Opettajien ja tutkijoiden etuja ajava Mats Ericson uskoo etäopetuksen ja -kokousten saapuneen Ruotsin korkeakouluihin pysyvästi. Hän pelkää, ettei opettajien palkkaus vastaa lisääntynyttä työmäärää.

Enemmän työtä samalla palkalla?

Ruotsin korkeakouluissa siirryttiin sujuvasti etäopetukseen eikä korona juuri vaikuta pääsykokeisiin. Se kuitenkin huolestuttaa, miten kauan opettajat jaksavat ja mitä taloudellisia seurauksia koronakriisistä korkeakouluille lopulta seuraa.

Tiistaina maaliskuun 17. päivä Suomessa oltiin ottamassa käyttöön valmiuslakia koronavirustilanteen takia. Koulujen ja rajojen sulkemista valmisteltiin. Ruotsissa hallitus ei nähnyt tarvetta samaan, mutta suositteli lukioita ja korkeakouluja siirtymään etäopetukseen. Työ- ja opiskelupaikoille on edelleen yleensä sallittua mennä ainakin osaan tiloista, kunhan ei ole flunssaoireita.

Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa lääketiedettä opiskeleva Henri Ala kertoo, että heidän opettajansa eivät olleet varsinaisesti valmistautuneet etäopetukseen, mutta he siirtyivät siihen nopeasti.

— Aluksi saimme luentoja videoina. Sitten niitä alettiin pitää Zoomissa livenä samoihin aikoihin kuin luennot olisivat olleet muutenkin.

Alan mukaan etäopetusta on ollut hänen opinnoissaan aiemmin hyvin vähän. Ruotsin yliopistoopettajien ja tutkijoiden liiton SULF:n puheenjohtaja, professori Mats Ericson vahvistaa, että tilanne oli samanlainen muuallakin.

— Tekniset laitteet, kuten tietokoneet, nettikamerat ja ohjelmat, olivat kuitenkin saatavilla, ja niitä pystyttiin nopeasti alkaa käyttää sellaisella laajuudella, mitä kukaan ei olisi uskonut ennen epidemian puhkeamista. Oli hyvin vaikuttavaa, miten nopeasti opettajat ja muu henkilökunta pääsivät vauhtiin, Ericson sanoo.

Koronakevät on edennyt Ruotsin yliopistomaailmassa sujuvasti myös siinä mielessä, etteivät poikkeukselliset olosuhteet juuri vaikuta uusien opiskelijoiden valintaan. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa pääsykokeet ovat harvinaisia. Korkeakouluihin haetaan normaalioloissakin netin kautta yhteishaulla. Joidenkin opiskelijoiden asema on kuitenkin vaikeutunut, sillä ulkomaisten opiskelijoiden ruotsin kielen taidon osoittava TISUS-koe on peruttu kaikissa maissa Ruotsin ulkopuolella. Suomalaiset voivat osoittaa kielitaitonsa myös ylioppilastodistuksella, kuten ennenkin.

Ruotsalaisten ylioppilaiden ja muiden korkeakouluun haluavien tilannetta vaikeuttaa se, että he voivat pyrkiä tänä keväänä korkeakouluun vain ylioppilastodistuksen arvosanoillaan. Toinen vaihtoehto, kaikille avoin korkeakoulusoveltuvuutta mittaava högskoleprovet peruttiin. Se järjestetään seuraavan kerran syksyllä.

Vaikka kaikki on päällisin puolin järjestynyt Ruotsin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa hyvin, koronakriisi on aiheuttanut samanlaisia ongelmia kuin akateemisissa yhteisöissä muuallakin: tutkimushankkeet viivästyvät, konferensseja perutaan ja äkillinen siirtyminen etäopetukseen työllistää.

Opettajien suurin huoli liittyy jaksamiseen. Aiheen nostavat esiin niin ruotsalaiset mediat kuin Acatiimin haastateltavat.

— Miten kauan tätä tahtia jaksetaan, pohtii suomalais- ugrilaisten kielten tohtori, nykyisin henkilöstöhallinnossa Uppsalan yliopistossa työskentelevä Kirsi Höglund.

— On riski, että opettajat ovat pakotettuja tekemään töitä enemmän kuin tavallisesti ilman erillistä korvausta, SULF:n Mats Ericson sanoo.

Niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden jaksamista verottaa myös se, ettei etäopiskelu useimpien mielestä ole niin mukavaa kuin opiskelu fyysisessä kontaktissa. Universitets lärären -julkaisu kertoi huhtikuussa Tukholman yliopiston pikatutkimuksesta, jonka mukaan joka kolmas opiskelija voi korona-ajan olosuhteissa henkisesti huonosti.

Tällä hetkellä niin opiskelijat kuin korkeakouluopettajat odottavat Ruotsissa jo kesälomaa. Lepoa tarvitaan, sillä kevään poikkeusjärjestelyt jatkunevat syksyllä. Moni yliopisto ilmoitti Ruotsissa jo huhti-toukokuun vaihteessa varautuvansa siihen, ettei tavallinen lähiopetus ala uuden lukuvuoden alussa ainakaan entisessä laajuudessa.

Koronapandemia jättää myös pysyvät jälkensä ruotsalaiseen korkeakoulumaailmaan. Aivan kuten Suomessakin on todettu, etäyhteyksiä käytetään töissä ja opinnoissa entistä enemmän.

— On opittu, että ihan hyvin voi osallistua kokouksiin, vaikkei ole paikan päällä. Ehkä siitä seuraa matkustelun väheneminen. Toisaalta, nyt ymmärretään myös henkilökohtaisten tapaamisten tarve, Kirsi Höglund sanoo.

Yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa tulee olemaan tiivistä. Ruotsin hallitus haluaa kasvattaa niiden ympärivuotisia opiskelupaikkoja pysyvästi 2 600 opiskelijalla, koska koronan aiheuttama työttömyys kasvaa. Rahoitusta tähän ollaan varaamassa tälle vuodelle 111 miljoonaa kruunua (10,5 milj. euroa) ja ensi vuodelle 222 miljoonaa kruunua (21 milj. euroa).

SULF:n puheenjohtaja Mats Ericson odottaa mielenkiinnolla, miten rahat lopulta kohdentuvat korkeakouluille uusien opettajien palkkaamiseen ja tutkimukseen.

— Aikaisemmissa taloudellisissa kriiseissä Ruotsin korkeakoulusektori on yleisesti ottaen ollut uhattuna sekä tutkimuksen että koulutuksen osalta.

---