Palkat ja pätkätyöt polkivat paikoillaan

Yliopistoissa oli viime vuonna tutkijoita ja opettajia enemmän kuin koskaan.

Suomen yliopistoissa oli viime vuonna enemmän opettajia ja tutkijoita kuin koskaan, kertoo Sivistystyönantajien tuore tilastojulkaisu. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 3,6 prosenttia vuosina 2019–2020. Kaikkiaan yliopistoissa on silti edelleen 3 prosenttia vähemmän työntekijöitä kuin 2010-luvun alussa.

Opettaja- ja tutkijakunnan sukupuolijakauma on tasaantunut entisestään. Syyskuussa 2020 naisia oli 46,1 prosenttia, vuotta aiemmin 45,3 prosenttia.

Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut vuoden aikana mitään muutosta. Määräaikaisia oli opettajista ja tutkijoista edelleen 70,1 prosenttia. Muusta henkilökunnasta määräaikaisia oli 22,5 prosenttia, joka on 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön säännöllisen työajan ansiot nousivat vuosina 2018‑2019 liki 3 prosenttia, enemmän kuin moneen vuoteen. Nousua selitti pitkälti työehtosopimuksen mukainen 2,45 prosentin sopimuskorotus. Vuosina 2019‑2020 palkat polkivat paikoillaan: keskimääräinen kuukausiansio nousi vain 0,1 prosenttia. Tälle kaudelle osui vain 1,1 prosentin sopimuskorotus.

Koko opetus-ja tutkimushenkilöstön ansiokehitys jäi alle sopimuskorotuksen, koska uusiin työsopimuksiin kirjataan huomattavasti pienempiä palkkoja kuin vanhoilla työntekijöillä.

Identtisten henkilöiden palkat nousivat 2,7 prosenttia. Niin sanotuilla identtisillä henkilöillä tarkoitetaan tilastossa sekä 2019 että 2020 olleita opettajia ja tutkijoita. Tämä luku kuvaa paremmin urakehityksen myötä syntyvää ansiokehitystä. Identtisten henkilöiden palkkakehityskin oli silti selvästi huonompaa kuin vuosina 2018–2019, jolloin ryhmän palkat nousivat 4,8 prosenttia.

---