Paneelissa olivat keskustelemassa Suomen yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Jukka Mönkkönen, East-Anglian yliopiston rehtori David Richardson, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Exeterin yliopiston rehtori Sir Steve Smith ja SY L:n kansainvälisten asioiden sihteeri Fatim Diarra. Juontajana toimi tutkija Lauri Reuter (keskellä).

Brittirehtorit: Brexit on virhe, mutta ei loppu

Vaikka brexitin yksityiskohdat ovat vielä avoimia, Suomen ja Britannian tiedeyhteistyö jatkuu, vakuuttivat Helsingin yliopistolla vierailleen brittirehtorit. Suurimmat ongelmat liittyvät puiterahoitukseen ja opiskelijoiden liikkuvuuteen.

Brexit means brexit. Brexit tarkoittaa brexitiä.

Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn tautologiselta kuulostava määritelmä kuultiin useamman kerran Helsingin yliopiston Tiedekulmassa maanantaina 19.3, kun brittiläisten yliopistojen yhteistyöorganisaatio Universities UK vieraili kertomassa Ison-Britannian EU-eron vaikutuksista.

Suurin haaste oli kuitenkin epävarmuus. Kun pääministerikin lausunnot ovat kryptisyydessään nollaluokkaa, on vaikea sanoa varmasti, mitä brexit tarkoittaa yliopistojen väliselle yhteistyölle.

Sen sijaan yliopistoväen näkemys aiheeseen ei jäänyt epäselväksi. Exeterin yliopiston rehtori Sir Steve Smith, East-Anglian yliopiston rehtori David Richardson ja Universities UK:n johtaja Vivienne Stern vakuuttivat kaikki kuin yhdellä suulla, että heidän puolestaan koko Brexit on virhe ja yhteistyö jatkuu toivottavasti mahdollisimman pienin muutoksin

— Herään joka aamu masentuneena, ja syy tähän on Brexit, totesi Richardson, joka itse oli mukana kampanjoimassa EU:hun jäämisen puolesta.

Vaikka keskustelussa esitettiin jopa heikkoja toiveita vielä uudesta kansanäänestyksestä, oli keskustelun keskeisin anti siinä, miten jatkuvuus saadaan turvattua erosta huolimatta.

Keskustelussa olivat mukana myös, Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Fatim Diarra, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri ja Itä-Suomen yliopiston rehtori, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Jukka Mönkkönen.

Mönkkönen tiivisti Brexitin aiheuttamat pulmat kolmeen kohtaan, jotka olivat rahoitus, liikkuvuus ja yhteistyö.

Näistä hankalimpana paneelissa pidettiin rahoitusta.

Miten käy puiteohjelmien?

Iso-Britannia on ollut vahvasti mukana Euroopan unionin tutkimusohjelmissa ja osallistui niiden rahoittamiseen 5,5 miljardilla eurolla vuosina 2007– 2013. Samalla Britannian yliopistot pärjäsivät erittäin hyvin kilpailussa EU-rahoituksesta, saaden sitä 8,8 miljardia euroa.

— Olen kysynyt poliitikoilta, aikovatko he nyt lisätä tutkimusrahoitusta 3,3 miljardilla, mutta en ole saanut suoraa vastausta, Smith nauratti yleisöä.

Kaikkien mukaan paras vaihtoehto olisi luultavasti se, että Britannia osallistuisi jatkossa EU:n tutkimusohjelmiin ulkopuolisena jäsenenä Norjan ja Sveitsin tapaan.

Tämä tarkoittaisi, että maa osallistuisi rahoitukseen ja sen tutkijat voisivat hakea rahoitusta. Tehtäessä päätöksiä tutkimuksen kohdentamisesta eri alueille ulkopuolisilla jäsenillä ei kuitenkaan ole äänivaltaa.

Sternin mukaan tämä ei kuitenkaan olisi välttämättä ongelma.

— Keskusteluissa ratkaisee kuitenkin paras perustelu. Myös ulkopuolisilla jäsenillä on puheoikeus.

Kolmikko kertoi Iso-Britannian poliitikkojen kannattavan myös tutkimusohjelmissa pysymistä. Käytännön järjestelyt ovat kuitenkin täysin auki.

Opiskelijat toivovat pääsyä poikkeukseksi

Puhuttaessa liikkuvuudesta suurimmaksi pulmaksi nousivat opiskelijat.

— Jos ajatellaan tutkijoita, en usko, että tästä nousee suurta ongelmaa, Hämeri totesi.

— Maahanmuuton kohdalla kritiikki kohdistuu yleensä matalasti koulutettuun työvoimaan. Uskon, että asiantuntijat voivat liikkua edelleen melko vapaasti, aivan kuin EU:n ulkopuolellekin.

Opiskelijoiden kohdalla tilanne on epävarmempi. Kukaan ei vielä osannut sanoa, jatkaako Britannia mukana esimerkiksi EU:n suositussa Erasmus-vaihto- ohjelmassa, tai miten muualta EU:sta voi jatkossa hakea opiskelemaan Britanniaan.

Diarra kertoi eurooppalaisen opiskelijaliikkeen yleisenä toiveena olevan, ettei tilanne muuttuisi.

— Toivoisimme, että opiskelijavaihdosta tulisi yksi poikkeus, jota brexit ei koske, Diarra huomautti.

— Jos brexitistä voi sanoa jotain positiivista, ainakin se on yhdistänyt opiskelijoita ympäri Eurooppaa.

Stern vastasi Diarralle, että tällä hetkellä on luvattu varmaksi, ettei muusta EU:sta tulevien opiskelijoiden asema muutu ainakaan siirtymäkauden aikana. Sen jälkeisestä on vaikea sanoa varmaa.

Yhteistyö jatkuu varmasti

Kolmantena kysymyksenä pohdittiin yhteistyön jatkumista. Tämä oli panelistien mukaan ongelmista pienin.

— Brittiläiset ja suomalaiset yliopistot ovat tehneet yhteistyötä ennen EU:ta ja jatkavat yhteistyötä vaikka Britannia EU:sta lähtisi, Smith huomautti.

Tieteen kansainvälistymistä brexit ei voi estää, Mönkkönen huomautti.

— Tiedemaailma on globaali. EU on tärkeä, mutta tieteellinen yhteistyö ei lopu unionin rajoille.

---