Yliopistojen henkilöstömäärä vähenee edelleen

Yliopistojen palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön määrä on laskenut kahden vuoden aikana yli viidellä prosentilla. Yliopistokohtaiset erot ovat suuria.

Sivistystyönantajat ry (Sivista) on on kolmannen kerran julkaissut kattavan julkaisun yliopistojen henkilöstöstä. Tilastojulkaisun tiedot ovat syyskuulta 2015. Sivista on Suomen yliopistoja edustava työnantajajärjestö.

Itä-Suomen yliopistossa iso henkilöstövähennys

Yliopistojen palkkausjärjestelmäsopimuksen (YPJ) piirissä olevan henkilöstön määrä on laskenut 2,8 % syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015 verrattuna. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä laski 1,3 % ja muun henkilöstön määrä 5,0 %. Yliopistokohtaiset erot ovat suuria. Itä-Suomen yliopistossa muun henkilöstön määrä laski 9,0 % ja opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä laski 7,1 %. Vaasan yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä puolestaan kasvoi 9,7 % ja muun henkilöstön määrä väheni 1,7 %.

Syyskuusta 2013 syyskuuhun 2015 verrattuna YPJ:n piirissä olevan henkilöstön määrän on laskenut 5,2 %. Opetus- ja tutkimushenkilöstö määrä on kyseisenä aikana laskenut 3,4 % ja muun henkilöstön määrä 8,0 %.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski-ikä 41 vuotta

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 56,7 % oli miehiä ja 43,3 % naisia syyskuussa 2015. Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön osalta 33,2 % ja 66,8 %. Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa miesten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli yli 60 %. Lapin yliopistossa naisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli 66,2 % syyskuussa 2015. Muun henkilöstön osalta sukupuolijakaumissa ei ollut suuria yliopistokohtaisia eroja.

Yliopistojen henkilöstön ikärakenne poikkeaa opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön välillä suuresti. Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski- ikä oli 41 vuotta ja muun henkilöstön keski-ikä 47 vuotta. Tohtorikoulutettavien suuri joukko, noin neljäsosa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, näkyy opetus- ja tutkimushenkilöstön ikärakennekuvion alussa suurena huippuna. Muun henkilöstön ikärakenne on melko tasainen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä määräaikaisia yli 70 %

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70,4 % oli määräaikaisessa työsuhteessa syyskuussa 2015. Luku on huolestuttava. Vastaava luku oli 71,0 % syyskuussa 2014. Määräaikaisten määrän laskua on tapahtunut hieman vaativuustasojen 8-11 kohdalla. Tohtorikoulutettavat selittävät omalta osaltaan vaativuustasoille 1-4 sijoittuvien suurta määräaikaisten määrää. Erityisesti vaativuustasoilla 5-7 ja 8-11 työskentelee henkilöitä, joiden tulisi olla vakituisessa työsuhteessa.

Muusta henkilöstöstä 82,1 % oli vakituisessa työsuhteessa ja 17,9 % määräaikaisessa työsuhteessa. Vastaavat luvut olivat vuotta aikaisemmin eli syyskuussa 2014 79,5 % ja 20,5 %. Määräaikaisten työsuhteiden osuus muusta henkilöstöstä on jatkanut vähentymistä kahden aikaisemman vuoden tavoin. Muun henkilöstön osalta määräaikaisissa työsuhteissa oli eniten vaativuustasoilla 7-10 työskenteleviä (20,2 %).

Ansiokehitys vaatimatonta

Identtisen opetus- ja tutkimushenkilöstön (henkilöt, jotka ovat olleet tilastoissa sekä vuonna 2014 että vuonna 2015) keskimääräinen kuukausiansio kokoaikatyössä kasvoi 1,2 % ja kaikilla henkilöillä 2,6 %. Järjestelmäidenttisellä opetus- ja tutkimushenkilöstöllä (henkilöt ovat olleet tilastoissa sekä vuonna 2014 ja vuonna 2015 samassa yliopistossa samassa henkilöstöryhmässä) ansioiden kasvua oli 2,5 % syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015. Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön osalta 1,0 %, 1,4 % ja 1,4 %.

Mikäli tohtorikoulutettavat jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisten keskimääräinen palkannousu 1,7 %. Kaikkien ja identtisten henkilöiden ansiokehityksen eroa selittää se, että uudet työntekijät sijoitetaan matalimmille vaativuustasoille ja heidän henkilökohtainen suoriutumisensa arvioidaan matalammaksi jo yliopistojen palveluksessa olleisiin verrattuna.

Vaativuustasovälein tarkasteltuna suurin ansioiden nousu (4 %) oli opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisillä vaativuustasoväleillä 1-4. Nousua selittää suuri tohtorikoulutettavien osuus. Muun henkilöstön järjestelmäidenttisillä henkilöillä ansiokehitys oli tasaisempaa vaativuustasovälein tarkasteltuna.

Sukupuolittain tarkasteltuna naisten ansiokehitys niin opetus- ja tutkimushenkilöstön kuin muun henkilöstön osalta oli parempaa kaikilla henkilöillä ja identtisillä henkilöillä. Miesten keskiansiot opetus- ja tutkimushenkilöstössä ja muussa henkilöstössä ylittivät naisten keskiansiot syyskuussa 2015. Opetus- ja tutkimushenkilöstössä naisten keskiansio oli 91 % miesten keskiansiosta ja muussa henkilöstössä 95 %.

• www.sivistystyonantajat.fi/tiedostopankki/ 414/tilastojulkaisu_2015_yliopistot.pdf

Teksti Tarja Niemelä
Toiminnanjohtaja, Professoriliitto

• Painetussa lehdessä sivu 10