Mies- ja naisprofessorien palkkaero jatkaa kasvua

Professorikunnan sisällä miesten ja naisten välinen palkkaero on kasvanut jo neljä vuotta peräkkäin. Nyt ero on 326 euroa miesten hyväksi. Professoriliiton palkkaselvityksen mukaan miesten pitempi työura on suurin selittäjä palkkaeron taustalla.

Professoriliiton vuosittaiset palkkakyselyt toteutettiin jälleen syksyn 2017 aikana. Vakiintuneen käytännön mukaisesti palkkatietoja kerättiin sekä työnantajilta että jäseniltä.

Työnantajien toimittama aineisto käsittää yhteensä 1999 kokoaikaisen yliopistossa työskentelevän professorin palkkatiedot syyskuulta 2017. Aineiston pohjalta voidaan palkkoja tarkastella yliopistokohtaisesti sekä vakinaisten että määräaikaisten professorien osalta. Vertailukelpoista aineistoa on kerätty työnantajilta vuodesta 2003 lähtien.

Samanaikaisesti toteutettiin myös Professoriliiton jäsenille kohdistettu palkkakysely. Jäsenkyselyn aineisto täydentää työnantajien toimittamaa aineistoa ja sen perusteella voidaan palkkoja tarkastella myös tieteenalakohtaisesti ja työuran pituuden mukaan. Jäsenille kohdistettua kyselyä on nykyisessä muodossa toteutettu vuodesta 2001 lähtien.

Professorien keskipalkka on 6983 euroa

Kaikkien professorien keskipalkka syyskuussa 2017 oli työnantajien toimittaman aineiston mukaan 6983 euroa. Kyseessä on kokonaispalkka, joka muodostuu säännöllisen työajan ansiosta sekä akateemisen johtajan tehtävistä maksettavasta palkkiosta ja muista säännöllisesti maksettavista lisistä. Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla myös henkilökohtaisesti neuvoteltu yksilöllinen sopimuspalkka.

Professorien keskipalkka on kohonnut syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välisen tarkastelujakson aikana 18 euroa, mikä vastaa 0,3 prosentin nousua. Maltillinen, viime vuosina 0,2 ja 0,7 prosentin välillä vaihdellut palkkakehitys on siten jatkunut.

Palkka vaihtelee merkittävästi työsuhteen tyypin ja työpaikan mukaan

Määräaikaisten professorien keskipalkka on 557 euroa alempi kuin vakinaisten professorien keskipalkka. Ero on kuitenkin kaventunut viime vuosina, sillä määräaikaisten professorien palkka on kehittynyt suotuisammin. Osaltaan työsuhteen mukaisiin eroihin ja vakinaisten professorien korkeampaan palkkaan vaikuttaa akateemisen johtajan tehtävästä maksettavien palkkioiden keskittyminen vakinaisille professoreille.

Yliopistojen toimittaman aineiston perusteella on jälleen laadittu yliopistojen välinen palkkavertailu, jossa yliopistot on asetettu professorien keskipalkan mukaiseen järjestykseen. Tässä vertailussa korkeinta palkkaa maksaa Aalto-yliopisto ja matalinta Taideyliopisto.

Työnantajilta kerättiin myös tutkimuslaitoksissa työskentelevien professorien palkkatietoja. Tutkimuslaitoksissa professorien keskipalkka on 6546 euroa ja siten merkittävästi alempi kuin yliopistoissa.

Yliopistot kaikkien professorien kokonaispalkan keskiarvon mukaisessa järjestyksessä

Yliopisto	keskiarvo 2017
Yliopisto Aalto-yliopisto	keskiarvo 2017 7798
Yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto	keskiarvo 2017 7642
Yliopisto Svenska handelshögskolan	keskiarvo 2017 7482
Yliopisto Helsingin yliopisto	keskiarvo 2017 7116
Yliopisto Oulun yliopisto	keskiarvo 2017 7044
Yliopisto Jyväskylän yliopisto	keskiarvo 2017 6872
Yliopisto Tampereen yliopisto	keskiarvo 2017 6822
Yliopisto Lapin yliopisto	keskiarvo 2017 6808
Yliopisto Itä-Suomen yliopisto	keskiarvo 2017 6741
Yliopisto Åbo Akademi	keskiarvo 2017 6694
Yliopisto Vaasan yliopisto	keskiarvo 2017 6686
Yliopisto Turun yliopisto	keskiarvo 2017 6656
Yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto	keskiarvo 2017 6614
Yliopisto Taideyliopisto	keskiarvo 2017 6418
Yliopisto kaikki	keskiarvo 2017 6983

Naisen euro on nyt 0,953 euroa

Palkkakyselyssä on perinteisesti tarkasteltu naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Palkkaero keskipalkasta laskettuna on nyt miesten hyväksi 326 euroa. Palkkaero on kohonnut jo neljä vuotta peräkkäin. Palkkojen perusteella voidaan laskea myös ns. naisten euro, joka on nyt 0,953 euroa.

Jäsenkyselyn aineiston avulla toteutettiin tarkastelu naisten ja miesten palkkaeroon vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelussa pyrittiin selvittämään perusteita naisten miehiä alemmille vaati- ja henki-tasoille ja sitä kautta alemmalle palkalle. Tarkasteltavana on säännöllinen kuukausipalkka, joten akateemisen johtajan palkkiot tai muut lisät eivät vaikuta tarkasteluun. Tarkastelun pohjalta voidaan nimetä palkkaeroon vaikuttavia tekijöitä seuraavasti:

• Miehillä on takanaan pidempi työura professorin tasoisissa tehtävissä. Tästä muodostuu suurin yksittäinen palkkaeroon vaikuttava tekijä, joka selittää noin kaksi kolmasosaa palkkaerosta.
• Professorien palkka vaihtelee melko runsaasti myös eri tieteenalojen välillä. Miesten osuus korostuu korkeimmin palkatuilla tieteenaloilla, naisten puolestaan sijoittuessa miehiä useammin matalammin palkatuille tieteenaloille.
• Naisten keskuudessa matalammin palkatut määräaikaiset tehtävät ovat yleisempiä.
• Henkilökohtaiset, YPJ-järjestelmästä poikkeavat palkkasopimukset ovat yleistyneet myös naisten keskuudessa, mutta miesten neuvottelemat palkat ovat huomattavasti korkeampia kuin naisten sopimat palkat.

Miesten ja naisten välisen palkkaeron muodostuminen

Työuran pituus

Naiset ovat toimineet professorin tai tutkimusjohtajan tehtävissä keskimäärin 10,2 vuotta, miehet 13,9 vuotta. Jokainen kokemusvuosi nostaa palkkaa noin 60 euroa.

• Vaikutus palkkaeroon: 226 euroa

Tieteenalakohtaiset erot

Jäsenten palkka vaihtelee merkittävästi eri tieteenaloilla. Naisten osuus teknistieteiden ja luonnontieteiden alueilla on pieni, kun taas matalammin palkatuilla kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden alueilla korostuu naisten osuus.

• Vaikutus palkkaeroon: 51 euroa

Naisten sijoittuminen ma. tehtävään

Naisten keskuudessa alemmin palkatussa määräaikaisessa tehtävässä toimivien jäsenten osuus on kaksinkertainen miehiin verrattuna

• Vaikutus palkkaeroon: 34 euroa

Henkilökohtainen palkkasopimus

Naisten keskuudessa henkilökohtaisen, YPJ -järjestelmästä poikkeavan sopimuksen tehneiden professorien osuus on hieman suurempi kuin miesten keskuudessa. Miehet ovat kuitenkin neuvotelleet huomattavasti korkeamman palkan.

• Vaikutus palkkaeroon: 15 euroa

Palkkaeroksi muodostuu miesten hyväksi:

• 326 euroa

Tarkastelussa ei ole huomioitu akateemisen johtajan palkkiota tai muita palkkioita.

---