Andrei Baraian on tyytyväinen päätökseensä opiskella Oulussa, vaikka kaupunki osoittautui odotettua eksoottisemmaksi. Esimerkiksi
lumen määrä tuli yllätyksenä.
— Kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen kuulostaa järkevältä, toteaa Oulussa tietotekniikkaa opiskeleva Andrei Baraian.
— Kokemukseni on, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset luovat ilmapiiriä, joka tukee hyvin opiskelua ja ideointia.
Ei ehkä ole yllättävää, että romanialainen Baraian suhtautuu myönteisesti kansainvälisiin opiskelijoihin. Onhan hän sellainen itsekin. Valtioneuvoston huhtikuussa julkaistuun koulutuspoliittiseen selontekoon kirjattu tavoite kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vuosikymmenen loppuun mennessä saa hänet kuitenkin mietteliääksi.
— Määrään keskittyminen kuulostaa vähän oudolta. Toivottavasti siihen ei pyritä laadun kustannuksella.
Baraian osuu pohdinnoissaan asian ytimeen, vahvistaa Tampereen yliopiston hakijapalveluiden erityisasiantuntija Joanna Kumpula. Myös hän pitää tavoitetta sinänsä hyvänä, mutta ihmettelee, mitä se tarkoittaa käytännössä.
— Selonteossa puhutaan ulkomaisista opiskelijoista. Mutta jos suomalainen opiskelija on tehnyt kandin tutkinnon ulkomailla, miten hän oikeastaan eroaa ulkomaisesta hakijasta? Aika usein myös kansainvälinen maisteriohjelma ajatellaan englanninkieliseksi, vaikka ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita hakee myös suomen- ja ruotsinkielisiin ohjelmiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaston mukaan vuonna 2018 Suomen yliopistoissa opiskeli 10 698 kansainvälistä opiskelijaa. Määrän kolminkertaistaminen tarkoittaisi yli 20 000 opiskelijaa lisää. Siis yhtä paljon kuin Tampereen yliopistossa on yliopisto-opiskelijoita.
Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta puolestaan ihmettelee, onko ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän näin suuri lisääminen edes mahdollista suomalaisia syrjimättä.
— Ei hakukiintiöitä jaeta kansallisuuden mukaan. Myös englanninkielisiin maisteriohjelmiin hakee paljon suomalaisia, eikä sitä voida tai haluta estää.
Selkein tapana kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää olisi aloituspaikkojen runsas lisääminen niillä aloilla, joilla kysyntää on.
— Tätä tarvitaan jo siksi, koska saman selonteon mukaan korkeakoulutettujen osuutta ikäluokista halutaan kasvattaa. Mutta sisäänoton raju kasvattaminen vaatisi resurssien lisäystä pitkällä aikajänteellä. En ole vielä kuullut mitään konkreettisia lupauksia tästä.
Samaa ovat korostaneet myös ammattiliitot kannanotoissaan selontekoon. Jos kansainvälisten opiskelijoiden määrää halutaan lisätä, tarvitaan lisää resursseja paitsi yliopistoille myös esimerkiksi lupaviranomaisille ja päivähoitoon.
Mutta entä jos ulkomaisia opiskelijoita vain yksinkertaisesti on pakko saada lisää? Yksi vastaus ovat tietysti satsaukset englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja niiden markkinointiin.
Markkinointi ei kuitenkaan tarkoita vain Facebook- mainoksia tai Youtube-videoita.
— Ylipäänsä kansainvälisen yhteistyön kasvattaminen ja erilaiset yhteistyöprojektit ovat hyvä keino tehdä yliopistoa tunnetuksi, Joanna Kumpula kertoo.
Jos Suomeen halutaan lisää opiskelijoita, täytyy katsoa myös EU:ta kauemmas. Silloin esiin nousevat kysymykset maahanmuuton helpottamisesta.
— Esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa on suuret määrät nuoria, joita opiskelu Suomessa kiinnostaisi. Tällä hetkellä heidän on melkein mahdotonta saada oleskelulupaa opintoja varten. Näiden pullonkaulojen purkaminen olisi tärkeää, jos haluamme lisätä ulkomaisten opiskelijoiden osuutta, Kumpula sanoo.
Entä miten kansainvälisten opiskelijoiden määrää kasvattaisi Andrei Baraian? Hän itse päätyi Ouluun oltuaan ensin työharjoittelussa romanialaisen yliopistonsa ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteishankkeessa. Hän on ollut valintaansa tyytyväinen.
— Itse korostaisin viestinnässä sitä, että esimerkiksi Oulussa on yliopiston lisäksi myös paljon yrityksiä. Maisterivaiheessa moni miettii jo työllistymistä, eikä esimerkiksi Oulun työmarkkinoista ole helppoa löytää tietoa.