Akatemian lähivuosien rahoitus uhattuna

Jos rahapelituottojen vähenemistä ei kompensoida muulla rahoituksella, Suomen Akatemialle puoliväliriihessä osoitetut leikkaukset ovat vasta alkua.

Hallitus hyväksyi puoliväliriihessään 12.5. julkisen talouden suunnitelman, johon on kirjattu Suomen Akatemialle 25 miljoonan euron leikkaukset strategisesta tutkimusrahoituksesta ja 10 miljoonan euron leikkaukset tutkimushankkeiden rahoituksesta vuodesta 2023 alkaen.

Leikkaukset ovat jo itsessään suuret. Esimerkiksi Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio on havainnollistanut, että 35 miljoonaa euroa tarkoittaisi vuosittain noin 80–90 akatemiahanketta nykyistä vähemmän. Summa on myös suurempi kuin koko Akatemian vuosittaisessa tutkijatohtorihaussa. Suomen Akatemian rahoittamalle strategiselle tutkimukselle 25 miljoonaa euroa tarkoittaa 45 prosentin leikkausta.

Tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset saattavat kuitenkin lähivuosina olla vielä huomattavasti tätä suuremmat. Vielä ei ole nimittäin kerrottu, mistä luvusta mainittu 10 miljoonan euron vähennys tutkimushankkeista lasketaan.

Huolena on se, että nyt kerrottujen leikkausten lisäksi Akatemian rahoitusmahdollisuuksia kutistavat myös valtion pienenevät rahapelituotot. Niistä on vuosittain osoitettu Suomen Akatemialle tutkimuksen rahoittamiseen 70–80 miljoonaa euroa. Viime vuosina rahapelituottojen heilahtelut eivät ole näkyneet Akatemian rahoitusvaltuuksissa, mutta tämän pelätään muuttuvan. Rahapelituottoja supistavat Veikkauksen markkinaosuuden pieneneminen ja pelihaittojen torjuntaan liittyvät toimet.

Rahapelituottojen pienenemistä kompensoidaan muulla rahoituksella vuosina 2022 ja 2023. Siitä eteenpäin tilanne on auki. Pahimmissa uhkakuvissa Suomen Akatemian tutkimukselle myöntämä rahoitus voisi siis vuonna 2024 olla yli 100 miljoonaa euroa pienempi kuin ennen korona-aikaa.

Näin suuret leikkaukset näkyisivät Suomen Akatemian rahoituksessa jo lähivuosina, ylijohtaja Atte Jääskeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo sähköpostitse. Koska tutkimushankkeet ovat monivuotisia, Suomen Akatemiankin on voitava sitoutua rahoittamaan hankkeita usean vuoden ajan. Tämän takia Akatemia saa valtiolta vuosittain tutkimushankkeita varten tietyn myöntämisvaltuuden eikä kalenterivuoteen sidottua määrärahaa.

Jos Akatemia myöntää tutkimushankkeelle 5-vuotisen rahoituksen vuonna 2021, se sitoo osan myöntämisvaltuudesta vielä vuonna 2025. Jos rahapelituotot laskevat, eikä niiden kompensaatiosta ole tietoa tai kompensaatio on huomattavasti nykyistä pienempi, Akatemian täytyy rajoittaa myöntöjään jo ennen vuotta 2024. Jos sillä ei ole tiedossa tuloja, se ei voi myöskään sitoutua myöntämään rahoitusta entiseen tapaan.

— Tämän vuoksi on tieteen rahoituksen kannalta äärimmäisen tärkeää, että Veikkauksen korvaavasta rahoituksesta tai mahdollisesti pitkäjänteisestä kompensoinnista päätettäisiin mahdollisimman pian, viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Muutoin riskinä on se, että valtiontalouden hoidossa noudatettavan varovaisuusperiaatteen vuoksi valtuutta joudutaan leikkaamaan Veikkaus-epävarmuuden vuoksi erittäin voimakkaasti vuonna 2023, Jääskeläinen sanoo.

Acatiimi yritti kysyä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolta Suomen Akatemian rahoituksesta ja rahapelituottojen alenemisen kompensoinnista. Hän ei kuitenkaan vastannut haastattelupyyntöihin. Saarikko kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle 22.5. antamassaan haastattelussa siirtyvänsä valtiovarainministeriksi toukokuun lopulla. Juuri printti-Acatiimin mentyä painoon 26.5. varmistui, että uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi nousee Antti Kurvinen.

— Asiaan liittyy poliittista vaikeuskerrointa siksi, että vuodesta 2024 alkaen puhutaan seuraavan hallituksen menoista. Siksi voi olla, että tässä tarvitaan laajapohjaista päätöksentekoa, Atte Jääskeläinen toteaa.

Puoliväliriihessä ilmoitettuja leikkauksia on kritisoitu laajasti. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa TKI-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin osuus on 2,7 prosenttia, eli kirimistä olisi ilman leikkauksiakin.

”Pysyvä tieteen rahoitusleikkaus vuodesta 2023 alkaen heikentää välittömästi tutkijoiden rekrytointimahdollisuuksia. Tieteentekijät on erittäin huolissaan tutkijan uran vetovoimasta ja siitä millaisen viestin hallituksen rahoitusleikkaus antaa tutkijoille tutkitun tiedon teemavuonna”, Tieteentekijät toteaa lausunnossaan.

Hallitus päätti puoliväliriihessään, että koulutuksesta ei leikata. Tutkimuksesta leikkaaminen tarkoittaa kuitenkin myös koulutuksesta leikkaamista, koska yliopistoissa tutkijatkin opettavat ja opettajatkin tutkivat, Professoriliitto huomauttaa lausunnossaan.

”Tutkimusrahoituksen leikkaaminen lisää tutkijoiden siirtymistä pois Suomesta ja vähentää Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta korkean osaamistason maana.”

---