Tutkija jää liian usein yksin vihapuheen kanssa

Mediaa puhututtava vihapuhe on muodostunut kasvavaksi ilmiöksi myös yliopistomaailmassa. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan vuonna 2015 julkaiseman kyselyn mukaan 68 prosenttia tutkijoista on vähintään ”toisinaan” joutunut häiritseväksi koetun palautteen kohteeksi. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa jopa 35 prosenttia vastanneista ilmaisee joko vähentäneensä julkisia esiintymisiään tai harkitsevansa tarkemmin esiintymisensä kanavia ja asiayhteyksiä1. Tilasto kaipaa päivittämistä, sillä yhteiskunnallinen vihapuhe on kasvanut räjähdysmäisesti sitten vuoden 2015.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto vetosivat suomalaisiin yliopistoihin 2010-luvun alussa, että turvallisuusohjeet ja käytännöt päivitettäisiin internet- aikaan, ja konkreettisia päivityksiä on myös tehty2. Koska ilmiö jää yleisyydestään huolimatta usein piiloon, päivittämistä kaipaavat myös tutkijoiden käsitykset siitä, miten toimia vihapuhetta kohdatessa.

Kuinka siis toimia, jos joudut itse tai huomaat kollegasi joutuneen vihapuheen kohteeksi? Yliopistojen toimintatavat vaihtelevat, mutta kaikilla suomalaisilla yliopistoilla on laillinen velvollisuus vastata henkilöstönsä turvallisuudesta. Vihapuhetapauksista tulisi aina viestiä yliopiston turvallisuuspäällikölle tai vastaavassa toimenkuvassa toimivalle henkilölle. Ilman tietoa tapahtumista, on fyysisen ja henkisen turvallisuuden takaaminen mahdotonta. Kaikki uhkaukset kannattaa säilyttää ja dokumentoida, vaikka sisältö olisikin vastenmielinen, mukaan lukien soittokerrat ja -ajat. Häirintäpuheluita on myös laillista nauhoittaa3. Voimakkaissa tapauksissa tulee tehdä rikosilmoitus poliisille.

Konkreettisten turvallisuusuhkien lisäksi, vihapuhe aiheuttaa laaja-alaista stressiä ja epävarmuutta. Yliopistoilla on vastuu tukea henkilöstönsä — myös apurahatutkijoiden — työssä jaksamista ja henkistä hyvinvointia. Tutkimus- ja opetushenkilöstöön kohdistuva vihapuhe edellyttää käytännön toimia tiedekunnan, laitoksen ja yksiköiden tasolla. Viralliset valtuudet häirintätapauksissa on työsuojeluvaltuutetulla, työsuojelupäälliköllä ja häirintäyhdyshenkilöllä. Häirinnästä tulisi ensi tilassa keskustella myös ohjaajan ja/tai lähiesimiehen kanssa. Yliopiston toimijoiden ohella voit kääntyä myös luottamusmiesten, liiton asiantuntijoiden ja jäsenliittosi edustajien puoleen.

Myös vertaistuki on elintärkeää. Liian usein tutkija jää vihapuheen kanssa yksin. Jos todistat vihapuhetta, osoita tukesi äläkä jätä kollegaa painimaan tilanteen kanssa yksin. Asiantuntijoihin kohdistuva vihapuhe on meidän kaikkien yhteinen asia.

Acatiimissa julkaistaan vuoden 2019 aikana yhteensä neljä sarjakuvaa, jotka pureutuvat yliopistomaailmassa kohdattaviin vallan väärinkäyttötilanteisiin. Sarjakuvat on toteuttanut kuvataiteilija Sirpa Varis. Niiden taustalla on hyödynnetty Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden toteuttamaa kyselyä jäsenistönsä kokemista tai todistamista vallan väärinkäyttötilanteista yliopistoissa. Sarjakuvat on toteutettu Tieteentekijöiden liiton toiminta-avustuksella.

---