Valtio vähentää määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä

Valtion määräaikaistyöryhmä on päässyt yhteisymmärrykseen siitä, millä toimenpiteillä valtion palveluksessa olevien virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhteita voidaan vähentää. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään määräaikaisia myös yliopistoissa. Työryhmässä ovat edustettuina muun muassa valtion työmarkkinalaitos ja henkilöstöjärjestöt. Myös tuoreessa hallitusohjelmassa luvataan määräaikaisten vähentämistä.

Eniten määräaikaisia valtiosektorilla on yliopistoissa: toukokuussa 2006 yliopistojen henkilöstöstä 55,3 % oli määräaikaisia. Tässä luvussa eivät ole ne määräaikaiset, joilla on taustavirka tai -tehtävä. Osalle yliopistojen määräaikaisista löytyy laillinen syy, esimerkiksi sijaisuus tai avoinna olevan viran tehtävien hoito. Ongelmallisin ja yleisin syistä on työn luonne. Työn luonne on perusteltu syy esimerkiksi silloin, kun päätehtävä on jatko-opintojen suorittaminen. Ongelmallista yliopistojen määräaikaisuuksissa on se, että palvelussuhteet ovat niin lyhyitä pätkiä, tyypillisimmillään vuoden mittaisia. Sama henkilö voi olla vaikkapa koko uransa lyhyissä pätkissä töissä yliopistossa.

Lotta Ollikainen teki Tampereen yliopistossa selvityksen määräaikaisessa palvelusuhteessa olevien tutkijoiden ja opettajien urapoluista (Lotta Ollikainen, 2007, Pätkistä rakentuneet yliopistourat). Otoksena oli 200 määräaikaista tutkijoiden ja opettajien palvelussuhdetta. Tyypillisimmillään henkilön palvelussuhde oli kestänyt yli kuusi vuotta ja erillisiä palvelussuhteita oli vähintään kuusi. Otokseen mahtui henkilö, jolla oli ollut 33 erillistä palvelussuhdetta ja henkilö, jolla oli ollut 13 katkosta palvelussuhteiden välillä työuransa aikana. Pätkätyöläisyys on yleisintä alle 40-vuotiailla naisilla.

Toimenpiteet määräaikaisten vähentämiseksi

On positiivista, että valtiotyönantajalla on nyt aito halu vähentää määräaikaisia valtiolla. Tämä lisää jatkossa myös valtion kilpailukykyä työnantajana. Ikäluokkien pienentyessä houkuttelevalta ei kuulosta se työnantaja, jolla on tarjota vain pätkätyötä.

Toteutettavia toimenpiteitä on muun muassa valtion virkamieslain muuttaminen siten, että määräaikaisen virkasuhteen perusteen tulee ilmetä nimittämiskirjasta ja määräyksen perusteen pitää kestää koko perusteen mukaisen ajan. Tällöin kolmivuotiseen projektiin täytyisi palkata henkilö kolmeksi vuodeksi eikä esimerkiksi vuodeksi kerrallaan. Koska työn luonne on ongelmallisin määräaikaisuuden syy, harkitaan myös sitä, voisiko työn luonne -syyn kirjoittaa selkeämmin auki lakiin.

Valtion virkamieslautakuntaan voi nykyisellään tehdä korvausvaatimuksen, jos virkamiehen määräaikaiset virkasuhteet yliopistoon ovat loppuneet ja jos virkamies katsoo, että on tullut nimitetyksi ilman säädettyä perustetta määräajaksi tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin määräajaksi. (Ks. juttu sivuilla 35-36.) Virkamieslakiin muutoksia tehtäessä on voitava harkita myös sitä, että määräaikaisuuden kestäessä sen laillisuus voitaisiin tutkia virkamieslautakunnassa.

Tarkoituksena on myös, että määräaikaisuuden perusteet otettaisiin tapauskohtaisesti käsittelyyn kullakin työpaikalla luottamusmiehen kanssa. Tätä koskeva säännös tulisi virka- ja työehtosopimukseen.

Vakinaistamisen helpottamiseksi valtion virkamiesasetusta on muutettu siten, että määräaikaisen tehtävän tilalle perustettuun virkaan saadaan nimittää määräaikaista tehtävää hoitanut ilman haettavaksi julistamatta. Tämä muutos tulee voimaan 1.5.2007 alkaen.

Valtion budjettikäytäntö estää tietyiltä osin vakinaistamisen. Valtion talousarviossa on paljon erilaisten rahastojen (kuten EU-rahastot) määrärahoja virastojen ja laitosten toimintamenomomenttien ulkopuolella. Budjettimääräysten mukaan ainoastaan toimintamenomomenteilta saadaan palkata vakinaisia virkamiehiä. Tällainen jäykkä budjettikäytäntö on voitava muuttaa.

Edellä kuvatut toimenpiteet tulevat helpottamaan myös yliopistojen määräaikaistilannetta. Yliopistoissa tulee aina olemaan enemmän määräaikaisia kuin muualla valtiosektorilla johtuen yliopistotyön luonteesta ja ulkopuolisesta rahoituksesta. Lain mukaisesti perustellut ja koko perusteen kestoiset määräaikaiset palvelussuhteet ovat hyväksyttäviä. Sen sijaan esimerkiksi yksinomaan projekti määräaikaisuuden perusteena ei ole hyväksyttävä syy, jos työ on organisoitu projekteiksi ja sama henkilö jatkaa työtä projektista toiseen.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto