Tutkijayrittäjää tuetaan alkuun

Aloittaville yrityksille löytyy rahoitusta ja yrittäminen on hyväksytty elämänmuoto. Mutta miten uuden sukupolven yrittäjistä leivotaan menestyjiä? Aalto-yliopistossa tuupataan korkeakouluyrittäjiä alkuun.

Mikä on ongelma?

Ongelma on se, että vaikka meiltä irtautuneet yritykset ovat luoneet jo yli 2 000 työpaikkaa ja yritysten varhaiseen kasvuun sijoitettiin viime vuonna ulkopuolelta 280 miljoonaa euroa pääomia, se on vielä vähän siihen nähden, mitä viime vuosina on kadonnut perinteisistä yrityksistä, laskee Aalto Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala.

Paljon lisää ennakkoluulottomia nuoria yrittäjiä tarvittaisiin. Ja myös muualta kuin Aalto-yliopistosta.

Huonot taloudelliset ajat ovat jatkuneet poikkeuksellisen pitkään, moni perinteinen yritys kaipaa muutakin kuin pientä ehostusta. Digitaalisuus on harpannut taas loikan tunkeutumalla yhä syvemmälle yritysten toimintaan ja ihmisten tavanomaiseen arkeen.

Uudenlaista teollista vallankumousta on kuitenkin kovaa vauhtia syntymässä. Helsingin Ruoholahdessa voi myös aistia, mitä tulevaisuuden työelämä on. Aistia voi myös sen, kuinka tämän päivän nuoret ovat valmiita tekemään raikkaita uudistuksia edellisten sukupolvien tapaan toimia. (Helsingin yliopiston yritystilasta, Acatiimi 4/2013)

Ideoihin ristiin pölytystä

Ruoholahdessa autetaan kandidaatteja, olivat ne sitten opiskelija- tai tutkijataustaisia. Teknisen alan tutkijayrittäjän alkutaival on perinteisesti ollut yksinäinen. Yritystoiminta on laajentunut lähinnä omien suhteiden kautta. Ensimmäisen ison vastoinkäymisen kohdalla kukaan ei ole ollut neuvomassa tai auttamassa eteenpäin. Nyt muutaman vuoden jakson aikana aloittajaa ja vähän pidemmälle päässyttä on tarkoitus tukea eteenpäin monin tavoin.

— Jos vain huoneen ovi on auki, kannustamme poikkeamaan naapurin puolelle pohtimaan ongelmia. Ongelma voi ratketa ja ratkaisun ohella voi syntyä taas jotakin uutta ideaa. Tämä on sitä uusmuotoisen yrittämisen ideoiden ristiin pölytystä. Yhteisiä tapahtumia on paljon. Olemme jo pitkään rakentaneet selkeää väylää opinnoista yrittäjäksi, Paakkala painottaa.

Muutama vuosikymmen sitten rakennettiin toimistohotelleja, jossa jokainen laittoi sisään tullessaan oven kiinni. Nyt idea on kuvaannollisesti rikkoa ovia ja seiniä. Yhdessä ollaan ratkaisukeskeisiä. Yhdestä ongelmasta pitää päästä nopeasti eteenpäin.

Maailman muutos Ruoholahteen

Aallon kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Handelberg etsii taustoja, mikä on vienyt Start Up-Centerin tällaiseen toimintaan. Aikaisemmat suuret kotimaiset yritykset eivät enää työllistä entiseen malliin. Monilla niistä on vaihe, jossa entisestä toiminnasta pitää saneerata raskaasti. Monen vuoden päähän kohdistuva suunnittelu on väistymässä, pitkän ajan taloudellisen suunnittelun Neuvostoliittoakaan ei ole. Edelleen kuitenkin hyvin harva lähtee korkeakoulusta yrittämään.

— Olemme nykyään käytännönläheisempiä. Pitää tietää, mistä markkinoilla juuri nyt olisi tarve. Pitää aistia ajassa olevia kysymyksiä herkästi ja napata ideat läheltä.

Ruoholahdessa 80 yrityksestä luovilla aloilla on 30 ja tietoteknisillä aloilla 30. Vuosittain yrityksistä vaihtuu noin puolet. Paakkala ja Handelberg ovat seuranneet esimerkiksi Roviota yli 10 vuotta. Se edusti silloin luovaa alaa, jota pidettiin jonkinlaisena hömppänä. Nyt tämä ”hömppä” on saanut varsinkin ulkomaista rahoitusta varsin hyvin ja yritystoiminta on lähtenyt kukoistamaan. Enää ei puhuta hömpästä siksikään, että fokus on juuri tässä hömpässä. Aikaisemmasta lapsellisesta tulee merkityksellistä.

Nokialainen perintö velvoittaa. Nokiasta irtautuneille on Bridge-ohjelman kautta syntynyt muun muassa matkapuhelinvalmistaja Jolla. Ruoholahdessa ovia pidetään avoinna moneen suuntaan. Kansainvälisiä vieraita tulee ovesta viikoittain, haastatteluviikolla se oli japanilainen ryhmä.

Nopeasti kansainväliseksi

Kansainväliseksi moni yrittäjä pyrkii jo alkuvaiheessa.

— Nuorten yritysten kasvun pitää olla nopeaa. Gaselleiksi nimetyiltä vaaditaan yli sadan prosentin kasvua neljän tilikauden aikana. Ilman hyvää ulkopuolista tukea näin kovasta kasvusta tulee yleensä yrityksen kohtalo.

Paakkala sanoo sen siten, että ainoa toiminnan mittari on synnyttää kasvutarinoita. Näitä tarinoita ovat Rovion Angry Birds, vihaisten lintujen lisäksi esimerkiksi taloushallinnon kehittäjä Efima, peliyritys Frozenbyte ja ohjelmistoyritys Sievo.

Ruoholahti on alkuvaiheen yrittäjille vain lyhytaikainen osoite. Paakkala ja Handelberg joutuvat monta kertaa vuodessa miettimään, millaisilla kriteereillä aukeaa ovi vuosittain 40 uudelle yrittäjälle. Miten tästä portista pääsee sisään? Hyvän idean, tiimin, markkinan ja rahoituksen lisäksi on se mystinen tekijä, jolla vakuuttaa valitsijat, ja siihen olennaisena kuuluu sitoutuminen.

Elämäntavaksi ja uudeksi ideaksi

Usein yritysidea syntyy, kun joku vain huomaa, että tämä asia puuttuu. Idea voi syntyä niin yksinkertaisesti, että NHL-pelaaja Sean Bergenheim valitti suomalaisille ystävilleen, että on vaikea löytää hyvää fysioterapeuttia. Ei ole sivustoa, missä voisi helposti vertailla manuaalisen terapian eri toimijoita. Markkinatarve on suurin piirtein samanlainen, mutta Yhdysvaltojen markkinat ovat satakertaiset, joten Hyvinvointi-Online.fi aloitti Suomesta.

— Näitä palveluja on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla netissä paljon. Ne ovat hajallaan, jokainen yrittäjä erikseen ja niistä ei voi tilata aikoja, sanoo Lauri Kolmonen, joka teknisen taustan hankkineena vastaa ennen kaikkea tuotteesta. Kaupallisesta toteutuksesta vastaa osaltaan Henri Mehto. Toukokuussa 2013 perustettu yritys palvelee nyt 70 palveluntarjoajaa.

teksti Tiina Huokuna
kuva Veikko Somerpuro

• Painetussa lehdessä sivu 28