Kysymys - Vastaus

”Jos tietyn alan tutkimus keskitetään tiettyihin paikkoihin Suomessa, voidaan epäonnistua ja jämähtää paikoilleen”, sanoo Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen. Koneen säätiö on seurannut huolestuneena kehitystä, jossa yliopistojen rahoitusleikkausten ja tiedepoliittisten toimien seurauksena tutkimuksen ja opetuksen vapaus ja tieteen autonomia kapenevat,

1) Koneen Säätiön hallitus päätti helmikuussa tukea tieteen ja taiteen vapautta kolmessa yliopistossa yhteensä kahdella miljoonalla eurolla.Miksi Koneen Säätiö on huolissaan tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä tieteen autonomian kaventumisesta?

— Tieteessä kilpailu ei tapahdu maaotteluna Suomi vastaan muut maat, vaan ylirajaiset tutkijaryhmät kilpailevat ja tekevät yhteistyötä. Jos tietyn alan tutkimus keskitetään tiettyihin paikkoihin Suomessa, voidaan epäonnistua ja jämähtää paikoilleen. Lisäksi julkisessa tiederahoituksessa ei kannata painottaa liikaa soveltavuutta ja tuotekehitystä, vaan innovaatiot täytyy rakentaa kunnollisen autonomisen tutkimuksen varaan. Tutkijat ovat kytköksissä yhteiskuntaan jo valmiiksi, ja kun heitä kannustetaan vuorovaikuttamaan uudenlaisten yleisöjen kanssa, kaikki hyötyvät ja tutkimustietoa arvostetaan yhteiskunnassa.

2) Julkinen rahoitus palkitsee yliopistoja profiloitumisesta. Miten tämä tilanne näkyy Koneen Säätiölle tulevissa hakemuksissa?

— Monissa apurahahakemuksissa korostetaan, että hanke liittyy myös oman yliopiston strategiaan. Meidän rahoituspäätöksiimme tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Haluamme vain tietää, onko tutkimusympäristö sellainen, että juuri kyseistä tutkimusta on siellä hyvä tehdä. Rahoituksemme on epäilemättä ajoittain ristiriidassa yliopistojen profiloitumisen käytännön kanssa.

3) Koneen Säätiön hallitus päätti tukea tieteen ja taiteen vapautta Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa yhteensä kahdella miljoonalla eurolla. Miksi juuri nämä yliopistot valittiin? Onko vastaavia rahoituspäätöksiä tulossa mahdollisesti lisää?

— Säätiölle tuli vastinrahakeräykseen liittyviä hakemuksia lähes kaikilta Suomen yliopistoilta. Hakemukset käsiteltiin hallituksessa syksyllä, osa valittiin jatkoon, ja myönnöistä päätettiin helmikuun kokouksessa. Vuonna 2015 myönnetty miljoonan euron rahoitus Helsingin yliopistolle liittyi samaan kontekstiin, mutta myös HY:n 375-vuotisjuhlaan.

4) Kysyt blogissa, voisiko väitöskirjarahoitukseen perustaa säätiöpoolin, josta myönnettäisiin sekä lyhyitä viimeistelyrahoituksia että pitkiä, neljän tai kolmen vuoden apurahoja aloittaville väitöskirjantekijöille. Onko idea ottamassa tulta?

— Ei vielä: ideahan esitettiin vasta äskettäin. Säätiöt — olivat ne sitten tankkereita tai purjeveneitä — kääntyvät hitaasti. Edistän asiaa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksessa. Myös julkisen ja yksityisen rahoituksen uudenlaista yhteistyötä voisi ajatella tässä.

---