— Aasian maissa arvostetaan koulutusta ja tutkimusta, kertoi Teppo Turkki videolähetyksen kautta.

Seinät vai sisältö – mikä ohjaa korkeakoulujen kehittämistä?

Korkeakoulupaikkakunnilla mennään koulutuspalikoiden asettelussa lainsäädäntöä ja kansallista visiota nopeammassa tahdissa. OAJ :n Korkeakoulupäivillä keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka paljon alueiden tarpeet voivat etuilla koulutuksen kehittämisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 -visiotyön seminaarilla 17. maaliskuuta. Visioseminaareja pidettiin myös Vaasassa ja Tampereella. Verkkoaivoriiheen kerättiin maaliskuun ajan yliopistolaisten, opiskelijoiden ja sidosryhmien vastauksia. Tuloksia odotetaan syksyksi.

OAJ oli kutsunut jäseniään ja sidosryhmiä Korkeakoulupäiville 24. maaliskuuta. Puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä yhtenäisen korkeakouluvision laatiminen on varsin sekavaa. Hän katsoi, että korkeakoulupolitiikan pitää olla kansallista politiikkaa. Henkilöstön kuuleminen on Luukkaisen mielestä jäänyt liian vähälle huomiolle.

— Korkea-asteen henkilöstön palkkakilpailukyky on avainasemassa. Aivovuodosta on kuulunut huolestuttavia viestejä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja totesi.

Luukkainen oli samoilla linjoilla kuin Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto omassa yliopistovisiossaan: ei voi olla erikseen opetusyliopistoja ja tutkimusyliopistoja.

OAJ ajaa osaamiskeskittymiä. Niissä voisi toimia yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yksiköitä.

Luukkainen ennusti, että korkeakouluverkosto harvenee ja niiden työmarkkinatoiminta keskittyy Sivistystyönantajiin.

— Kukaan ei tiedä, mitä seuraava hallitus päättää. Ryhdytäänkö linjaamaan yhtä korkeakoululakia? Nyt menossa oleva visiotyö kokoaa seuraavan hallitusohjelman pohjaa.

Korkeakoulututkinnoissa on kuitenkin säilytettävä diversiteetti.

— Alemmilla ja ylemmillä tutkinnoilla on omat tarpeensa ja työelämän kannalta erilaiset roolit. Tätä on puolustettava viimeiseen veritippaan asti.

Oppineisuus on arvossaan Aasiassa

Kansainvälisen tuulahduksen seminaariin toi Teppo Turkki videolähetyksen kautta Tokiosta. Hän toimii Japanissa Suomen Tokion suurlähetystössä tiede-, teknologia- ja innovaationeuvoksena. Hän on myös Sitran ja Tekesin yhteinen Itä-Aasian asiantuntija vastuualueenaan erityisesti Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Indonesia.

Turkki esitteli erilaisten tilastotietojen ja -kuvioiden avulla, kuinka maailmantalouden painopiste on 2025 Aasissa, jossa se oli myös aikoinaan, aina 1800-luvun alkuun. Vuonna 2030 Aasiassa elää 66 % maailman keskiluokasta. Sillä on hallussa 59 % globaalin keskiluokan ostovoimasta.

Turkki kertoi myös siitä, kuinka Aasian maissa arvostetaan koulutusta ja tutkimusta – kiitos kungfutselaisen aatteen, joka pitää oppineisuutta suuressa arvossa.

— Valtioiden tasolla satsataan koulutukseen. Se ei ole talouden rinnalla oleva dimensio vaan se on keskeinen osa taloutta.

Korea ja Japani pitävät maailman kärkeä t&k-rahoituksen bkt-osuudessa. Japanissa on eniten tutkijoita per capita. Aasialaiset ovat maailman liikkuvimpia opiskelijoita.

”Palikoitten sijaan tulee miettiä osaamista”

Korkeakoulupäivän puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston pääluottamusmies Erja Kosonen ”heitti lavalle” seuraavan puhujan opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen saatesanoilla, että jatkuvien muutosten paineessa olevat yliopistolaiset toivoisivat vähitellen jo rauhaa keskittyä tehtäviensä hoitamiseen.

— Muutosten vauhti ei ole ainakaan hiljentymään päin, Lehikoinen vastasi päästyään puhujapönttöön.

Kansliapäällikkö aloitti korostamalla, että sivistys on Suomessa edelleen merkittävä arvo. Hän kehui Ilkka Niiniluodon kirjaa Dynaaminen sivistysyliopisto ja piti etenkin sen nimestä.

— Kautta itsenäisen Suomen historian sivistys on ollut meillä arkikäytössä: on kuntien sivistyslautakunnat, vapaa sivistystyö, eduskunnan sivistysvaliokunta, Sivistystyönantajat, puolueiden sivistysliitot.

Inhimilliset voimavarat ovat Lehikoisen mielestä suurin vahvuutemme. Hän näki eduksi myös tasavahvan laadun. Tässä hän otti esimerkiksi sen, että suomalaiset yliopistot ovat maailman kuudenneksi parhaita (U21 Ranking of National Higher Education system 2016).

Tulevien vuosien osaamistarpeiden pohjaksi Lehikoinen kertoi työn muutoksista. Niitä on selvitetty valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa varten. Vain korkean osaamisen työpaikat lisääntyvät. Tulevassa pärjäämisessä sosiaaliset kyvyt ja pitkä matikka ovat hyvä yhdistelmä.

— Suomessa ei todellakaan ole ylikoulutusta, Lehikoinen muistutti. Vuonna 1981 syntynyt ikäluokka on jäämässä koulutustasoltaan korkeimmaksi.

Hän toivoi kunnollista debattia siitä, millaista osaamista meillä tarvitaan.

— Toivottavasti nyt käynnissä olevassa visiotyössä ei keskitytä vain siihen, miten nykyiset palikat järjestetään vaan oikeasti mietitään tulevaa osaamistarvetta.

Tampere3 edistyy taas

Korkeakoulukentän suurimpia valmistelussa olevia yhdistymishankkeita on Tampere3. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja paikallisen ammattikorkeakoulun konsernihanke meni viime marraskuussa jäihin, mutta alkuvuodesta se organisoitui uudelleen. TTY:n vaatimuksesta aiempi hankeorganisaatio lakkautettiin. Uutena projektinjohtajana aloitti huhtikuun alussa FT Marianne Kukko.

Uuden säätiöyliopiston säädekirja oli määrä allekirjoittaa 20. huhtikuuta. Loppumetreillä käytiin vielä vääntöä tulevan konsistorin/hallituksen valinnasta. Tampereen yliopiston opiskelijat olivat pyytäneet oikeusoppineiden kantoja laki- ja säädekirjaluonnoksiin. Myös Tampereen yliopiston henkilöstöjärjestöt ovat olleet huolissaan autonomian toteutumisesta uudessa säätiöyliopistossa.

Aiempana hankejohtajana toiminut Päivi Myllykangas ei käynyt Korkeakoulupäivillä läpi hankkeen ongelmia vaan puhui sen vahvuuksista. Myllykankaan uusi nimike on sidosryhmäjohtaja ja tehtävänä jatkossa lähinnä yksityisen rahoituksen hankkiminen.

Myllykangas vakuutti, että uudesta yliopistosta tulee jatkossakin erikseen yliopistotutkintoja ja amktutkintoja. Tästä hän sai kuulijakunnalta aplodit.

Opetussuunnitelmauudistuksen on tarkoitus alkaa elokuussa 2019. Ristiinopiskelu avaa opiskelijoille kaikkien korkeakoulujen kurssikattauksen.

”Alueelliset kiireet eivät saa ohjata lakimuutosta”


Anita Lehikoinen, Päivi Myllykangas ja Heljä Misukka keskustelivat korkeakoulukehityksen monista suunnista.

Koulutusjohtaja Heljä Misukka OAJ:sta teki selkoa siitä, miksi järjestö ajaa osaamiskeskittymiä. Pohjustuksena seinälle heijastui OKM:n koostama Suomen kartta, jossa oli pisteiden kirjona kaikki yliopistot, yliopistokeskukset, ammattikorkeakoulut, tutkimuskeskukset ja niiden sivutoimipisteet.

Korkeakoulukehityksellä on Misukan mielestä liian monia suuntia: korkeakoulukonserni (mm. Tampere3, Lappeenranta, Lappi), osaamiskeskittymät (Kuopio, Oulu, Jyväskylä), koulutuksellinen yhteistyö (mm. Novia Vaasassa), vahvistetaan yliopistoa tai amkia omana kokonaisuutena (esim. Aalto tai HY tai Haaga-Helia/ Laurea/Metropolia tai Xamk) sekä vielä viidentenä ammatillisesti orientoinut koulutuskeskittymä (esim. Kajaani).

Misukka oli huolissaan opetusyhteistyön laajentumisesta ja siitä, miten pidetään huolta tasalaatuisen korkeakoulujärjestelmän jatkosta. Jos nyt valmisteltu yliopistolain pykälämuutos toteutuu, jopa 49,9 % opetuksesta voitaisiin ostaa muulta korkeakoululta.

— Mitä ”pääosa” opetuksesta merkitsee, on syytä määritellä lakimuistiossa. Ei voida mennä siihen, että esimerkiksi yliopistot ostavat opetusta sieltä, mistä halvimmalla saadaan.

— Lakimuutoksella ei saa olla kielteisiä henkilöstövaikutuksia eikä sen lähtökohtana voi olla alueelliset kiireet, Misukka painotti.

Rakenteista käytyä keskustelua Misukka piti turhauttavana. Lisäksi käytännöt eri paikkakunnilla näyttävät menevän pitemmälle kuin OKM:n vakuuttelut.

— Välillä pitää miettiä, ovatko paikallispoliitikot ihan järjissään. Esimerkiksi Lahdessa päättäjät hehkuttavat nyt yliopistokaupunkia ja ovat samalla lakkauttamassa vahvan muotoilukoulutuksen ammattikorkeakoulun puolelta, Misukka ihmetteli.

Anita Lehikoinen totesi tähän, että korkeakoulut ovat kovin erilaisia ja voivat poiketa alueellisesti toisistaan. Mutta maakuntauudistuksessa on korostettu, että korkeakoulut ovat kansallisia.

— Toivottavasti Suomessa ei yleisty kysymys, mistä olet valmistunut. Vielä näin ei ole tarvinnut esimerkiksi työhönottotilanteissa kysyä, Misukka totesi.

— Jos laadusta ryhdytään tinkimään, tulee pula opiskelijoista, sekä kansallisista että kansainvälisistä. Ministeriössä on luja luottamus korkeakoulujen eettiseen toimintaan, Lehikoinen vastasi.


Yliopistokoulutuksen laatutekijöitä

YLL julkaisi 16.3. Yliopistokoulutuksen laatutekijöitä -esitteen. Julkistaminen osui samaan ajankohtaan opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyön käynnistämisen kanssa. Laatutekijöitä on luonteeltaan keskustelupuheenvuoro ajankohtaisessa yliopistopoliittisessa keskustelussa.

YLL:n Laatutekijöiden näkökulma on opetushenkilöstön näkökulma: niiden, jotka päivittäin "kädet savessa" tekevät yliopistojen perustehtävää.

Yliopistopoliittinen keskustelu on viime vuosina keskittynyt rakenteiden uudistamiseen, yli rajojen menevään yhteistyöhön ja mahdolliseen koulutusvastuiden uusjakoon. Samaan aikaan henkilöstö on kyllääntynyt korkeakoulusektorin jatkuvaan myllerrykseen. Kaikkien uudistusten konkreettisia hyötyjä ei ole onnistuttu tekemään näkyväksi. Myllerrys on tuonut mukanaan epävarmuutta oppialojen tulevaisuudesta ja työsuhteiden pysyvyydestä.

Yliopistolaiset haluavat käydä koulutuksesta myös toisenlaista keskustelua, jossa keskiöön nousee toimintakulttuuri ja työnteon edellytysten parantaminen. Korkeakouluvisioinnin ohella esiin halutaan nostaa työn suunnitteluun, johtamiseen ja resursointiin liittyviä asioita puhtaasti yliopistokoulutuksen näkökulmasta.

Otsikkotasolle YLL nostaa esitteessään neljä eri asiakokonaisuutta: yliopistotutkinnot, opiskelu ja opetus, opetustyön johtaminen ja koulutusta koskeva päätöksenteko.

Esipuheessa todetaan, että opetushenkilöstö on huolissaan tehokkuuden ja taloudellisuuden ajamisesta pedagogisesti perusteltujen opetusratkaisujen ohi. Muita uhkia koulutuksen laadulle muodostavat mm. opetus- ja tutkimushenkilöstön lisääntyvä hallinnollinen työ, nopean valmistumisen ylikorostaminen, jatkossa ehkä mahdollisuus siirtää opetusta yliopistojen ulkopuolelle.

Koulutukseen laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi YLL nostaa opetuksen ja opiskelun ytimeen meneviä asioita: riittävän alhainen opettaja–opiskelija-suhdeluku, opetushenkilöstön pedagoginen koulutus, vahva opetuksen ja tutkimuksen yhteys, laadukkaat ja riittävät asiantuntijapalvelut opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tueksi, henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen, opintopolkujen ja ohjauksen suunnittelu kokonaisuutena yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Myös osallistavat johtamisen tavat, työyhteisön sisäinen vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus vaikuttavat koulutuksen laatuun.

Lista ei ole millään muotoa poissulkeva, vaan tekee näkyväksi henkilöstöltä saapuneiden viestien sisältöjä yliopistotyön arjesta ja todellisuudesta. Asiakirja on syntynyt yliopistolaisten yhteisten kokemusten ja keskustelujen pohjalta yliopistouudistuksen jälkeen, yliopistojen lisääntyneen autonomian aikana.

Osa nykyisistä ongelmista palautuu yliopistoihin kohdistuneisiin leikkauksiin ja indeksijäädytyksiin. Laatutekijät ei sentään ratkaise kysymystä yliopistojen resurssien kasvattamisesta, mutta tekee näkyväksi sen, miten leikkaukset ja resurssit konkreettisesti vaikuttavat yliopistokoulutuksen laatuun.

Seppo Sainio
puheenjohtaja, YLL


Teksti Kirsti Sintonen
Kuvat Heikki Pölönen/OAJ

Painetussa lehdessä sivu 34