Keskustelua
Open access-julkaisuja ei syytä rinnastaa saalistajiin
Acatiimin 5.4.2013 pääkirjoituksessa Professoriliiton
puheenjohtaja Maarit Valo kritisoi ansiokkaasti kiristyvää
kilpailua kansainvälisillä tiedejulkaisemisen
markkinoilla, valottaen samalla tämän epäterveitä
vaikutuksia suomalaiseen tiedeyhteisöön. Haluaisimme
kuitenkin korjata erään ilmeisen tahattoman
mutta mahdollisen väärinkäsityksen, jonka Valon
teksti saattaa aiheuttaa. Tämä koskee niin kutsuttuja
open access- eli ilmaisesti netistä saatavilla olevia
tieteellisiä julkaisuja.
Kirjoittaessaan epäeettisistä kustannusmarkkinoista
Valo viittaa ”uusiin saalistaviin” open accessjulkaisuihin,
jotka lähettävät sähköpostia tutkijoille
jopa päivittäin. Näillä on ”tekaistut toimituskunnat”,
”näennäinen vertaisarviointi”, ”maksuproblematiikkaa”
sekä puutteita avoimessa saatavuudessa ja digitaalisessa
arkistoinnissa.
Emme kyseenalaista Valon näkemystä siitä, että tällaisia
open access -julkaisuja on olemassa. Haluamme
kuitenkin korjata Acatiimin lukijoille mahdollisesti
syntyneen väärinkäsityksen, että kaikki open access
-julkaisut olisivat Valon kuvaamia saalistajia, tai jollain
tapaa vähemmän vakavasti otettavia kuin isojen
kustantajien maksulliset tieteelliset julkaisut.
Mitä tulee maksuproblematiikkaan, open access
-julkaisut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:
Yhtäällä ovat niin sanotut author pays -julkaisut, joihin
Valo mitä ilmeisimmin viittaa. Nämä rahoittavat
lehden julkaisemisen perimällä kirjoittajilta maksun
tekstiensä julkaisusta. Open access -lehtien joukossa
on kuitenkin paljon myös niin sanottuja journal pays
-julkaisuja, joissa tutkimuksen julkaiseminen ei maksa
kirjoittajille mitään. Näissä julkaisukustannuksista
vastaavat lehden omistaja ja taustaorganisaatiot.
Esimerkiksi edustamamme yhteispohjoismaalainen
Nordic Journal of Migration Research (NJMR) kuuluu
jälkimmäisenä mainittujen open access -julkaisujen
kasvavaan joukkoon.
Lehden rahoitus tulee pääosin pohjoismaiselta maahanmuuttotutkimuksen
Nordic Migration Research
-verkostolta (NMR), jonka jäsenistö koostuu maahanmuuttotutkijoista
tai muista maahanmuuton
parissa työskentelevistä henkilöistä. NMR rahoittaa
lehden julkaisukulut hakemalla rahoitusta vuosittaiseen
budjettiinsa eri lähteistä. Myös suomalainen
Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen
tutkimuksen seura (ETMU ry) tukee lehden toimintaa,
ja se toimitti myös NJMR:n suomalaista edeltäjää
FJEMiä (Finnish Journal of Ethnicity and Migration).
NJMR:n kustantamo on Versita, joka on toki ulkomainen
ja osa suurempaa, kaupallista kustannustaloa
De Gruyteria. Kustannustalon kautta saamme
kuitenkin lehdelle ammattimaisen painoasun, taiton
ja julkaisualustan, ja lehden toimintaa myös kehitetään
jatkuvasti. Kustantamon palvelut ovat lehdelle ja
sen omistavalle tutkijaverkostolle maksullisia, mutta
maksuja ei peritä lehden kirjoittajilta sen enempää
kuin lukijoiltakaan. Lehden kustannukset myös pysyvät
suhteellisen matalina, koska suurin osa toimituksesta
työskentelee talkooperiaatteella, eikä painatuskustannuksia
ole.
Open access -julkaiseminen ei myöskään automaattisesti
tarkoita tekaistuja toimituskuntia ja epäammattimaista
vertaisarviointia, kuten Valon kirjoitus
vihjaa. Esimerkiksi NJMR:iin lähetetyt käsikirjoitukset
käyvät läpi yhtä tiukan anonyymin referee-prosessin
kuin käsikirjoitukset missä tahansa kansainvälisessä
vertaisarvioidussa julkaisussa, ja arvioitsijamme ovat
kansainvälisesti julkaisseita alojensa asiantuntijoita.
Sama koskee lehden toimituskuntaa.
Se että moni open access -julkaisu ei löydy tunnetuimmista
viittaustietokannoista johtuu varmasti
osin indeksointipalvelujen korkeista kustannuksista,
kuten Valokin arvelee. Yksi syy kuitenkin voi olla
myös se, että open access -julkaiseminen on vielä
varsin uusi ilmiö, ja pelkästään tietokantojen arviointiprosessiin
pääseminen vie aikaa. Tämä on toki hyvä
asia, sillä vain ajan kanssa uusien lehtien toiminta kehittyy
ammattimaiseksi ja lukijakunta vakiintuu, eikä
viittausindekseihin ainakaan tästä syystä hyväksytä
”kevyempää materiaalia”.
Valo on oikeassa siinä, että tutkijan tulee olla tarkkana
pohtiessaan työlleen mahdollisia julkaisukanavia.
Open access -julkaisemista ei kuitenkaan kokonaisuudessaan
tule rinnastaa epäterveisiin julkaisumarkkinoihin.
Päinvastoin, mallissa jossa lehti maksaa
julkaisemisen kustannukset, tutkimustuloksia ei tarvitse
ostaa ulkomaisilta kustantajilta tiedeyhteisölle
takaisin vaan ne ovat julkaisun ilmestyttyä kaikkien
(netin ulottuvilla olevien) käytettävissä, ilmaiseksi.
Erityisesti nyt kun suurten kustantajien perimät
maksut elektronisista julkaisuista ovat nousseet yli
yliopistojen maksukyvyn, open access -lehdet tarjoavat
kannatettavan ja eettisen julkaisumuodon, joka
takaa tieteellisen tutkimuksen vapaan saatavuuden
myös tulevaisuudessa.
Tiina Vaittinen
Toimitussihteeri, Nordic Journal of Migration Research
Lena Näre
Päätoimittaja, Nordic Journal of Migration Research
Mullan alta
Pääluottamusmiehet Tapani Kaakkuriniemi ja Seppo
Sainio valittelivat viime Acatiimissa Helsingin yliopiston
sisäisen lehden Yliopistolaisen kuolemaa. Tähän
voisi todeta kuin Mark Twain aikanaan, että huhut
kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.
On totta, että Yliopistolainen on nyt pienempi kuin
ennen ja ilmestyy Yliopisto-lehden liitteenä. Syy on
kaikissa yliopistoissa tuttu säästökuuri. Jos ajat paranevat,
Yliopistolainen voi saada taas lisää sivuja. Näin
ainakin uskon ja toivon.
Pääasiassa 90-luvulle keskittyvässä muistokirjoituksessaan
Kaakkuriniemi ja Sainio unohtivat tyystin
verkon tulon yliopistolle. Yliopistolaisen ei tarvitse
enää yksinään vastata Helsingin yliopiston sisäisestä
viestinnästä. Tämän vuoden alusta käytössä on ollut
uusi intranet Flamma, jonka juttuja voi kommentoida
vapaasti ja siten käydä keskustelua paljon nopeammin
kuin lehden palstoilla.
Sen enempää Yliopistolainen kuin Flammakaan
eivät ole valmiita, vaan niitä kehitetään jatkuvasti.
Tähän työhön toivon osallistumista myös jatkossa
näiden molempien välineiden toimitusneuvoston jäseneltä
Tapani Kaakkuriniemeltä.
Reetta Vairimaa
päätoimittaja, Yliopistolainen
- Painetussa lehdessä sivu 44
|