ACATIIMI 4/13 tulosta | sulje ikkuna

Nopeammin, enemmän, halvemmalla!

Tutkintoja, julkaisuja, tuloksia pitäisi tuottaa kiihtyvässä tahdissa. Mutta millä hinnalla?

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton 25. yhteisen kevätseminaarin otsikko oli saanut ideansa latinankielisestä sanonnasta, mutta se oli muokattu ajanhenkeä kuvailevaan muotoon Citius, amplius, vilius.

Avauksessaan liittojen puheenjohtajat pohdiskelivat opetus- ja tutkimushenkilöstöön kohdistuvia monenkirjavia vaatimuksia.

— Me opetamme ja ohjaamme. Tutkimme, esitelmöimme, kirjoitamme ja julkaisemme. Me toimimme alamme kansainvälisissä verkostoissa. Me koulutamme asiantuntijat suomalaiseen yhteiskuntaan ja maailmalle. Me olemme yhteiskunnan ja media käytettävissä aina kun tarvitaan, Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo luetteli.

Uusina vaateina on viime aikoina ehdoteltu mm. kesälukukautta, kahta opiskelijasisäänottoa, kaksivuotisia korkea-asteen tutkintoja. Lisäksi oppimateriaalien käytöstä on ainakin Tampereen yliopistossa väläytelty sopimusluonnosta, jonka mukaan työnantajalla olisi laajat oikeudet taltioida, kopioida, kääntää, päivittää, yhdistellä ja muunnella oppimateriaalia. Huonojen sopimusmallien leviämisen estämiseksi JUKO on lähettänyt yliopistolle asiasta kirjeen.

— Siis nopeammin, enemmän, halvemmalla. Mutta luetteloa voisi jatkaa: tiiviimmin, johdetummin, strategisemmin, kurinalaisemmin, kätevämmin, pintapuolisemmin, liukuhihnamaisemmin.

— En ehtinyt hakea latinankielistä vastinetta noille. Korvaukseksi esitän klassisen lausahduksen: Boni pastoris est tondere pecus, non deglubere. Hyvä paimen keritsee lammaslaumansa vaan ei nylje sitä.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi jatkoi:

— Meille on tarjottu ympärivuotista opetusta, koska opiskelijat niin haluavat. Mikäli kesällä pidettävien kurssien ja tenttien osallistujamääristä voi jotakin päätellä, niin eivät muuten halua. Seuraava askel olisi ottaa viikonloput tehokkaammin opetuskäyttöön. Ja miksi tyytyä päiväsaikaan; voisihan opetus olla käynnissä ympäri vuorokauden — 24/7!

Kaakkuriniemi kytki avaukseensa myös tutkimuslaitokset ja niiden ”haittatutkimuksesta” pääministerin kanslian käyttöön ”hyötytutkimukseen” lohkaistavan 100—200 miljoonaa euroa.

— Totisesti minä sanon teille: miljoonakin siihen käyttöön on aivan liikaa.

Nopeammin työelämään

Seminaariteeman puinti aloitettiin valtiovarainministeriön näkemyksellä. Puheenvuoron piti finanssineuvos, VTT Tuulia-Hakola Uusitalo. Hän selvitti kuulijakunnalle, että työelämään ”patistamisen” taustalla on valtion tulojen ja menojen epätasapaino eli kestävyysvaje. Opintojen nopeuttaminen yhdellä vuodella pienentäisi kestävyysvajetta 0,25 prosenttiyksiköllä.

Korkeakouluopinnot aloitetaan Suomessa noin kaksi vuotta myöhemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa ja Ruotsissa korkeakouluista valmistutaan vanhempina kuin muissa EU-maissa.

— Jos olisi kyyninen, pitäisikö tehdä tutkinnonuudistus joka vuosi, Hakola-Uusitalo totesi näyttäessään diaa, jossa tutkinnonuudistus näkyi selvänä vuorenhuippuna vuosittain suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen määrässä.

Lopuksi Hakola-Uusitalo listasi opintojen nopeuttamiseksi ehdotettuja toimia: koulun aloitusikä, pääsykokeet, pätevyysvaatimustaso (kanditutkinto perustutkinnoksi), opintotuen säännöt, lukukausimaksut, yliopistojen rahoitusjärjestelmä, kesälukukausi. Hänen mukaansa niissä maissa, joissa lukukausimaksut ovat käytössä, opiskelijat ovat ohjautuneet aloille, joilta työllistyminen on helpompaa.

There is no free lunch

Åbo Akademin rehtori Jorma Mattisen mielestä yliopistoindeksin jäädytys on tehnyt yliopistoihin kestävyysvajeen. Indeksin palautus ei korvaa kuoppaa. Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa hän huomautti seuraaviin sopimusneuvotteluihin viitaten, että indeksin tuoma raha on jo käytetty. Mattinen vaihtoi kuvainnollisesti rehtorin hatun päähänsä ja puhui lukukausimaksuista.

— Miten olisi seuraava malli: 1 000 euron lukukausimaksu ja joka euro takaisin, kun opinnot on suoritettu tavoiteajassa? There is no free lunch.

Suomen yliopistot UNIFIn valitsemaan opiskelijapalautejärjestelmään Mattinen sanoi suhtautuvansa hieman skeptisesti. Tuhoon tuomittuna hankkeena hän piti tutkintojen työmarkkinarevanssin mittaamista, jota varten EK luo kriteeristöä. Myös korkeakouludiplomit saivat häneltä täystyrmäyksen.

Viestinnän ja informaatiotutkimuksen professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta aloitti raflaavilla tutkinto- ja julkaisutehtailua symboloivilla broilerien tehotuotantokuvilla. Hän kertoi myös sadun luostarista, jossa hurskautta alettiin mitata tuotettujen rukousten määrällä. Tavoitteena oli maailmanluokan luostari. Kehitettiin yhä lyhyempiä rukouksia, rekrytoitiin nopeammin papattavia noviiseja.

— Muista tehtävistä jouduttiin luopumaan ja burn-out kaatoi munkkeja. Mutta se kannatti sillä Suomi nousi sijalle 157. maailman hurskausrankingeissä!

Se mistä palkitaan ja mistä annetaan varoja, sitä toteutetaan. Yliopistoista tulee tutkintotehtaita ja kv-artikkeleiden tuotantolinjoja. Yhdellä artikkelilla voi olla jopa 300 kirjoittajaa ja yhdellä tutkijalla yli 1 000 julkaisua.

— Rekrytointeja tehdään tuottavuuden perusteella. Kovimmin papattavat munkit palkataan.

Rankingien vuoksi tieteen nykytilaa voi verrata urheilun dopingiin. Karvosen mukaan tieteen doping on vilppi ja tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta on tulossa tieteen anti-doping toimikunta.

If you pay peanuts you get monkeys

Hankenin rehtori Eva Liljeblom jatkoi kiristyvästä kilpailusta. Tohtorikoulutettavat kilpailuttavat yliopistoja ja osaajista käydään kansainvälisiä kilpahuutoja. Hän katsoi, että Suomessa osaajien palkkataso on jäänyt jälkeen lukukausimaksuja perivien yliopistojen palkkatasosta.

— If you pay peanuts, you get monkeys, Liljeblom totesi ja valaisi esitystään simpanssikuvilla.

Hän oli laskenut yliopistojen rahoitusmallin pohjana olevasta julkaisufoorumista kv-referee-julkaisujen ja muiden julkaisujen yksikköhinnan välisen eron ja piti sitä liian pienenä. Hän vertaisi tätä norsun ”tuottamaan kakkuun” ja kaniinien papanoihin.

— JUFO jakaa liiaksi kappalemäärän perusteella. Tuottavuus ei ole kuitenkaan sama.

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta katsoi, että kansakunnan palveleminen tarkoittaa nyt kansantaloudellisten intressien palvelemista. Piipitys akateemisesta vapaudesta vaikuttaa naurettavalta.

Markkinaehtoisen koulutuspolitiikan yksi keskeinen lähtökohta on työmarkkinarelevanssi. Hallamaa kysyi 180-päiseltä kuulijakunnalta, kuka on suorittanut opinnot niin, että ne eivät sisältäneet mitään turhaa. Vain pari kättä nousi.

— Akateemista vapautta voi ja pitää puolustaa. Luovuus kukoistaa siellä, missä ihmisiin luotetaan ja missä heidän annetaan keskittyä heitä kiinnostaviin asioihin.

Maailman paras koulutusjärjestelmä

Seminaarin erinomainen juontaja toimittaja Kirsi Heikel veti loppuosuuden paneelikeskustelussa päivän teemoja yhteen. Koulutussosiologian professori Osmo Kivinen Turun yliopistosta arveli, että 1000 euron lukukausimaksun kerääminen veisi varmaan enemmän rahaa kuin mitä se yliopistoille tuottaisi. SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen piti varmana, että maksut vain lisäisivät työntekoa opiskeluaikana. Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola EK:sta katsoi, että pieni lukukausimaksu toisi motivaatiota opiskeluun. Johtaja Riitta Maijala OKM:n tiedepolitiikan yksiköstä halusi lisää imua ensimmäisen vuoden opiskeluun.

Tämän vuoden alusta OKM:ssa aloittaneella Maijalalla ei ollut vielä omaa kantaa korkeakouludiplomeihin. Pohjolan mukaan yrityskenttä ei niitä tarvitse. Lampinen näki idean OECD-tilastojen kaunistelukikkana.

— Suomalaisia yliopistoja on aivan turha verrata IVY-league-yliopistoihin. Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, SYL:n puheenjohtaja hehkutti ja sai yleisöltä kovat aplodit.

teksti Kirsti Sintonen
kuva Veikko Somerpuro

  • Painetussa lehdessä sivu 38

ACATIIMI 4/13 tulosta | sulje ikkuna