Kysymys-vastaus Markus Penttinen

Akava haluaa reilun hypyn tutkimuksen ja koulutuksen rahoitukseen. Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen linjaa tavoitteita eurovaaleihin sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle.

1) Mitkä ovat Akavan pääviestit eurovaaleihin?

— Akavan kolme pääteesiä ovat osaavampi unioni, globaalisti vastuullinen ja kilpailukykyinen unioni ja sosiaalisesti vahva ja reilu unioni. Käytännössä haluamme esimerkiksi reilun hypyn tutkimuksen ja koulutuksen rahoitukseen, toimivat sisämarkkinat ja kauppapolitiikan taloutta vahvistamaan sekä aktiivista työelämän toimintaa.

On syytä mainita myös Akavan erityistavoite eli tutkimuksen, tieteen ja opetuksen vapauden turvaaminen osana oikeusvaltiota. Esimerkiksi Unkarissa tutkijoita on vaiennettu ja kokonainen korkeakoulu pakkomuilutettiin rajan yli. Ei tällaista tule sallia arvoyhteisö EU:ssa. Unionin rahahanat poikki tällaisiin maihin.

2) Onko EU:ssa suunnitteilla tutkimusrahoitukseen liittyviä muutoksia?

— EU:n tutkimusohjelma Horisontin rahoitusta ehdotetaan lisättäväksi ihan reilusti tulevalla ohjelmakaudella vuodesta 2021 eteenpäin (silloin ohjelman uusi nimi ”Horizon for Europe”). Tosin viime kerralla jäsenmaat leikkasivat reilusti komission ehdottamia lisäpanostuksia tutkimukseen, mutta ne pitää välttää tällä kierroksella. Koska tutkimuksen strateginen asema ja tieteen merkitys on kasvanut nopeasti EU-tasolla, niin oletettavasti tulee kuitenkin kohtuutulos.

Kannattaa muistaa, että EU:n rakennerahastoistakin saatetaan suunnata tulevaisuudessa nykyistä enemmän varoja tutkimuspuolelle. Tätä koskevat päätökset ovat pöydillä tämän vuoden aikana. Jo viimeiset pari vuotta on EU-tasolla keskusteltu siitä, kuinka paljon sijoitetaan huippuosaamiseen ja toisaalta tutkimuksen niin sanottuun perusinfraan. Lopputulos on varmastikin näiden yhteensovitus.

3) Mitkä ovat terveisesi suomalaisille tutkijoille ajatellen EU:n tutkimusrahoituksen hakemista?

— Näinä aikoina ratkaistaan, tuleeko eurooppalaisen tutkimuksen pöydälle ”brexit-peikko”. Joka viides eurooppalainen tutkimushanke on brittikorkeakoulujen hallinnoima ja ei ole varmuutta, miten niiden kanssa käy. Tämä yhdistettynä uuteen Horizon for Europe -tutkimusohjelmaan luo tietysti jonkin verran epävarmuutta, mutta muutokset ovat aina mahdollisuuksia.

Jos Britannia lähtee ja tulee uusi ohjelma, niin pystyisikö Suomi ottamaan nykyistä vahvemman roolin eurooppalaisen tutkimuksen kentällä? Tähän olisi täydet eväät, kun maatamme on lisäksi brändätty korkean osaamisen keskuksena.

4) Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuun alussa. Mitkä ovat Akavan tavoitteet puheenjohtajuuskaudelle?

— Suomelle tulee haastava taitekohta EU-vaalien, komission vaihtumisen, brexitin ja budjettineuvottelujen aikaan. Yleistavoitteena on, että EU-laivan Suomi- kapteeni vie aluksen kunnialla satamaan noiden puhurien välistä. Erityistavoitteena Akava on nostanut esiin osaamisen merkitystä taloudellisen kasvun ja työpaikkojen lähteenä sekä sivistyksen vahvistajana. Jälkimmäisen rooli on korostunut entisestään populismiaallon ja valeuutisten aikakaudella. Syksyllä Suomessa pidetään myös ”HEL we can”-seminaari, jossa puidaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Akava on mukana siinä yhtenä päätahona.

5) Mitä arvelet, miten tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät teemat nousevat esille Suomen pj-kaudella?

— Yksi aloitteista on EU:n opetus- ja valtiovarainministereiden kautta historian ensimmäinen tapaaminen Suomen kaudella. Erinomainen hanke, jossa tulisi painottaa nimenomaan osaamisen strategista merkitystä Euroopan tulevaisuudelle. Suomen kaudella on esillä tutkimusohjelman rahoituksen lisäksi erityisesti koulutusvaihtoon panostava Erasmus+ -ohjelma. Kautta aikain EU:n menestyksekkäin ohjelma. Puheenjohtajuuskautemme isoin vääntö käydään ilmeisesti EU:n ilmastotavoitteista ja ylipäänsä kestävästä taloudesta.

---