Hallituksen trio kokoontui pääministerin virka-asunnon edustalle kertomaan kehysriihen aloitustunnelmia 10. huhtikuuta.

Kehysriihestä laihat eväät yliopistoille ja tutkimukselle

Hallituksen viimeisen kehysriihen anti yliopistoille ja tutkimukselle jäi varsin laihaksi. Jo etukäteen oli selvää, että muuntokoulutus jäänee ainoaksi korkeakoulutustakin koskettavaksi kohteeksi, joka tulee saamaan lisärahaa.

Yliopistojärjestöjen sekä yliopistojen johdon vahvasti lobbaama yliopistoindeksin jäädytyksen peruminen jäi toteutumatta. Sipilän hallitus päätti ohjelmassaan yliopistoindeksin jäädyttämisestä koko hallituskaudeksi. Nyt kuitenkin maan taloudellinen tilanne on täysin toinen kuin hallituskauden alussa.

Yliopistoalan järjestöissä aletaankin nyt siirtää fokusta seuraaviin eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmavaikuttamiseen.

— Panostukset yliopistoihin ja tutkimukseen jäivät vähäisiksi. Yliopistoindeksin palauttaminen ja perustutkimukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää seuraavissa eduskuntavaaleissa, Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto korostaa. Liitto laatii hallitusohjelmatavoitteita yhdessä Tieteentekijöiden liiton kanssa.

Hallitus teki kehysriihessään tarkennuksia aktiivimalliin. Aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi katsotaan osallistuminen ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan. Esimerkiksi monet akavalaiset ammattiliitot (mm. Tieteentekijöiden liitto) järjestävät jäsenilleen työllistymistä edistävää koulutusta.

— Kun esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimalliin tehtiin korjauksia, olisi hallitus nykyisessä taloustilanteessa voinut korjata kovimpia linjauksiaan myös yliopistosektorilla. Ensimmäisenä tulee mieleen, että yliopistoindeksin poisto olisi pitänyt peruuttaa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Kehysriihessä tehtiin yliopistojen koulutustehtävään liittyviä päätöksiä, mutta mahdollisista lisäresursseista ei ole juuri tietoa. ”Korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä avataan sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tutkinnon osista tai sitä pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta tehdään avointa ja joustavaa. Toiminnan tueksi luodaan digitaaliset palvelut.”

— Osaamisesta puhutaan, mutta indeksin palauttaminen jäi tekemättä — erittäin huono asia. Halu avata yliopistokoulutusta mm. elinkeinoelämän hyödynnettäväksi ei yllätä, mutta vastavuoroisuuden edellyttäminen saattoi unohtua hallitukselta. Kohdennukset lukioon ja lukiolaisten korkeakoulukurkistukset osuvat polulle yliopisto-opintoihin, joten nämä vaikuttavat positiivisesti myös yliopistoihin, lisää Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio.

Kehysriihestä tuli myös suora viesti valmisteilla olevaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon ja tiekarttaan: tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään. Korkeakouluvision jatkotyössä mietitään mm. yliopistojen rahoitusmallin remonttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta löytyi tutkimuksen kannalta kehysriihen myönteisin päätös: hallitus on päättänyt rahoittaa kansallisten lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla.

— Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Siksi hallitus rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista. Päätös mahdollistaa synnyttämään uusia kasvuyrityksiä, twiittasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anna-Mari Virolainen.

Akava ei hyväksy kehysriihen päätöksien kahta epäkohtaa, joista toinen on irtisanomissuojan heikentäminen ja toinen liittyy määräaikaisten työsopimusten edellytysten muutokseen. Työsopimuslain muutos koskisi vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olevaa alle 30-vuotiasta. Työnantaja saisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman muutoin säädettyä perusteltua syytä.

(12.4.2018)

---