Yliopistohenkilöstön lomarahoja ei leikata
Mutkikkaiden vaiheiden jälkeen työmarkkinoilla
päästiin sopimusalakohtaisiin
neuvotteluihin. Yliopistosektorilla
ne alkavat 8. huhtikuuta, ja aikaa on
toukokuun loppuun.
Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät karkauspäivänä
kilpailukykysopimuksen, jolla on tarkoitus parantaa
yritysten kustannuskilpailukykyä, julkisen talouden
kestävyyttä ja työllisyyttä. Hallitus on vastaavasti
luopunut pakkolakihankkeistaan. Sinetti neuvotteluiden
aloittamiselle tuli, kun myös Palvelualojen
ammattiliitto PAM ilmoitti 17.3. olevansa valmis neuvotteluihin
tietyillä reunaehdoilla.
Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen
Voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausia
jatketaan vuodella. Yliopistojen ja valtion
sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimusten
jatkaminen tarkoittaa, että ne ovat voimassa
31.1.2018 saakka. Tänä aikana ei tule sopimusperusteisia
palkankorotuksia. Viimeiset vaatimattomat
palkankorotukset tulivat palkkoihin 1.2.2016.
Palkansaajien maksujen nostaminen
Työntekijöiden työeläkemaksu nousee asteittain
yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017-2020 ja työttömyysvakuutusmaksu
nousee 2017-2018 yhteensä
0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajien maksamat
maksut alenevat vastaavalla määrällä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin
yhden prosenttiyksikön.
Työajan pidentäminen
Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä 24 tunnilla
ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. Yliopistojen
osalta 24 tunnin vuosittaisen työajan pidentämisestä
neuvotellaan pääsopijajärjestöjen Ja Sivistystyönantajat
ry:n kesken. Toimistotyöaikaa noudattavien
kohdalla täytyy sopia siitä, miten 24 tuntia lisätään
työaikaan, vaihtoehtoina ovat esimerkiksi päivittäisen
työajan lisääminen, kokonaisten työpäivien lisääminen
tai työajan lisääminen "liukumia leikkaamalla".
Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa 1600 tunnin
vuotuista työaikaa. Käytännössä 24 tunnin työajan lisääminen
tarkoittaa 1624 vuotuista työaikaa.
Julkisen sektorin lomarahat
Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla
vuosina 2017-2019. Julkisella sektorilla tarkoitetaan
tässä valtiota, kuntaa, kirkkoa, Kelaa, Kevaa ja Suomen
Pankkia. Yliopistojen henkilöstön lomarahoja ei
olla leikkaamassa. Määräaikaisella lomarahojen leikkauksella
vältytään pitkien lomien leikkaukselta.
Työntekijöiden muutosturva paranee
Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista
ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä,
joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan.
Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus
työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen.
Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava
työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää,
kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation
keskimääräistä kuukausipalkkaa. Irtisanotulla
on oikeus työterveyshuollon palveluihin puolivuotta
työntekovelvollisuuden päättymisestä.
Paikallinen sopiminen
Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä.
Palkansaajajärjestöt ja työnantajaliitot neuvottelevat,
miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan
lisätä työehtosopimuksissa. Neuvottelut koskevat
muun muassa ns. selviytymislauseketta työnantajan
toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi, kun
työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin
vaikeuksiin. Samalla täytyy neuvotella luottamusmiesten
toimintaedellytysten kehittämisestä ja
mahdollisesta paikallisen sopimisen voimaatulosta ilman liittotason hyväksyntää. Neuvottelut yliopistojen
osalta käydään tässäkin asiassa Sivistystyönantajat
ry:n ja pääsopijajärjestöjen kesken. Akavalaisten
osalta pääsopijajärjestö on Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKO ry. Tällä sopimiskaudella yliopistosektorilla
oli paikallisen sopimisen työryhmä,
joka päätyi siihen, ettei erityistä tarvetta paikallisen
sopimisen lisäämiselle ole.
Suomen malli
Maan hallituksen tavoitteena on, että tulevat neuvottelukierrokset
(syksystä 2017 alkaen) käydään ns.
Suomen mallin mukaisesti. Keskusjärjestöjen sorvaamia
palkkaratkaisuja ei enää tulisi vaan Suomen
mallissa työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelisivat
palkkaratkaisusta keskenään. Tavoitteena on tehdä
ratkaisuja, joiden avulla "tuetaan kansainväliselle kilpailulle
alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti
työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen
talouden tasapainoa".
Akavassa on katsottu, että Suomen malli ei automaattisesti
tarkoita sitä, että vientisektori määrittelisi
palkankorotukset.
Soveltamisneuvottelujen aikataulu
Sopimusalakohtaiset neuvottelut on käytävä toukokuun
loppuun mennessä. Yliopistosektorilla neuvottelut
alkavat 8.4. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt
arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen sopimusta
tukevia toimenpiteitä 1. kesäkuuta. Hallitukselta
odotetaan ilmoitusta muun muassa veronkevennyksistä.
18.3.2016
teksti Eeva Rantala,
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
- Painetussa lehdessä sivu 8
|