Yt-neuvotteluissa unohtuu yliopistojen tehtävä
Viimeistään tämä kevät on osoittanut, että väen vähentämisiin
tähtäävistä yhteistoimintaneuvotteluista
on tullut yliopistojen arkipäivää. Oulun yliopistossa ja
Tampereen teknillisessä yliopistossa yt-neuvottelut
saatiin päätökseen huhtikuun lopussa. Itä-Suomen
yliopistossa neuvottelut alkoivat hiljaisella viikolla.
Aalto-yliopistossa henkilöstölle tiedotettiin yt-menettelyn
aloittamisesta juuri ennen pääsiäistä.
Yt-neuvottelujen tuloksista ja mahdollisista irtisanomisista
ei ollut vielä tietoa, kun tämä lehti meni painoon.
Oulun yliopiston hallitus oli koolla 5. toukokuuta.
Itä-Suomen yliopistossa yt-neuvottelut koskevat Kuopion
kampuksella toimivan terveystieteiden tiedekunnan
koko henkilöstöä. Yliopiston tiedotteen mukaan
neuvottelujen syynä on se, että terveystieteiden
tiedekunnan vuoden 2013 talous oli noin 2,4 miljoonaa
euroa alijäämäinen. Alustava arvio henkilöiden
määrästä, joihin mahdolliset irtisanomiset, osa-aikaistamiset
ja lomautukset kohdistuvat, on 70.
Itä-Suomen yliopiston hallitus teki päätöksen
yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta 9. huhtikuuta.
Pääluottamusmiesten mielestä yliopiston hallituksen
kokouksessa rikottiin hallintolakia, minkä
vuoksi hallituksen tekemä päätös on lainvastainen.
Hallitus oli todennut esteelliseksi yhden hallituksen
jäsenen sillä perusteella, että tämä toimii henkilöstöyhdistyksen
puheenjohtajana ja (vara)pääluottamusmiehenä.
Henkilöstöjärjestöjen edustajat tekivät
16. huhtikuuta eduskunnan oikeusasiamiehelle hallintokantelun
hallituksen kyseisestä päätöksestä.
Aalto-yliopistossa yt-neuvottelut koskevat yliopiston
palvelutoiminnoissa työskenteleviä henkilöitä, ei opetus-
ja tutkimushenkilöstöä. Neuvottelujen piirissä on
noin 1 600 henkilöä. Vähentämistarpeeksi arvioidaan
enintään 130 henkilöä ja tavoitteena on 8,5 miljoonan
euron säästöt vuoden 2015 loppuun mennessä.
— Aalto-yliopiston aloittaessa toimintansa yliopisto
panosti palveluihin, jotka mahdollistivat uuden monialaisen
yliopiston toiminnan käynnistämisen. Nyt
tavoitteena on hyödyntää kolmen yliopiston yhdistymisen
synergiaetuja ja laskea palvelujen kustannustaso
yhdistymistä edeltävälle tasolle. Yliopiston rahoitus ei
ole toteutunut suunnitellulla tavalla ja sen rahoitusnäkymät
ovat valtiontalouden vaikeuksien vuoksi epävarmat.
Tavoitelluilla säästöillä pyritään turvaamaan
tutkimuksen ja opetuksen pitkän ajan toimintaedellytykset,
todetaan yliopiston tiedotteessa.
Yt-neuvottelujen tilanne nousi vahvasti esille Tieteentekijöiden
liiton ja Professoriliiton kevätseminaarin
Vähemmän on enemmän? avauspuheenvuoroissa 25.
huhtikuuta.
— Yliopistouudistuksen yhteydessä yliopistotyönantaja
ajoi henkilöstön virkasuhteiden muuttamista
työsuhteiksi. Nyt on paljastunut karusti, mikä
tässä oli taustalla: työsuhteista väkeä on helpompi
irtisanoa. Tuntuu siltä, että on keskitytty pääsemään
eroon ihmisistä, kun tärkeämpää olisi katsoa yliopistoa
kokonaisuutena, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja
Tapani Kaakkuriniemi huomautti.
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä
yt-neuvotteluissa on päässyt unohtumaan yliopistojen
tehtävä. Lisäksi joistakin yksiköistä kaikuu
tietoja siitä, että jatkuvassa pelon ilmapiirissä huippututkijat
ovat etsiytyneet muille työmarkkinoille.
— Peruutuspeilistä näkyvät tilinpäätöstiedot saavat
yliopistot tekemään peruuttamattomia ratkaisuja,
vaikka yliopistoja tulisi strategisen suunnittelun
avulla viedä tulevaisuuteen. Yliopiston tehtävä ei ole
tehdä ”tuottoa” saati ”voittoa”. Tieto, koulutus ja
osaaminen ovat yliopiston tuloksia ja Suomen vahvuuksia
nyt ja tulevaisuudessa, Professoriliiton puheenjohtaja
Maarit Valo linjasi.
Liittojen mielestä henkilöstön vähentäminen on
ristiriitaista ja lyhytnäköistä myös sen vuoksi, että
hallitus päätti kehysriihessään lisätä korkeakoulutuksen
aloituspaikkojen määrää 3 000 uudella opiskelijalla.
Muutenkaan yliopistojen tehtävät eivät ole
vähenemässä.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 10
|