Yliopistojen henkilöstömäärä jatkoi loivaa kasvua

Hankenissa kasvua yli 10 prosenttia. Opetus- ja tutkimushenkilöstö kasvoi runsaasti myös Oulussa, Vaasassa ja Taideyliopistossa.

Yliopistojen henkilöstömäärä jatkoi toista vuotta loivaa kasvuaan, kertoo Sivistystyönantajat ry:n (Sivista) tuore tilastojulkaisu. Tilastot pohjaavat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n palkkatiedusteluun, jonka tuoreimmat aineistot on kerätty syyskuussa 2019.

Yliopistolaisia oli viime syyskuussa vajaa kaksi prosenttia eli vähän yli 500 enemmän kuin syyskuussa 2018. Vuosi sitten kasvua oli yli 2,6 prosenttia. Sitä ennen yli prosentin kasvuun on päästy edellisen kerran vuonna 2012. Muun henkilöstön määrä kasvoi selvästi enemmän (2,6 prosenttia) kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön (1,5 prosenttia).

Ylivoimaisesti eniten henkilöstö kasvoi Sivistan tilastojen mukaan Hankenissa, lähes 11 prosenttia.

— Meillä on monta syytä kasvuun, ja osittain syyt liittyvät myös sattumaan, suunnittelu- ja kehityspäällikkö Helena Strandell kertoo.

Tärkein syy oli aiempaa suurempi ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Tämän ansiosta on voitu palkata enemmän sekä tutkijoita että muuta henkilökuntaa. Lisäksi väitöskirjatutkijoita on edellistä vuotta enemmän työsuhteessa eikä apurahalla. Pienen yliopiston tilastoissa näkyvät pienetkin muutokset, kuten se, että mittausaikaan syyskuussa on sattunut olemaan yhtä aikaa palkkalistoilla sekä muutama vakituinen työntekijä että heidän perhevapaidensa sijaiset.

Strandellin mukaan Sivistan tilastot ovat kuitenkin osittain hämääviä: henkilöstömääriin lasketaan mukaan kaikki työsuhteessa olleet kuukausipalkkaiset, joille on maksettu syyskuussa palkkaa. Esimerkiksi Hankenilla oli vuonna 2019 aiempaa enemmän osaaikaisia tutkijoita, jotka siis näkyvät Sivistan tilastoissa siinä missä kokoaikaisetkin.

Opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen mukaan opetus- ja tutkimushenkilökunta teki vuonna 2019 Hankenissa 153 henkilötyövuotta, kun Sivistan tilastoissa henkilöstön lukumäärä on 161.

Isoista yliopistoista eniten lisää väkeä palkkasi Oulun yliopisto. Siellä opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 5 prosenttia ja muun henkilöstön määrä 6,7 prosenttia.

— Olemme pyrkineet tehostamaan rekrytointiamme ja varmistamaan, että henkilöstösuunnitelmienmukaiset rekrytoinnit toteutetaan. Kasvusta kaksi kolmannesta on tapahtunut tiedekunnissa ja yksi kolmannes muissa yksiköissä, kuten palvelut, erillisyksiköt ja infrayksiköt, kertoo henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen.

Tutkijanuravaiheista nousua on tapahtunut Okkosen mukaan eniten ensimmäisellä portaalla, jossa Oulun yliopisto on lisännyt henkilötyövuosien määrää noin 50:llä. Myös neljännellä ja kolmannella portaalla on kasvua, mutta toisella portaalla aavistuksen verran laskua.

Vielä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstö kasvoi Vaasan yliopistossa: 8,6 prosenttia. Myös Vaasassa kasvu johtuu yliopiston strategian mukaisesta panostuksesta tutkimukseen, tutkimusviestinnän asiantuntija Riikka Kalmi kertoo. Vaasan yliopistolla on 10 miljoonaa euroa strategiarahaa, jota se on käyttänyt tutkimuksen vahvistamiseen ja uusien tutkijoiden palkkaamiseen.

— Lisäksi yliopisto on pyrkinyt vahvistamaan kilpaillun ulkoisen rahoituksen hakemista, mitä kautta syntyy paljon projekteja ja niiden kautta tietenkin tutkijan ja projektitutkijan paikkoja, Kalmi sanoo.

Lapin yliopiston tilastoissa pistää esiin opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrän raju vähennys (-7,9 prosenttia) ja muun henkilökunnan vielä suurempi kasvu (8,6 prosenttia).

Muuta henkilökuntaa on henkilöstöjohtaja Mervi Alatalon mukaan aiempaa enemmän siksi, että Lapin korkeakoulukonsernin LUC:n tietohallinto ja IT-palvelut organisoituivat vuoden 2019 alussa Lapin yliopiston tuottamiksi konsernipalveluiksi. Kyse ei ole siis siitä, että yliopistoon olisi palkattu näin paljon kokonaan uusia työntekijöitä. LUC-konserniin kuuluu Lapin yliopiston lisäksi Lapin ammattikorkeakoulu.

— Muun henkilöstön osuus tulee meillä jatkossakin kasvamaan, kun LUC-korkeakoulukonsernin yhteiset palvelut kootaan Lapin yliopiston alaisuuteen vuoden 2020 loppuun mennessä, Alatalo sanoo.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vähennyksestä valtaosa on tapahtunut ensimmäisellä tutkijanuraportaalla. Lapin yliopisto on ollut talousvaikeuksissa jo monta vuotta, ja keväällä siellä käytiin yliopiston historian ensimmäiset työntekijöiden irtisanomisiin johtaneet yt-neuvottelut.

Yliopistolaisten palkat nousivat tarkastelujaksolla enemmän kuin moneen vuoteen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön säännöllisen työajan ansiot kasvoivat keskimäärin 2,9 prosenttia ja muun henkilöstön 3 prosenttia. Tästä 2,45 prosenttiyksikköä selittyy työehtosopimuksen mukaisilla sopimuskorotuksilla, minkä lisäksi eri henkilöstöryhmien ansioita kasvattivat muut korotukset eli liukuma.

Sivistan tilastoissa käsitellään kaikkien henkilöiden, identtisten henkilöiden ja järjestelmäidenttisten henkilöiden palkkoja. Identtiset henkilöt ovat olleet tilastossa mukana sekä vuonna 2018 että 2019. Järjestelmäidenttiset henkilöt puolestaan ovat olleet kumpanakin vuonna samassa yliopistossa samassa henkilöstöryhmässä.

Kaikkien henkilöiden keskiansioita laskevat uudet työntekijät, jotka tyypillisesti aloittavat matalammalla palkalla kuin vanhat. Identtisten ja järjestelmäidenttisten henkilöiden palkat kasvoivatkin vuosina 2018— 2019 lähes viisi prosenttia.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro, mitä tämä sopimuskorotuksen ylittävä niin sanottu liukuma pitää sisällään, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä huomauttaa.

— Esimerkiksi väitöskirjatutkijoilla ansiot paranevat väitöskirjan edistymisen myötä, kun he pääsevät vaativuustasolta toiselle. Tai kun henkilö etenee professorin vakinaistamispolulla, hänen palkkansa kehittyy tehtävämuutosten myötä.

---