ACATIIMI 4/10 tulosta | sulje ikkuna

Johtosäännöt määrittävät yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön asemaa

Yliopistojen tärkein voimavara on henkilöstö. Henkilöstöä varten on tehty hienoja henkilöstöpoliittisia ohjelmia, joissa puhutaan muun muassa yhteisöllisyydestä, perehdyttämisestä, kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Yliopistojen johtosäännöissä määritellään henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, henkilöstön ottaminen yliopiston tehtäviin ja joidenkin yliopistojen johtosäännöissä opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät. Tampereen yliopistolla on erikseen henkilöstöjohtosääntö.

Yliopistolaissa on määritelty nimikkeenä vain professori, muilta osin puhutaan opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Yliopistouudistuksen yhteydessä yliopistot ovat uudistaneet opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeistöä. Lähes kaikissa yliopistoissa on otettu käyttöön neliportainen tutkijanuramalli.

Käytössä on kuitenkin vielä pikkuhiljaa poistuvia assistentin, yliassistentin ja lehtorin nimikkeitä. Taideyliopistojen nimikkeistö poikkeaa joiltakin osin muiden yliopistojen nimikkeistöstä. Aalto-yliopistossa otetaan käyttöön tenure track - nimikkeistö.

Ensimmäinen porras

Ensimmäisellä portaalla on käytössä yleisimmin tohtorikouluttavan nimike. Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosäännössä ensimmäisellä portaalla on tohtoriopiskelija-nimike, myös tutkija-nimike on käytössä Tampereen yliopistossa. Teatterikorkeakoulu käyttää tutkijakoulutettavan nimikettä. Itä-Suomen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ovat ottaneet käyttöön opetusministeriön ja myös Tieteentekijöiden liiton suositteleman nuorempi tutkija -nimikkeen. Lapin yliopistossa väitöskirjatyöntekijät ovat tutkijoita. Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Sibelius Akatemiassa on säilytetty johtosäännöissä assistentti- nimike. Tampereen teknillisessä yliopistossa ensimmäisellä portaalla oleva voi olla nimikkeeltään myös tutkija ja ainakin Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa projektitutkija. Hankenilla ja Åbo Akademissa ensimmäisen portaan nimike on doktorand.

Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään kykyä ja motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen.

Oulun yliopiston rekrytointiohjeessa todetaan, että tohtorikoulutettavan tehtävä voi olla myös opetuspainotteinen, jolloin palvelussuhteen pituus voi olla maksimissaan kuusi vuotta. Tällainen tohtorikoulutettavan tehtävä muistuttaa entistä assistentin tehtävää.

Toinen porras

Toisella portaalla opetuspainotteisen tehtävän nimikkeenä on yliopisto-opettaja (Jyväskylän yliopistossa yliopistonopettaja). Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä. Joidenkin yliopistojen johtosäännöissä on todettu lisäksi, että erityisesti arvostetaan pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti. Åbo Akademin kielikeskuksessa on käytössä myös lektor-nimike.

Toisen portaan nimikkeenä on käytössä tutkimuspainotteisena nimikkeenä tutkijatohtori. Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa.

Turun yliopistossa toisella portaalla on käytössä myös erikoistutkija nimike. Erikoistutkijan tehtävään voidaan ottaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on erityisen hyvä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.

Teatterikorkeakoulussa on käytössä lehtori-nimike.

Kolmas porras

Kolmannella portaalla on käytössä paljon erilaisia nimikkeitä. Yleisimmät ovat yliopistonlehtori ja yliopistotutkija ja lääketieteen alalla kliininen opettaja. Käytössä on myös nimikkeet vanhempi tutkija, tutkijaopettaja ja erikoistutkija. Helsingin yliopistossa kolmannelle portaalle sijoittuvat myös tutkimuskoordinaattori ja intendentti.

Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte.

Helsingin ja Lapin yliopistoissa yliopistonlehtorin tehtävä voidaan määritellä joko opetus- tai tutkimuspainotteiseksi. Lapin yliopistossa on määritelty erikseen tieteellisin ja taiteellisin perustein täytettävä yliopistonlehtorin tehtävä. Taiteellisin perustein täytettävään yliopistonlehtorin tehtävään valittavalta edellytetään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Jos tieteellisin perustein täytettävä Lapin yliopiston yliopistonlehtorin tehtävä on sijoitettu kielikeskukseen, voidaan tehtävään katsoa poikkeuksellisesti kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtävän alaan ja opetustoimeen.

Yliopistotutkijan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. Hakijan ansioita arvioitaessa arvostetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Yliopistotutkijan tehtävä on joko määräaikainen tai pysyvä.

Neljäs porras

Neljännellä portaalla päänimike on professori. Neljännelle portaalle sijoittuvat myös nimikkeet tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori. Tutkimusprofessori- nimike on käytössä Oulun ja Lapin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa ja Hankenilla. Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkimusjohtajalla on hieman erilainen status kuin muissa yliopistoissa, TTY:ssä tutkimusjohtaja on sijoitettu portaalle kolme.

Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä.

Professorilta vaadittava kelpoisuus ja hakijan ansioita arvioitaessa huomioon otettavat asiat on kuvattu hieman erilaisin sanakääntein eri yliopistojen johtosäännöissä, mutta merkittäviä eroja niissä ei ole.

Tutkimusjohtajalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään, kuitenkin niin että ansioita arvioitaessa tieteelliseen työhön ja tutkimukseen sekä tutkimusrahoituksen hankintaan liittyvät ansiot ovat merkitsevämpiä.

Professorin valintaan liittyvä vertailu eri yliopistoissa on oman kirjoituksensa arvoinen asia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston johtosäännössä on tarkat määräykset valmisteluryhmä asettamisesta, työskentelystä ja asiantuntijoista, valintaesityksen tekemisestä jne. Professoriksi valittavaa henkilö esittävä taho poikkeaa yliopistojen välillä. Helsingin yliopistossa valmisteluryhmä pyytää professorin valinnasta lausunnon laitosneuvostolta tai tiedekuntaneuvostolta ja toimittaa esityksensä dekaanille, joka voi liittää asiakirjoihin oman näkemyksensä ennen kuin esitys lähetetään kanslerille. Päätöksen professoriksi valittavasta tekee kansleri.

Tampereen yliopistossa valmisteluryhmä tekee ehdotuksen professorin valinnasta tiedekuntaneuvostolle. Tiedekuntaneuvosto tekee esityksen rehtorille ja rehtori päättää professorin valinnasta.

Opetusansiot tehtäviä täytettäessä

Jyväskylän yliopistossa professorin, yliopistonlehtorin, yliopistotutkijan ja yliopistonopettajan tehtävään otettavalta henkilöltä edellytetään, että hän suorittaa kahden vuoden kuluessa työsuhteen aloittamisesta yliopistopedagogiset tai niihin rinnastettavat opinnot ellei hänellä ole näitä opintoja työsuhteen alkaessa. Edellytys koskee niitä henkilöitä, joiden työsuhde alkaa 1.8.2012 tai sen jälkeen.

Myös ainakin Oulun yliopisto on ottanut rekrytointiohjeeseensa yliopistopedagogiset opinnot vastaavalla tavalla opetuspainotteisissa tehtävissä.

Itä-Suomen yliopiston ja Lapin yliopiston johtosäännöissä on todettu, että kielikeskuksen opetustehtävää hakevan opetustaitoa koskevat asiat käsittelee arvostelulautakunta.

Tenure track

Aalto-yliopiston johtosäännössä ei ole määritelty vastaavalla tavalla kelpoisuusvaatimuksia kuin muiden yliopistojen johtosäännöissä. Aalto-yliopistossa on valmisteltu erikseen professorien urajärjestelmä (”tenure track”). Viisi tasoa ovat: 1) apulaisprofessori (”assistant professor”) ensimmäinen kausi, 2) apulaisprofessori (”assistant professor”) toinen kausi, 3) professori taso 1 (”associate professor), 4) professori taso 2 (”professor”) ja 5) professori taso 3 (”distinguished professor”). Ks. kuvio.

Myös muiden yliopistojen rekrytointiohjeissa puhutaan uralla etenemisestä arvioinnin kautta.

Esimerkiksi Oulun yliopistossa yliopistotutkijan tehtävään on mahdollista päästä ulkopuolisen arvioinnin perusteella tutkijatohtorikauden jälkeen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät

Helsingin yliopiston johtosäännössä todetaan, että opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvat sekä tutkivat että opettavat. Professorin tehtävistä säädetään yliopistolain 33 §:n 1 momentissa. Jyväskylän yliopiston johtosääntöön ja Tampereen yliopiston henkilöstön johtosääntöön on otettu määräykset muun opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävistä.

Tampereen teknillisen yliopiston johtosääntöön on otettu määräys, jonka mukaan kaikkien tutkijoiden tehtäviin kuuluu opetusta lukukauden aikana keskimäärin kaksi tuntia viikossa, ellei ole perusteltua syytä poiketa tästä käytännöstä.

Åbo Akademin hallitus on päättänyt kokouksessaan tänä vuonna neliportaisen tutkijanuramallin soveltamisesta yliopistossaan, samalla on päätetty nimikkeet, vaativuustasot sekä osin myös tehtävät. Esimerkiksi yliopistonlehtorin tehtävistä 2/3 on opetusta, ohjausta ja hallinnollisia tehtäviä ja 1/3 omaa tutkimusta. Yliopistotutkijan tehtävistä 1/3 on opetusta ja ohjausta ja 2/3 omaa tutkimusta.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

Helsingin yliopisto on päättänyt ottaa käyttöön tenure track -järjestelmän. Ks. http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2010/22-12-32-18.html.


ACATIIMI 4/10 tulosta | sulje ikkuna