Panelistit lupasivat kirjata yliopistojen perusrahoituksen hallitusohjelmaan
Kevätseminaaripäivän päätti kuuden puolueen vaalipaneeli.
Siinä olivat mukana Outi Alanko-Kahiluoto
(vihreät), (perussuomalaiset), Timo
Laaninen (keskusta), Heikki Patomäki (vasemmistoliitto),
Pilvi Torsti (SDP) ja Raija Vahasalo (kokoomus).
Kahta päivää ennen vaaleja pidetty paneeli oli
kaikille kampanjoinnin viimeinen. Alanko-Kahiluoto
ja Torsti kertoivat olleensa noin parissakymmenessä
eri paneelikeskustelussa. Juontajana, toimittaja Kirsi
Heikel aloitti kyselemällä yliopistouudistuksesta. Hän
oli lukenut Raija Vahasalon blogia, jossa tämä ihmetteli,
miksi yliopistoissa menee nyt enemmän aikaa
lippusten ja lappusten täyttämiseen, vaikka toisin piti
käydä. Tuliko byrokratian määrä yllätyksenä?
— Lippusen ja lappuset johtuvat varmaan alkutaipaleesta.
Keväällä 2012 tarkastellaan lain vaikutuksia, Vahasalo vastasi.
Heikel tiedusteli pääministeripuolueen puoluesihteeri
Timo Laanisen kantaa uudistuksen onnistumiseen.
Matti Vanhasen kaudella Laaninen toimi pääministerin
avustajana.
— Yliopistouudistus oli hallitusohjelmassa mainittu
hanke. Jo omana opiskeluaikanani 1970- ja
80-luvuilla yliopistoissa toivottiin autonomian vahvistamista.
Nyt siihen huutoon vastattiin. Kajaanissa
törmättiin sitten kipupisteeseen eli siihen, mitä lisäautonomian
antamisesta oikein seuraa. Kannamme
sillä alueella poliittisen vastuun ja tulemme menettämään
ääniä, Laaninen ennusti.
Alanko-Kahiluodon mielestä kokoomus petti lupauksensa
siinä, että yliopistouudistuksen jälkeen
tuottavuusohjelman ei enää pitänyt koskea yliopistoja.
Iso reformi laitettiin kuitenkin alulle demariopetusministeri
Antti Kalliomäen aikana. Pilvi Torstin
mukaan lain tarve tunnustettiin, mutta sen toteutus
onkin sitten eri asia.
Heikki Patomäki lupaili, että vasemmistoliitto aikoo
avata lain ja kääntää kehityksen suunnan. Torsti
ei kannattanut lain avaamista.
— Silloin olisi pelkona, että EK voisi saada läpi
vaatimuksensa kokonaan ulkopuolisista hallituksista,
hän näki.
Professori emeritus Erkki Havansin mielestä yliopistouudistus
on toiseksi pahinta, mitä yliopistoille on
tapahtunut. Pahinta oli Turun Akatemian palo.
Kirsi Heikel kysyi panelisteilta, mitä kohtia yliopistolaista
joutaisi pöydälle pistettäväksi?
Havansia jurppi hallinnon paisuminen ja yliopistojen
sisäisen byrokratian kasvu.
— Se ei välttämättä johdu lakitekstistä, mutta asia
pitää hoitaa suhteessa opetusministeriöön.
Alanko-Kahiluoto kysyisi ensin yliopistolaisilta,
mitä pitää tehdä. Hän on huomannut, että kollegion
ja hallituksen välinen suhde on jäänyt osaksi epäselväksi.
Raija Vahasalo parantaisi opettajien ja opiskelijoiden
lukumääräsuhdetta ja tutkijoiden uramahdollisuuksia.
Patomäki palauttaisi kolmikantademokratian.
Torsti puuttuisi määräaikaisuuksien määrään ja
kestoon. Laaninen ilmoitti keskustan tavoittelevan
opetusministerin salkkua. Juontaja kysyi muidenkin
puolueiden edustajilta kiinnostusta opetusministerin
pestiin ja kaikki nostivat kätensä.
Kirsi Heikel oli käynyt läpi puolueiden vaaliohjelmat ja ihmetteli mm. Vahasalolle, miksi yliopisto- ja
tiedepolitiikkaa ei ihmeemmin näy kokoomuksen
vaaliohjelmassa. Vahasalo puolestaan kummasteli,
mitä ohjelmia Heikel oikein oli lukenut. Vahasalo oli
tutustunut Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton
hallitusohjelmatavoitteisiin ja kannatti niitä.
Keskusta korosti vaaliohjelmassaan alueellista
korkeakouluverkkoja ja perisi lukukausimaksuja EUja
ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.
— Tyhmää olisi olla ottamatta rahaa kiinalaisilta,
Laaninen lisäsi.
— Rahat pois EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta.
Emme voi olla sosiaaliluukku, Havansi jatkoi.
Perussuomalaiset haluaisivat kanditutkinnon yliopistolliseksi
perustutkinnoksi. Vahasalo piti tätä hirvityksenä
eikä päästäisi koko puoluetta hallitukseen
moisen vaatimuksen vuoksi.
— Ei ole kynnyskysymys, Havansi kiiruhti reagoimaan
ja nauratti yleisöä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti maaliskuussa
työryhmän pohtimaan yliopistojen uutta rahoitusmallia.
Etukäteen on ennakoitu, että valmistuneiden
työllistymisen painoarvo rahoituskriteerinä kasvaa.
Heikki Patomäki ei kannattanut työllistymistä rahoituksen
mittarina. Hän katsoi, että rahoituksen sitominen
ennalta määrättyihin kannustimiin vinouttaa
aina järjestelmää.
— Opiskelijat saavat opiskella niin pitkään kuin
haluavat. Mutta opintosuoritusten vanhenemissäännöksiä
voisi miettiä.
Timo Laaninen piti perusteltuna, että ihmiset valmistuvat
kohtuuajassa. Tähän tarvitaan ennen kaikkea
pienempiä opetusryhmiä ja parempaa ohjausta.
Juontaja kysyi, pitäisikö perusrahoituksen turvaaminen
kirjata hallitusohjelmaan. Kaikkien kädet
nousivat ylös.
Alanko-Kahiluoto piti kirjaamista tärkeänä, koska
sellaiset asiat eivät toteudu, mitkä eivät näy hallitusohjelmassa.
Vahasalo kehui yliopistoindeksiä ja katsoi, että
perustutkimuksen rahoitus on nyt liian lyhytjänteistä.
Patomäki siirtäisi Suomen Akatemian ja Tekesin
kautta kierrätettävästä rahoituksesta 70 prosenttia
suoraan yliopistojen perusbudjettiin. Hän myös toivoi,
että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittäisi kokonaiskustannusmallin
ohjaavia vaikutuksia.
— Mitä vähemmän rahoitus on riippuvainen bisnesmaailmasta,
sen parempi, Havansi lisäsi.
Lopuksi puhuttiin mahdollisista leikkauskohteista,
koska taloudellinen tilanne on tiukka.
— En lähde luettelemaan leikkauskohteita, koska
Kiviniemikään ei sitä tehnyt. Nyt meillä on sellainen
tyyli, että puoluesihteeri tukee puheenjohtajaa, Laaninen
hauskutti yleisöä.
Alanko-Kahiluoto löytäisi ammattikorkeakoulujen
filiaaleista tiivistämismahdollisuuksia.
— Kuka ei leikkaisi korkeakouluilta, Heikel kysyi
panelisteilta. Vain Havansin ja Patomäen kädet nousivat.
— Korkeakouluja pitää olla impivaarassakin, Havansi
tähdensi.
teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16
|