OKM jalkautuu yliopistoihin kuulemaan johtoa ja henkilöstöä

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa tässä kuussa yliopistovierailut. Kierros käynnistyi heti Vapun jälkeen Helsingin yliopistosta ja päättyy 12. kesäkuuta Turun yliopistoon.

Jatkossa yliopistoturneita on tarkoitus toteuttaa kerran sopimuskauden aikana. Tavoitteena on lisätä ministeriön tietämystä yliopistokentästä sekä yksitäisten yliopistojen erityishaasteista. Pyrkimyksenä on myös sitouttaa yliopistoyhteisöä korkeakoulu- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin.

OKM:n mukaan vierailuissa ei ole kyse yliopiston toiminnan arvioinnista.

Kevätkierros ajoittuu sopivasti eduskunnan sivistysvaliokunnan yliopistolakiuudistusta koskevan lausunnon perään.

Lausunnon sisältöä esiteltiin jo edellisessä Acatiimissa, mutta valiokunta edellytti myös monia sellaisia asioita, joita nyt aloitetulla kiertueella aiotaan ottaa yliopistojen kanssa esille.

Valiokunta piti tärkeänä, että yliopistouudistusta koskevissa jatkoselvityksissä arvioidaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausotetta suhteessa yliopistoihin siten, että vältetään turha byrokratia ja tarpeeton tiedonkeruu ja annetaan yliopistojen autonomialle yliopistolain uudistuksessa tarkoitettu laaja sisältö. Opetusneuvos Jorma Karhu OKM:stä korostaa, että ministeriöllä on vastuu hallinnonalansa ohjauksesta ja valvonnasta.

— Yliopistoilla on vastaavasti tilivelvollisuus toiminnastaan ja voimavarojen tavoitteiden mukaisesta käytöstä. Tässä mielessä tietyt raportointivelvoitteet ja tilastotiedonkeruut ovat perusteltuja. Samalla on kuitenkin tärkeää yhdenmukaistaa tiedonkeruuprosesseja ja tietosisältöjä. Tätä kautta voidaan keventää myös hallinnollista työtä, Karhu lisää.

Ohjaukseen liittyviä teemoja aiotaan ottaa Karhun mukaan esille nyt alkaneilla yliopistovierailuilla.

— Keskusteluissa teemoina ovat yliopiston strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus, korkeakoulurakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi. Samalla pyritään saamaan palautetta siitä, kuinka hyvin ministeriön ja yliopistojen välinen ohjaussuhde palvelee yliopiston strategista kehittämistä. Ministeriössä uskotaan vierailujen palvelevan niin ministeriötä kuin yliopistoyhteisöäkin, Karhu selvittää.

lausunnossaan välttämättömänä, että yliopistollisen opetuksen laatuun ja määrään kiinnitetään ministeriön toimesta erityistä huomiota. Tätä oli korostanut mm. Yliopistojen opetusalan liitto YLL lausunnossaan ja käydessään valiokunnan kuultavana.

— Opetuksen laatu ja määrä ovat keskeisesti esillä ministeriön ja yliopistojen välisessä ohjauksessa ja viime aikoina eduskunnan käsiteltäväksi jätetyissä hallituksen esityksissä. Yliopistojen rahoitusmalliin tehdyt kannusteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että yliopistojen strategioissa ja näiden toimenpideohjelmissa on opetus, opetuksen johtaminen ja opintoprosessien kehittäminen aiempaa vahvemmin esillä.

OKM asetti maaliskuussa työryhmän, jonka tavoitteena on laatia ehdotus yliopistojen rahoitusmallin laatunäkökulman vahvistamiseksi tutkimuksen ja koulutuksen perusteella määräytyvissä rahoitusosuuksissa vuodesta 2015 alkaen. Koulutuksen osalta tämä tarkoittaa yhtenäisen opiskelijapalautejärjestelmän tietojen huomioon ottamista rahoituksen määräytymisessä. Työryhmän työ päättyy marraskuun puolivälissä 2013.

Eduskunnan sivistysvaliokunta edellytti myös, että OKM teettää uuden selvityksen yliopistouudistuksen vaikutuksista viimeistään vuonna 2016.

— Selvitys tullaan aikanaan tekemään, mutta vielä ei ole käynnistetty tähän liittyvää valmistelua. Ilmeisestä on, että selvityksen tueksi tehdään hankintalain mukaisesti ministeriön kilpailuttama ulkopuolinen arviointi. Tässä voidaan hyödyntää kokemuksia, joita saatiin edellisestä yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnista, Jorma Karhu kertoo.

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 8