetusmateriaalien kehittämisestä sekä opetuksen integroinnista yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Evidenssinä toimii hyvin portfolio, opiskelijapalaute ja ulkopuolinen arviointi.

    Kielikeskuksissa yliopistopedagoginen kehittämistyö tehdään teemaryhmissä yhteisöllisesti: opettajat voivat toimia tiiminvetäjän tehtävissä tai olla vastuussa oman aineen kehittämisestä. Laitoksen pedagoginen johtajuus voi olla jaettua: opettaja voi olla ohjausryhmän jäsen tai kehittää vastuullisesti jo em. tiedekuntayhteistyötä. Tämän tulee näkyä tarkasti työsuunnitelmassa.

    Kielikeskusopettajien asiantuntijuutta hyödynnetään laajalti yliopistojen kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. He toimivat myös kutsuttuina kouluttajina sekä vastaavat usein oman yliopistonsa henkilöstön kieli- ja viestintäkoulutuksesta.

    Yliopistopedagogiseen tutkimustyöhön osallistuminen näkyy myös kielikeskusopettajien kansainvälisessä toiminnassa ja verkostoitumisessa: he osallistuvat aktiivisesti vaihto-ohjelmiin, EU-projekteihin, pitävät konferenssiesitelmiä ja julkaisevat ne omilla foorumeillaan.

    Opetustyössä kehittymisen mittareita tulee kehittää edelleen, jos opettajien uralla etenemisestä halutaan tehdä systemaattista. Neliportainen tutkijanuramalli ei istu opetuksen laadun arvioitiin, eivätkä julkaisut ja ulkopuolisen rahoituksen määrä taivu mittareiksi opetusalalle.

    teksti Auli Poutanen
    lehtori, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 40