3/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • "Suurimmat pelot maahanmuuttajilla liittyvät yleensä ammattijärjestöön kuulumiseen. He eivät tiedä liiton roolista ja siitä, miten työnantaja reagoi, jos liittyy ammattijärjestöön."

    Maahanmuutosta, työelämästä, tohtoreista

    Valtiotieteiden tohtori Rolle Alho on tutkinut ammattiliittojen suhtautumista maahanmuuttajiin. Työelämä on epävarmaa niin maahanmuuttajillekin kuin tohtoreillekin.

    Rolle Alhon kiinnostus maahanmuuttajakysymyksiin juontaa jo kaukaa. Kansainvälinen koti ja lapsuudesta yli 10 vuotta kolmessa maassa - Italiassa, Brasiliassa ja Portugalissa - näkyy ja vaikuttaa.

    Vuosituhannen vaihteessa Alho toimi kulttuuriohjaajana Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa, jossa hän muun muassa oli järjestämässä futiskursseja, joihin osallistui pääasiassa maahanmuuttajalapsia.

    Mutta tutkimusaiheeksi maahanmuuttajakysymykset ja ammattijärjestöjen suhtautuminen alkoi hahmottua vuonna 2004, kun Alho työskenteli työvoimatoimistossa työvoimaneuvojana.

    - Asiakkaina oli paljon maahanmuuttajia, jotka olivat joutuneet työttömiksi tai kohdanneet ongelmia työelämässä. Kiinnitin jo silloin huomiota siihen, että he olivat hyvin harvoin ammattiliiton jäseniä.

    - Vuosina 2004-2011 vedin vapaaehtoistyönä SPR:ssä keskustelukerhoa suomea opetteleville maahanmuuttajille. Siitä oppi itsekin paljon. Varmaan myös näiden kokemusten pohjalta väitöskirjan aihe pikku hiljaa syntyi.

    Sikäli kun nykytutkija voi yleensä puhua työurasta, varsinainen tutkijanura Alholla alkoi vuoden 2005 alussa Ulkopoliittisessa instituutissa, jossa hän työskenteli tutkimusavustajana ja järjesteli seminaareja ja konferensseja.

    - Ulkopoliittisen instituutin jälkeen siirryin tutkijaksi Svenska social- och kommunalhögskolanin, koska olimme kollegoiden kanssa saaneet tutkimusrahoituksen hankkeeseen, joka käsitteli ay-liikettä ja globalisaatiota.

    Maahanmuuttajia on liitoissa yhä enemmän

    Elokuussa 2015 Turun yliopistossa hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan Rolle Alho selvitti Palvelualojen ammattiliiton, Rakennusliiton ja SAK:n suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. PAM ja Rakennusliitto valikoituivat tutkimuskohteiksi, koska ne edustavat aloja, joille maahanmuuttajia eniten työllistyy. Tutkimus sivusi myös työnantajajärjestöjen näkemyksiä maahanmuutosta.

    Alhon tutkimusaineisto koostuu 78 haastattelusta, ammattiliittojen tilaisuuksissa kootusta aineistosta sekä liittojen ja työnantajajärjestöjen julkisista kannanotoista.

    - Suurimmat pelot maahanmuuttajilla liittyvät yleensä ammattijärjestöön kuulumiseen. He eivät tiedä liiton roolista ja siitä, miten työnantaja reagoi, jos liittyy ammattijärjestöön.

    - Isona tekijänä taustalla vaikuttaa se, että suurin osa maahanmuuttajista on tullut maista, joissa ammattijärjestöjen rooli on ihan erilainen kuin meillä.

    - Kaikista marginaalisimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat ammattiliittojen nykyisen edunvalvonnan ulkopuolella.

    Pelkoja ja ennakkoluuloja on ollut puolin ja toisin. Suomalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut suhtautumistaan maahanmuuttajiin vähitellen. Vasta viime vuosina heitä on valittu työpaikoilla luottamusmiehiksi. Noin 10 vuotta sitten SAK:laisten liittojen suhtautuminen oli paljon varautuneempaa. Maahanmuuttajien arveltiin polkevan palkkoja ja työehtoja. Toisaalta SAK ja sen jäsenliitot haluavat edelleen rajoittaa työperusteista maahanmuuttoa kolmansista maista. Rajoitusten tarvetta ne perustelevat korkeilla työttömyysluvuilla ja maahanmuuttajien työehtoihin liittyvillä erityisongelmilla. Liitot kuitenkin pyrkivät saamaan maahanmuuttajat ammattiliittojen jäseniksi sekä tiedottavat työehdoista yleisimmillä maahanmuuttajakielillä.

    Alhon mielestä akavalaisilla ammattiliitoilla on ollut tässä mielessä Hakaniemen liittoja liberaalimmat kannat. Tulijoiden "tarveharkinta" ei ole ollut esillä.

    - SAK:laisiin ammatteihin maahanmuuttaja pääsee helpommin: esimerkiksi rakentaminen on suurin piirtein samanlaista maailman joka puolella eikä suomen kielen taitoa välttämättä tarvita. Akavalaisissa ammateissa näin ei välttämättä ole, joten sen takia niissä ei ole ehkä koettu tarvetta sen kaltaiseen protektionismiin.

    Mutta asenteet ovat muuttuneet myös SAK:laisissa liitoissa. Ammattijärjestölle on aina tärkeää saada uusia jäseniä ja niiden intressissä on, että maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten työehdot eivät lähde eriytymään. Tämä on ammattiliitoille niin sanottu valtaresurssikysymys.

    Maahanmuuttajien määrä ammattiliittojen jäseninä on kasvanut nopeasti. Esimerkiksi PAMin jäsenistä oli maahanmuuttajia vuonna 2004 noin 1700, ja vuonna 2014 heitä oli jo 10 500. Samojen vuosien aikana Rakennusliitossa heidän määränsä kasvoi 600:sta 4100:aan. Myös monissa muissa ammattiliitoissa maahanmuuttajat muodostavat huomattavan osan liittojen uusista jäsenistä.

    Onko tohtori hukattu resurssi?

    Vaikka tutkimusaihe olisi ajan hermolla, kielitaitoa ja osaamista löytyy, tutkijan arki on pätkätöitä ja välillä työttömyysjaksoja. Rolle Alhon määräaikainen erikoistutkijan pesti Turun yliopistossa päättyi joulukuun lopussa. Reilu kymmenen vuotta sitten työvoimaneuvojana työskennellyt joutui itse ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi.

    Alho on toiminut aktiivisesti viime kesänä perustetussa Tohtoriverkostossa, jossa on jo yli 600 jäsentä. Verkoston tapaaminen oli tammikuussa Tieteentekijöiden liiton toimistossa ja liitossa tarvittiin kiireesti jäsensihteerin sairausloman sijaista. Toiminnanjohtaja Eeva Rantala rohkaistui kysymään, kiinnostaisiko tehtävä. Niinpä Alhon työttömyysjakso jäi vain 1,5 viikkoon.

    Valtiotieteiden tohtori Rolle Alho on joutunut pohtimaan työllisyysasioita omalla kohdallaan sekä yleisemmin. Hän katsoo. että tohtorit työllistyvät edelleen suhteellisen hyvin, vaikka viimeaikainen kehitys onkin ollut huolestuttavaa. Tohtoreita on työttöminä noin 1100 ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet.

    - Tohtorintutkinto kehittää lähtökohtaisesti monia hyviä valmiuksia, joita nykytyöelämässä tarvitaan. En siis näe, että tohtorintutkinto on hukkaan mennyttä aikaa, vaikka tohtori työllistyisi muihin kuin varsinaisiin tutkimustehtäviin.

    - Oman osaamisen parempi tunnistaminen ja kommunikoiminen sekä erinäisten verkostojen hyödyntäminen parantaa tutkijoiden työllisyystilannetta ja antaa tohtoreille lisää vaihtoehtoja ja sitä kautta paremman neuvotteluaseman.

    Helmikuussa julkistetun tohtoreitten työllistymistä käsittelevän OKM:n selvityksen mukaan yritysten tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä 4 % on suorittanut tohtorin tutkinnon. Osuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2004. Silti Rolle uskoo, että eteenpäin katsovat, hyvät yritykset ymmärtävät arvostaa tohtoreiden osaamista.

    - Esimerkiksi monilla pk-yrityksillä on ongelmana, että ne eivät osaa viedä. Kielitaitoisia ja kansainväliset verkostot omaavia tohtoreita olisi tarjottimella. Tarvitaan erilaisia platformeja työnantajien ja tohtoreiden kohtaamisille.

    Yksi tällainen on Findwork.fi-kampanja, jonka avulla yrityksiä halutaan rohkaista työllistämään kansainvälisiä korkeakoulutettuja. Alho osallistui Tieteentekijöiden liiton edustajana Findworkin avaustilaisuuteen, ja sen seurauksena start up -yritys otti yhteyttä, ja halusi Alhon mukaan rahoitushakemukseen.

    Oma osaaminen on osattava myydä

    Rolle Alhon mielestä tohtoreitten työllistymisen edistämiseen tarvitaan paljon muutakin kuin parempaa markkinointia, mutta sitäkään ei pitäisi arkailla. Yritysmaailmassa puhutaan eri kieltä kuin yliopistoissa.

    - On pakko pystyä kertomaan osaamisensa. Tutkintotodistus ei riitä. Monet tutkijat karsastavat liikaa kaikkea markkinointiin liittyvää. Mutta hyvä markkinointi voi olla myös voimaannuttavaa.

    Uusista tohtoreista vain vajaa kolmannes voi sijoittua akateemiselle uralle. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yt-neuvottelujen myötä näyttää siltä, että työllisyystilanne tutkimustehtävissä ei lähivuosina parane. Monia kehotetaankin harkitsemaan yrittäjäksi ryhtymistä. Alhon mielestä yliopistotutkijan työssä on monia yrittäjyyden tunnusmerkkejä: haet itse rahoituksen ja tuot tutkimuksesi kautta rahaa yliopistolle, riskit kannat itse.

    - Vaikka kaikkien ei tarvitse eikä pidä ryhtyä yrittäjiksi, omaa osaamista kannattaa opetella tunnistamaan ja myymään. Työn hinnoittelu on monelle yliopiston ulkopuolella tai rajapinnassa toimivalle tohtorille haasteellinen asia. Osuuskunnat ja vastaavat järjestelyt voivat olla kiinnostavia ratkaisuja.

    Tutkijat haluavat tehdä hyvää työtä

    Rolle Alho on ehtinyt työskennellä yliopistotutkijana 11 vuotta, "yli kymmenellä" eri työsopimuksella. Rahoitusleikkausten myötä olosuhteet tehdä tutkimusta suomalaisessa yliopistossa ovat huomattavasti huonontuneet.

    - Kaiken perusta on hyvä perusrahoitus. Tutkimusrahoitus on tällä hetkellä Suomessa niin lyhytjännitteistä ja sirpaleista, että hyvää tulosta on aikaisempaa vaikeampi tehdä. Tutkijat haluaisivat kuitenkin tehdä hyvää tulosta. Oman ammatin harjoittaminen on vaikeutunut.

    - Ei ole ongelma, jos tutkijat siirtyvät yliopistosta muualle omasta tahdostaan, mutta nyt monet ovat siihen pakotettuja.

    Kolme vuotta Berliinissä asunut Alho tietää, että Saksassa post doc -tutkijat voivat saada jopa kuuden vuoden rahoituksen, ja ainoana velvollisuutena on tehdä ja julkaista tutkimuksia. Suomessa pisin kausi on Suomen Akatemian kolmivuotinen rahoitus.

    Strateginen rahoitus ja valtioneuvoston kanslian selvitysraha lisäävät osaltaan hakurumbaa.

    - En väheksy selvitysten merkitystä. Myös niitä tarvitaan ja niillä on eri aikasykli kuin akateemisilla tutkimuksilla. Selvitysraha ei kuitenkaan saa korvata perusrahoitusta.

    Nyt ei tunnu löytyvän rahoitusta edes niin ajankohtaiseen asiaan kuin maahanmuuttoon. Alho ja viisi muuta tutkijaa hakivat hiljattain valtioneuvoston hakuilmoituksen pohjalta kanslian selvitysrahaa, jota oli varattu 300 000 euroa nimenomaan maahanmuuttokysymysten selvittämiseen. He saivat toisen ryhmän kanssa hyvät arviot, mutta kaikille suureksi yllätyksesi VNK:sta kerrottiin, että nyt ei myönnetty maahanmuuttoasiaan selvitysrahaa lainkaan.

    - Tuntui se aika turhauttavalta. Noin kaksi viikkoa kului viiden ihmisen työaikaa hakemuksen tekemiseen. Eikö maahanmuuttokysymysten selvittäminen ole tärkeää?

    Rolle Alho

    • Master of Science, Sociology, London School of Economics and Political Science
    • Valtiotieteiden tohtori, Turun yliopisto 2015 (linkki väitöskirjaan "Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration": http://www.doria.fi/handle/10024/113738)
    • tutkija, Svenska social- och kommunalhögskolan, 2005-2007; 2011-2012
    • Guest researcher, Wissenschaftszentrum, Berlin 2013
    • tutkija/erikoistutkija, Turun yliopisto 2007-2015
    • lukuisia maahanmuuttoa, etnisyyttä, työtä ja ammattijärjestöjä koskevia tutkimuksia ja julkaisuja

    Teksti Kirsti Sintonen
    Kuvat Veikko Somerpuro

    • Painetussa lehdessä sivu 22