Kysymys-vastaus Anne Somer

Tiukat neuvottelut yliopistojen työehtosopimuksesta ovat takana ja syytä kysyä myös työnantajapuolen tunnelmia. Koska yliopistoindeksi ei ole voimassa, voi henkilöstön palkankorotusten vuoksi olla edessä "sopeutustoimia" vuonna 2019, arvelee Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somer

1) Miksi yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistus oli työnantajan tärkein tavoite viime neuvottelukierroksella?

— Palkkausjärjestelmän uudistamista osapuolet ovat yhdessä valmistelleet jo useamman sopimuskauden ajan. Työnantajan näkökulmasta palkkausjärjestelmän uudistamisessa keskeistä on henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiprosessin yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen. Tämä mahdollistaisi henkilöstön suoriutumisen paremman huomioimisen käytännössä.

2) Yliopistosektorin neuvottelut kiinnostivat myös mediaa. Sanoit MTV-uutisten haastattelussa (25.2.), että palkankorotusten vuoksi yliopistoissa voi olla edessä sopeutustoimia. Mitä tarkoitit tällä?

— Yliopistojen henkilöstökustannukset ovat vajaat 70 % kokonaiskustannuksista. Yliopistot ovat joutuneet sopeuttamaan lähes kaikissa yliopistoissa toimintaansa hallituskauden aikana tehtyyn n. 400 miljoonan julkisen rahoituksen leikkauksiin ja henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2012 yli 4 000 työntekijällä. Yliopistojen ratkaisun myötä yliopistojen palkkakustannukset nousevat 0,75 % 2018 ja 2,1 % 2019 edellisvuodesta. Tämä tarkoittaa, että yliopistojen palkkakustannukset ovat n. 43 miljoonaa euroa korkeammat pelkästään sopimuskorotusten johdosta, kun samaan aikaan ei tehdä edes indeksitarkistuksia rahoitukseen. Erityisesti vuonna 2019 toteutuvien korotusten johdosta voi edessä olla lisää sopeuttamistoimia.

3) Yliopistotyönantaja hylkäsi 27.2. sovittelija Janne Metsämäen ensimmäisen sovintoesityksen ja tästä syystä henkilöstön lakko alkoi Helsingin yliopistossa 28. helmikuuta. Miksi ensimmäinen sovintoesitys oli työnantajan mielestä huono?

— Ensimmäinen sovintoesitys ei turvannut riittävällä tavalla pitkään valmistellun palkkausjärjestelmäuudistuksen etenemistä. Olimme valmistelleet palkkausjärjestelmän uudistamista neuvottelukierroksen aikana hyvin pitkälle ja ensimmäisen sovintoesityksen osalta niiden käsittely olisi jätetty kokonaisuudessaan työryhmätyöskentelyn etenemisen varaan.

4) Sovittelija antoi toisen sovintoesityksen 5.3. ja tämä oli myös yliopistotyönantajan hyväksyttävissä. Mikä oli työnantajan kannalta oleellisin muutos verrattuna ensimmäiseen sovintoesitykseen?

— Toiseen sovintoesitykseen sisältyvillä määräyksillä käynnistettiin konkreettisesti palkkausjärjestelmän uudistaminen mm. luopumalla kahden vuoden välein toteutettavista arviointikierroksista. Nämä muutokset tulevat voimaan vuodenvaihteessa. Lisäksi toisessa sovintoesityksessä oli tarkemmat askelmerkit sille, miten osapuolet jatkavat yhdessä mm. henkilökohtaisen palkanosan määräysten kehittämistä. Mikäli lopuista palkkausjärjestelmän uudistamisen ehdoista ei päästä yhteisymmärrykseen osapuolten välillä, tulevat sopimuskauden kokonaiskorotukset tällöin pienenemään 0,3 %-yksikköä.

5) Syntyneeseen sopimukseen liittyy monien tärkeiden asioiden käsittelyä työryhmissä. Miten työryhmien työskentely jaksottuu?

— Työryhmien työskentelyä on osittain aikataulutettu sovintoratkaisussa. Sen mukaisesti palkkausjärjestelmän uudistamisen osalta työryhmätyöskentely aloitetaan ensimmäisenä eli mahdollisimman pian kuten myös harjoittelukoulujen työaika- ja palkkausjärjestelmätyöryhmä. Muidenkin työryhmien osalta osapuolet sopivat tarkemmasta työryhmien aikataulutuksesta. Kaikkien työryhmien samanaikainen käsitteleminen ei ole mahdollista, joten jaksotusta tarvitaan.

---