4/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • Hallitus oli koolla Kesärannassa 5. huhtikuuta päättämässä loppuhallituskauden talouslinjauksista. Kuvassa ulkoministeri Timo Soini ja valtiovarainministeri Alexander Stubb.

     

    "Lisärahoitus on lähinnä paikkausainetta"

    Loppuhallituskauden aikana ei tehdä enää lisäleikkauksia yliopistojen ja tutkimuksen rahoitukseen.

    Huhtikuun alun kehysriihi ei perunut mitään aiemmin tehtyjä leikkauspäätöksiä. Esimerkiksi hallitusohjelmassa sovittu yliopistoindeksin jäädytys koko kaudeksi on voimassa.

    — Kehysriihen päätöksiä voi kuitenkin pitää eräänlaisena torjuntavoittona, koska pahimpien skenaarioiden mukaan oli pelättävissä vielä lisää leikkauksia. Hallitus tuntui vihdoin ymmärtävän keskeisen viestimme yliopistojen ja tutkimuksen tärkeydestä, kommentoi tilannetta Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

    Hyvänä voidaan pitää kehysriihen päätöksiä myös sitä, että hallitus kompensoi kehyspäätöksen uuden indeksisäästön vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin täysimääräisesti ylimääräisellä 37 milj. euron vuosittaisella määrärahalla. OKM on ainoa ministeriö, jolle kyseinen indeksin lisäleikkaus kompensoidaan.

    Lisäksi hallitus toteuttaa vuosina 2017—2018 yhteensä noin 105 miljoonan euron panostuksen korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi.

    — 105 miljoonan euron lisäsatsaus on positiivinen signaali, mutta kertaluonteisuutensa vuoksi se on lähinnä ”paikkausainetta” — opetuksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. Nuorten tutkijoiden aseman parantamiseen liittyvä kirjaus ei vielä kerro, mitä konkreettisia toimenpiteitä on luvassa, mutta olemme niitä mieluusti yhteistyössä kehittämässä, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

    — Voimavarakohdennukset digitaalisuuteen ja nuoriin tutkijoihin osuivat kohdalleen. Ne osoittavat ymmärrystä siitä, että todellinen kehittäminen vaatii resursseja. Leikkauksia korjaavia päätöksiä kuten indeksin kompensointia tarvitaan, mutta ne eivät enää palauta irtisanomisissa menetettyä henkilöstöresurssia ja osaamis- ja luottamuspääomaa, lisää Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio.

    Liitot muistuttavat myös, että ympärivuotista opiskelua ei voi toteuttaa ilman merkittäviä satsauksia, jotka vaikuttavat muun muassa opetushenkilöstön määrään. Verkko-opetus ei ole säästökeino vaan se vaatii runsaasti työtä.

    Liitot pitävät huonona hallituksen kehysriihen päätöksiä opintotuen leikkauksesta. Liittojen mielestä opiskelijoilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun. Tämä on aina ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Opintotuen leikkaaminen ja sen muuttaminen enemmän lainapainotteiseksi sotii tätä vastaan.

    Lääketieteen tutkimustoiminta sai kehysriihessä hieman lisärahaa. Genomikeskuksen ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen sekä biopankkien toimintojen kehittämiseen myönnettiin yhteensä 17 miljoonaa euroa vuosina 2017—2019.

    Päättäessään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 valtioneuvosto päivitti myös kärkihankkeiden tilannetta. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuosille 2017—2018 hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 208 miljoonaa euroa.

    MOpintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään työurien pidentymiseksi. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta lisätään opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi.

    Kärkihankepanostuksena vuosina 2017—2018 lisätään Suomen Akatemian myöntövaltuutta 28 miljoonalla eurolla ja vuonna 2018 varaudutaan pääomittamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä 70 miljoonalla eurolla. Varainhankintakampanjat ovat menossa.

    Teksti Kirsti Sintonen


    Mitä kehysriihen päätökset merkitsevät yliopistollesi?

    Matti Manninen
    rehtori, Jyväskylän yliopisto
    — Päätöksillä ei ole välitöntä vaikutusta yliopiston toimintaan, joka joudutaan sopeuttamaan hallitusohjelman mukaisiin leikkauksiin. OKM ei ole vielä ilmoittanut 105 milj. lisärahoituksen kohdentamisesta.

     

    Karen Spens
    rehtori, Hanken
    — On hyvä että indeksileikkaukset korvataan niin että sektorin ja meidän kokonaisrahoitus ei enää laske. Strategiarahan kasvattaminen ja vuosittainen rahoitusmallin muuttaminen tekee tulevaisuudesta vaikeasti ennustettavan.

     

    Juha-Matti Saksa
    rehtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
    — Päätös vahvistaa uskoa tulevaan, kun lisäleikkauksia ei enää tullut. Lisärahoitus digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja nuorten tutkijoiden aseman parantamiseen on hyvin kohdistettu ja palvelee myös meitä.

    Teksti Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 6