—Kansainvälisistä osaajista käydään kovaa kilpailua, joten oleskelulupajärjestelmän täytyy olla sulava, korosti sisäministeri Kai Mykkänen.

Korkeakoulupäivässä visioitiin tulevaisuutta

Suomen korkeakoulujen tulevaisuuden suuntaviivoissa korostuvat kansainvälisyys, yhteistyö työelämän kanssa sekä elinikäinen oppiminen. Seminaarissa puhuneiden päättäjien mukaan rahoituksen ja innovatiivisuuden lisäämiseksi korkeakoulujen toimintakulttuuria pitäisi muuttaa yrittäjähenkisemmäksi.

OECD:n raportin mukaan jopa kolmannes nykyisistä työtehtävistä tulisi häviämään vuoteen 2030 mennessä. Tekoäly korvaa vähitellen eräitä tehtäviä, samanaikaisesti työvoimapula uhkaa joillakin aloilla.

- Kehityskulussa ei sinänsä ole mitään uutta tai pelottavaa. Sata vuotta sitten tunnetuista ammateista valtaosa on jo hävinnyt. Työ muuttuu ja luo uusia koulutustarpeita, sisäministeri Kai Mykkänen rauhoitteli.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n järjestämässä korkeakoulupäivässä 23.3. puhunut Mykkänen kertoi hallituksen tammikuussa julkaisemasta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta, jossa keskitytään erityisesti työperäisen maahanmuuton helpottamiseen.

— Kansainvälisistä osaajista käydään kovaa kilpailua, joten muiden maahan asettautumiseen vaikuttavien seikkojen lisäksi oleskelulupajärjestelmän täytyy olla sujuva. Startup-oleskelulupa helpottaa yrittäjien ja huippuosaajien maahanmuuttoa Suomeen. Seuraavat nokiat tai niiden pienemmät versiot eivät synny yksinomaan pitkään kouluttamalla, tarvitaan jokin innovaatio, aihio, jonka ympärille on pystytettävä nopeasti toimintaa. Suomessa esimerkiksi peliala on menestynyt hienosti, mutta sekin on edellyttänyt ulkomaista työvoimaa.

Hallituksessa käydäänkin nyt pohdintaa siitä, pitäisikö monien muiden EU- ja OECD-maiden tavoin Suomen helpottaa myös sijoittajien oleskelulupalainsäädäntöä.

— Tärkeintä kuitenkin on se, miten ulkomaisten työntekijöiden perheet asettuvat tänne. Se edellyttäisi erityisesti englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja koulupaikkojen lisäämistä, Mykkänen sanoi.

Korkeakoulupäivän yleisöstä reagoitiin tähän kysymällä, miksi pitäisi tehdä rinnakkainen englanninkielinen koulujärjestelmä, kun monia englanninkielisiä kouluja on jo. Mykkäsen mukaan suuri osa ulkomaisista perheistä lähtee siitä, että maasta toiseen liikkuessaan he eivät aina opettele uutta kieltä.

— Näiden niin sanottujen osa-aikaperheiden kohdalla olemme ulkona kilpailusta, jos lapsille ei ole tarjolla englanninkielistä opetusta.

OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka käytti puheenvuoron korostaakseen, että korkeakoulujen rahoitus on tehtävä ennakoitavaksi ja opiskelijamääriä nostettava. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen painopiste on siirrettävä yritystuista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

OAJ:n koulutusjohtajan Heljä Misukan mukaan korkeakoulujen rahoitus on tehtävä ennakoitavaksi ja opiskelijamääriä on syytä nostaa.

Kansallista koulutusta kansainvälisesti

Euroopan uniolla ei ole valtaa jäsenmaidensa koulutusasioihin, pyrkimyksenä on kuitenkin asettaa yhteisiä tavoitteita EU:n menestymisen ja keskinäisen solidaarisuuden luomiseksi. EU:n merkittävimmät tuet koulutukselle ovat tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti 2020 ja Erasmus-vaihto. Pyrkimyksenä on tehdä vapaasta liikkuvuudesta todellisuutta myös koulutuksen alalla ja saada tutkintotodistukset tunnustettavaksi vastavuoroisesti. Kuitenkin visio siitä, että syntyisi eurooppalaisten yliopistojen verkosto, tuskin tulee toteutumaan.

—Eurooppa ei ole enää maailman keskus. Ilman innovaatioiden ja tieteen tukemista ei voida pärjätä, europarlamentaarikko Henna Virkkunen painotti esityksessään.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen oli huolestunut siitä, että Suomen koulutustaso laskee muihin maihin verrattuna.

—Suomi on aiemmin ollut yksi korkeakoulutetuimmista kansoista. Tilanne on muuttumassa muiden OECD-maiden panostettua enemmän korkeakoulutukseen. Uhkaamme jäädä kilpailukyvyssä jälkeen, vaikka Suomessa on yhä vahvaa osaamista. Huolestuttavaa on, että meillä on paljon nuoria, jotka ovat alisuoriutujia.

30 vuotta toiminut Erasmus-ohjelma on kiistatta menestynyt hienosti ja suomalaiset ovat hyödyntäneet Erasmus-vaihtoa erityisen aktiivisesti. Hankenissa on nyt luoto ensimmäisenä käytäntö, jonka mukaisesti kaikki opiskelijat käyvät vaihdossa. Vaikutusten tarkastelussa on havaittu, että vaihdossa käyneet ovat työllistyneet muita paremmin.

Vuosina 2014–2020 Erasmuksen kokonaisbudjetti on 14,7 miljardia euroa. Tämä Erasmus+ -kausi kattaa kaikki vaihdon muodot, esimerkiksi koululaisvaihdon, harjoittelun ja aikuisten elinikäisen oppimisen vaihdon. Elinikäisen oppimisen merkitys korostuukin työelämän muuttuessa.

—Ongelmallista on, että Suomi ei pärjää vaikkapa Keski-Euroopan maiden tavoin Horisontti 2020-ohjelman hankehakemuksissa. Tämä osoittaa, että hakemuksiin täytyy panostaa enemmän, ilman sitä monet hyvät hankkeet jäävät vaille rahoitusta. Horisontin jatko tosin on vielä auki, sillä EU:n suhde Britanniaan koulutussaralla on ratkaisematta, Virkkunen huomautti.

—Ennen kaikkea tulevaisuudessa tarvitaan investointeja koulutukseen. Myös kielten opiskelua pyritään lisäämään siten, että kaikki osaisivat kahta kieltä äidinkielensä lisäksi. Tässä asiassa on menty takapakkia Suomessa, sillä nykyään kielivalintoja on vain vähän saatavilla, Virkkunen pohti.

Yleisökommenttina tilaisuudessa todettiin, että on juhlapuheita ja sitten toteutuksia. On epäreilua puhua siitä, että kielten opiskelua ei enää toteuteta, kun kerran samalla on leikattu rahoitusta. Kommentti sai yleisöltä äänekkäät aplodit.

Buustia kansainvälistymiseen

—On hienoa, että meillä on näin hyvä ja tuloksia tuova korkeakoulujärjestelmä, mutta se vaatii jatkuvaa työtä koulutuksen hyväksi, huomautti OEC D:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi käsitteli puheenvuorossaan OECD:n tutkimustietoja, joissa Suomi tunnetaan menestyvänä koulutusmaana.

—On hienoa, että meillä on näin hyvä ja tuloksia tuova korkeakoulujärjestelmä, mutta se vaatii jatkuvaa työtä koulutuksen hyväksi. Koulutusjärjestelmän pohja luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Suomi pärjää edelleen hienosti PISA-arvioinnissa, koulujärjestelmän pitäisi kuitenkin päästä vielä paremmin tasoittamaan eroja eri taustoista tulevien välillä. Meillä tytöt ovat maailman ykkösjoukko, haaste on peruskouluikäisissä pojissa, Kiviniemi totesi.

Suomessa tiedetään heikot kohdat ja ratkaisukeinot ovat kirjattu esimerkiksi korkeakouluvisioon. Sen linjaukset ovat hyvin samansuuntaisia OECD:n Suomen innovaatiojärjestelmän tulosten kanssa. Kiviniemen mukaan etenkin kansainvälistyminen on asia, jossa buustia tarvittaisiin.

OECD-hankkeissa tehdään paljon yhteistyötä EU-komission kanssa. Tällainen on myös innovointia ja yrittäjyyttä tukeva HEInnovate. Kyseessä on verkkopohjainen itsearvioinnin väline, jonka tarkoituksena on auttaa korkeakouluja muuttamaan toimintakulttuuriaan yrittäjähenkisemmäksi. Kiviniemen suosittelema työkalu koostuu väittämistä, jotka käsittelevät korkeakoulun yrittäjyystoiminnan ja innovatiivisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. HEInnovaten ansio on, että sen avulla selvitetään yliopiston koko organisaation lähtötilanne kehittämisen aloittamiseksi.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuudesta korosti, että koulutusta pitäisi päivittää tiiviisti niin, että työelämän nopeasti muuttuvat tarpeet huomioitaisiin.

—Uusi teknologia ei vie meiltä työpaikkoja, vaan se luo niitä, esimerkiksi kiertotalous tulee vaatimaan osaamista. Vuonna 2018 toteutettavan ammatillisen koulutuksen uudistuksen avainkysymys on oppimisen siirtyminen entistä vahvemmin työpaikoille. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi on tärkeää katsoa, että oikeat ihmiset valitaan opiskelijoiksi, Siltanen totesi.

---