Nuorempien tutkijoiden asemaa parannetaan monilla EU-foorumeilla
Koulutus ja tutkimus ovat perinteisesti
kulkeneet EU:ssa omia
polkujaan, mutta viime aikoina on
tapahtunut limittymistä. Nuorempien
tutkijoiden asioita edistetään
monin tavoin.
EU-tasolla toimii monia organisaatioita, joissa ammattijärjestöt
ovat vaikuttamassa koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan.
ETUCE (European Trade Union
Committee for Education) on yksi tärkeimmistä.
Tieteentekijöiden liiton asiamies Riku Matilainen
on toiminut puheenjohtajana ETUCEn työryhmässä,
joka on laatinut politiikkapaperin nuorten tutkijoiden
asemasta. ETUCEn hallitus hyväksyi kannanoton
huhtikuussa.
— Nyt se on määrä lähettää ETUCEn jäsenjärjestöihin
ja toivotaan, että linjauksia lähdetään todella
noudattamaan. Perusperiaatteeksi on määritelty se,
että nuorempia tutkijoita tulee kohdella ammattilaisina,
Matilainen selvittää.
Vaikka ETUCEn paperi pohjautuu tutkijoiden eurooppalaisen
peruskirjaan, Matilainen pitää harmillisena,
että loppumetreillä siihen tuli ranskalaisen
järjestön ajamia muutosesityksiä, jotka hämärsivät
kannanoton kytköstä tutkijoiden peruskirjaan, ja
täältä osin sisällössä ajauduttiin muutamiin kompromisseihin.
Hyvänä tässä prosessissa Matilainen pitää sitä, että
ETUCE tarkasteli asioita ensimmäistä kertaa tutkijoiden
kannalta — aiemmin näkökulma on ollut varsin
koulutuskeskeinen. Omia polkujaan EU-agendalla
kulkeneet koulutus ja tutkimus ovat vähitellen limittymässä.
Nuorempien tutkijoiden asioiden jälkeen
ETUCE aikoo ottaa käsittelyyn post doc -vaiheen.
Nuorten tutkijoiden asema on esillä myös muilla
eurooppalaisilla foorumeilla mm. Bologna-prosessissa.
Tähän kuuluu kolmanteen sykliin liittyvä valmistelutyö
ad hoc -alatyöryhmässä. Siinä käsitellään
nuorempien tutkijoiden koulutusta, työllistymistä ja
asemaa. Lähtökohta ja peruslinjaus tässäkin työssä
on se, että nuoremmat tutkijat ovat ensisijaisesti ammattilaisia
ja akateemisen yhteisön jäseniä, mutta he
ovat myös opiskelijoita siinä mielessä, että tässä uravaiheessa
he harjaantuvat tutkijoiksi.
Toisessa Bolognan valmistelutyöryhmässä ’WG on
Mobility and Internationalisation’, käsitellään muun
muassa tohtoreiden ja yliopistohenkilöstön liikkuvuuden
edistämiseen liittyviä suosituksia. Nämä olisi
tarkoitus hyväksyä opetusministereiden kokouksessa
Jerevanissa vuonna 2015.
— Nyt on osoittautunut, että Jerevanin kokoukseen
ei ole kovasti kiinnostusta. Ehkä Bolognan prosessissa
olisikin syytä pitää vähän tuumaustaukoa ja
katsoa, mitä EU-maissa on jo tehty asioiden eteen
eikä aina yrittää väkisin keksiä jotain uutta, Matilainen
toteaa.
Suomi on perinteisesti ollut Bolognan prosessin
mallioppilas, mm. tutkintorakenteen uudistus tehtiin
täällä ensimmäisten joukossa. Sitä vastoin perässähiihtäjiä
ollaan siinä, miten henkilöstöjärjestöt
otetaan mukaan Bolognan kansalliseen valmistelu- ja
seurantaprosessiin.
— Lupauksista huolimatta ei olla vieläkään aitoja
partnereita. Muissa Pohjoismaissa veljesjärjestöt ovat
olleet mukana jo vuosia.
Myös sosiaalisen dialogin prosessiin kuuluu nuorempia
tutkijoita koskevia teemoja. Riku Matilainen on
ainoana ammattijärjestön edustajana toiminut Supporting
Early Career Researchers in Higher Education
in Europe 2014 -ohjausryhmässä. Tämä on komission
rahoittama ja englantilaisen yliopistotyönantajan
UCEAn hallinnoima tutkimusprojekti, jossa kartoitetaan
kuuden maan kokemuksista sitä, miten sosiaalista
dialogia edistetään työntekijä- ja työnantajajärjestöjen
välillä yliopistosektorilla. Ohjausryhmä
pitää kokouksen toukokuun puolivälissä Suomessa.
Loppukonferenssi on marraskuussa.
HR-logo hyvän
työpaikan merkiksi
Muutamat suomalaiset yliopistot ovat jo saaneet
HR Strategy for Researchers -laatuleiman.
Yhtenä perusteena Euroopan unionin myöntämän
sertifikaatin saamiselle on se, että yliopisto
sitoutuu noudattamaan tutkijoiden eurooppalaisen
peruskirjan, Charter & Coden, suosituksia.
Turun ja Jyväskylän yliopistot, Aaltoyliopisto
ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto
ovat sen jo saaneet. Laatuleiman tavoitteena on
yhtenäistää työhönoton käytäntöjä Euroopassa.
HR-logon voi nähdä myös hyvän työpaikan
merkkinä.
— Pitkässä juoksussa EU:n tutkimusrahoituksen
saaminen tullaan kytkemään laatuleimaan.
Tämä luonnollisesti vauhdittaa intoa sen
hakemiseen. Toivottavasti se vauhdittaa aidosti
yliopistoja myös hyvään henkilöstöpolitiikkaan,
Riku Matilainen huomauttaa.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 30
|