Yliopistojen kesken ristivetoa kanditutkintojen asemasta

Yliopistojen välillä on selviä näkemyseroja kandidaatin tutkintojen suorituspaikasta. Toisten mielestä ammattikorkeakoulut voisivat ottaa huolehtiakseen kandivaiheesta ja yliopistot voisivat keskittyä maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Toiset taas katsovat, että tutkinnoilla on täysin erilainen profiili ja kanditutkinnot kuuluvat ehdottomasti yliopistoissa suoritettaviksi.

Suomen yliopistot Unifi ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE järjestivät Minne menet korkeakoulutus -seminaarin 18. maaliskuuta Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa Helsingissä. Koolla oli korkeakoulusektorin johtoa maan eri puolilta.

- Alueelliset korkeakouluratkaisut maan eri puolilla pitää hyväksyä. Alueilla tunnetaan parhaiten, mikä ratkaisu sopii minnekin, korosti avauksessaan Unifin puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

Lajunen piti virheratkaisuna sitä, että 1990-luvulla opistotasoinen koulutus siirrettiin ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä korkeakoulutasoiseksi.

- Mikä esimerkiksi erottaa kulttuuri- ja taidepuolella ammattikorkeakoulutasoisen ja yliopistotasoisen muusikon tai tanssijan: yliopistotasoinen muusikko osaa soittaa teoriassa ja ammattikorkeakoulutasoinen käytännössä?, Lajunen kysäisi provosoivasti.

- Jos yliopistolla ei ole tietyllä alalla maisteritasoista koulutusta, ammattikorkeakoulun ylempi tutkinto sopisi hyvin paikkaamaan, hän lisäsi.

Duaalimallin tulevaisuutta pohdittiin seuraavaksi paripaineissa, joita käytiin akseleilla itä – länsi ja pohjoinen – etelä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen kuvasi yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa avantouintiin:

- Ensin ajattelee, että tännehän kuolee. Myöhemmin tuntuu, että tämähän on mukavaa.

Pöyhönen kertoi, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja paikallinen Saimaan Ammattikorkeakoulu ovat neuvotelleet parin vuoden ajan yhteistyöstä. Kohta niillä on yhteinen kampus ja kirjasto.

- Emme halua maksaa turhista seinistä, Pöyhönen huomautti. Hän tosin lisäsi, että hallinnolliset ratkaisut merkitsevät käytännössä myös irtisanomisia.

Duaalimalli on paradoksi

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotolan mielestä Suomessa on epäonnistuttu Bolognan prosessin läpiajossa. Liikkuvuus korkeakoulusektorin välillä on liian vähäistä.

- Suurimpia kysymyksiä on nyt, miten innovaatiojärjestelmä ja aluejärjestelmä sovitetaan yhteen. Nykytila on suhteellisen absurdi, Ylä-Kotola totesi.

Hän olisi nähnyt Helsingin kauppakorkeakoulun luontevana strategisena yhteistyökumppanina Haaga-Helian eikä Teknillistä korkeakoulua ja Taideteollista korkeakoulua. Lisäksi Ylä-Kotola katsoi, että oli opetusministeriötä virhe käynnistää ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot joillakin aloilla.

- Miten esimerkiksi Kuvataideakatemian maisterin tutkinnot ovat vähemmän tai enemmän työelämälähtöisiä kuin Saimaan ammattikorkeakoulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, hän ihmetteli.

Ylä-Kotola puhui vahvasti sen puolesta, että jatkossa esimerkiksi kauppatieteissä BA-tasoinen tutkinto suoritettaisiin ammattikorkeakouluissa. Samalla yliopistot voisivat keskittyä maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Esimerkiksi Norjassa tämä malli on käytössä.

- Duaalimalli on paradoksi, Ylä-Kotola kiteytti.

Tutkintojen erilaista profiilia tulee kirkastaa

Yleisöstä puheenvuoron käytti koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta. Hän korosti, että yritykset odottavat ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneilta erilaista osaamista.

- Pidän vaarallisena, jos ammattikorkeakouluista ollaan muokkaamassa kanditutkinnon tekijöitä. Ammattikorkeakoulututkintojen työelämälähtöisyyttä pitäisi päinvastoin vahvistaa, Koponen tähdensi.

Duaalimallin tulevaisuutta tekniikan alalla pohtivat johtava dekaani Matti Pursula Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta sekä rehtori Veijo Hintsanen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Kumpikaan ei ollut innostunut siitä, että kandivaihe siirtyisi ammattikorkeakoulujen kontolle. He tukivat Koposen linjaa.

- Kanditutkinnolla on eri profiili kuin ammattikorkeakoulututkinnolla, muistutti Pursula.

Hänen mielestään duaalimalli ei ole hallintomalli vaan sisältöihin liittyvä malli. Esimerkiksi Ruotsissa korkeakoulusektorin eri pilarit voivat toimia saman hallinnon alla mutta erilaisin profiilein.

Kirsti Sintonen