Neliportainen tutkijanura osaksi yliopistouudistusta
Neliportaisen tutkijanuran toteuttaminen
on osa yliopistouudistusta. Rahoitus
on kuitenkin vielä pitkälti auki. Urakehitysmallin
toteuttamisessa aiotaan käyttää
keppiä ja se kytketään jatkossa mukaan
yliopistojen rahoituskriteereihin.
Neliportainen tutkijanura -raportti luovutettiin
opetusministeri Sari Sarkomaalle 4. huhtikuuta.
Opetusministeriön asettaman työryhmän esitykset
tähtäävät tutkijoiden uran ennakoitavuuden
parantamiseen ja nykyistä läpinäkyvämpään
urakehitykseen. Tavoitteena on myös selkeyttää
järjestelmää niin tutkijoille kuin tutkijoita työllistäville
organisaatioille.
Tutkijan kivikkoisella urapolulla post doc -
vaihe on ollut suuri pulma. Neliportaisella mallilla
aiotaankin siirtää painopistettä tohtoroitumisen
jälkeiseen aikaan.
Työryhmän puheenjohtajana toiminut johtaja
Anita Lehikoinen korosti luovutustilaisuudessa,
että nyt esitetty tenure track -järjestelmän
kaltainen vakinaistamismenettely kuuluu oleellisena
osana yliopistouudistukseen. Avoin haku
pysyy edelleen pääsääntönä, mutta mallin tarkoituksena
on varmistaa, että pätevä tutkija voi edetä
vaativampiin tehtäviin tai hänet voidaan vakinaistaa
saman tason tehtäviin ilman avointa
tehtävähakua.
Myös raportin vastaanottanut opetusministeri
Sarkomaa kytki neliportaisen uramallin yliopistouudistukseen.
- Työryhmän ajoitus oli hyvä, koska koko yliopistoreformin
lähtökohtana on, että yliopistot
voisivat olla parhaimmillaan. Kun yliopistoista
tulee työnantajia, tavoitteena on, että ne ovat
esimerkillisiä työnantajia. Tutkijanurasta pitää
tehdä houkutteleva ja tässä mielessä vakinaistamismenettely
on erinomainen asia, Sarkomaa
korosti.
Sekä Sarkomaa että Lehikoinen näkivät, että
yliopistouudistuksen myötä tapahtuva virkasuhteiden
muuttaminen työsuhteiksi edesauttaa
pätkätyökulttuurista luopumista.
- Nyt pitää olla ensin virka. Työsuhteeseen
ottaminen on helpompaa, uskoi Lehikoinen.
- Perusteettomat pätkätyöt pannaan ja yliopistotyö
kunniaan, ministeri visioi luovutustilaisuuden
lopuksi.
Realismia kuitenkin on, että yliopistoihin
pesiytynyt määräaikaiskulttuuri ei muutu uudenvuoden
yönä 2010, kun virkasuhteet työsuhteistetaan.
Ministeriö seuraa toteutusta
tulosohjauksella
Työryhmä ei käynyt läpi uudistuksen edellyttämiä
kustannuksia. Anita Lehikoinen viittasi luovutustilaisuudessa
tiede- ja teknologianeuvoston
linjaraporttiin (kesäkuu 2006) sisältyvään rahoitussuunnitelmaan,
jossa tutkijanuran kehittämiseen
esitettiin 50 miljoonaa euroa vuosille 2007-
2011. Hallituksen tekemässä kehyspäätöksessä
tästä ei ole erikseen mainintaa.
- Neliportaisen tutkijanuran toteuttamisessa
käytetään keppiä. Se voidaan toteuttaa yliopistojen
rahoitusta uudelleen organisoimalla. Tämä sisällytetään yliopistojen rahoitusmalliin, jota
opetusministeriö tulosohjauksella seuraa.
Malli on siis tarkoitus vakiinnuttaa osaksi
hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Lehikoinen tähdensi,
että yliopistojen lisäksi se tulee myös Suomen
Akatemian rahoituskriteereihin ja sen toteuttamista
aiotaan seurata myös tutkimuslaitosten
tulosohjauksessa.
Uramallin ja rahoituksen yhdenmukaisuus eri
sektoreiden välillä on oleellista, koska liikkuvuuden
korostaminen on raportin avaintermejä.
Uudistus edellyttää selkeää rahoitusta
Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen ja
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna
Rönnholm olivat jäseniä reilu vuosi sitten asetetussa
työryhmässä. Liittojen mielestä aivovuoto
maasta voi kiihtyä ja kykyjen rekrytointi Suomeen
vaikeutuu entisestään, mikäli tutkijanuran
houkuttelevuutta ei pystyä pikaisesti kohentamaan.
Nyt esitetty malli edellyttää selkeää rahallista
panostusta.
- Erityisen hyvänä pidän sitä, että opetusministeriö
sitoutuu edistämään tutkijoiden eurooppalaisessa
peruskirjassa ja säännöstössä tutkijoiden
työhönotosta esitettyä periaatteita. Tässä
asiassa emme ole olleet tähän asti mitään EU:n
mallimaita, totesi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja
Ragna Rönnholm.
Puheenjohtaja Rönnholm pitää voittona sitä,
että Tieteentekijöiden liiton pitkään ajama nuoremman
tutkijan -nimike on nyt otettu ensimmäisen
uraportaan nimikkeeksi tutkijakoulutettavan
tilalle. Tämä on linjassa tutkijoiden eurooppalaisen
peruskirjan kanssa. Myös Professoriliitto
kannattaa nuoremman tutkijan -nimikettä.
- Professorien kannalta raportissa on erityisen
kannatettavaa se, että heidän mahdollisuuttaan
keskittyä tutkimukseen aiotaan parantaa
tutkimusvapaajärjestelmän avulla. Tämän toteuttamiseen
pitäisi vaan järjestyä rahoitusta.
Selkeää lisärahoitusta edellyttävät myös muut
toimenpiteet tutkijanuran kehittämiseksi, huomautti
Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen.
Liitot pitävät hyvänä, että opetusministeriö
aikoo jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota
hyvään henkilöstöpolitiikkaan, mm. neliportaisen
tutkijanurajärjestelmän toteuttamiseen,
yliopistojen tulosohjauksessa. Liitot toivovat,
että rahoituksen painopiste siirtyy tohtorien
tuotannosta uraportaiden muille tasoille.
Tutkijanuran neliportainen malli
1. Nuorempi tutkija
• pääsääntöisesti väitöskirjatyötään tekeviä
• kelpoisuutena ylempi korkeakoulututkinto
(pääsääntöisesti)
• määräaikainen, päätoimisesti työskennellen
enintään 4 vuotta
2. Tutkijatohtori
• tohtorintutkinnon äskettäin suorittaneiden
uravaihe
• tehtävät olisivat määräaikaisia, noin 3-5 vuotta
• tenure track: toiselta portaalta alkaen avoimeen
hakuun perustuvien tehtävien rinnalle tehtäviä,
joissa henkilö voidaan vakinaistaa tai siirtää vakituiseen
tehtävään seuraavalla portaalla ulkopuoliseen
arviointiin perustuen
3. Yliopistonlehtori
• itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä
tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia
• myös akatemiatutkijoita on portaalla kolme
• tehtävä olisi pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa
oleva
4. Professori
• nimikkeitä myös akatemiaprofessori, tutkimusprofessori,
tutkimusjohtaja
• palvelussuhde olisi pääsääntöisesti toistaiseksi
voimassa oleva
Neliportainen tutkijanura raportti löytyy opetusministeriön
nettisivuilta www.minedu.fi/OPM/Julkaisut
Teksti: Kirsti Sintonen
|