Yliopistokäänne!
-vetoomus kokoaa
tyytymättömyyden
Yliopistokäänne!- vetoomus syntyi
kahdentoista professorin suututtua
Helsingin yliopiston leikkauksista. Säästöjen
lisäksi vetoomus vastustaa myös
yliopistojen nykyistä johtamistapaa.
Kun Helsingin yliopisto alkoi keväällä mukauttaa toimintaansa
rahoituksen pienenemiseen irtisanomalla
työntekijöitään, aikuiskasvatustieteen professori Yrjö
Engeströmin oli pakko tehdä jotain.
— Tilanne tuntui täysin käsittämättömältä. Yliopiston
ylin johto ei pannut lainkaan hanttiin, toteutti
kuuliaisesti maan hallituksen järjettömäksi todettuja
yliopistosäästöjä, Engeström kuvaa,
— Hoettiin, että ei ole vaihtoehtoja, mutta eihän
se ole totta. Johdon olisi pitänyt edes keskustella asiasta
yhteisön kanssa ja esittää vaihtoehtoja. Näin ei
kuitenkaan tehty. Ylimmän johdon ja muun yliopiston
välille on revennyt valtava kuilu ja johto tuntuu
olevan vastuussa ulkopuolelle, eikä yliopistolle.
Engeström otti yhteyttä oikeushistorian professori
Jukka Kekkoseen, joka innostui heti. Mukaansa he
saivat kymmenen muuta Helsingin yliopiston professoria.
Professorijoukko muotoili yhdessä yliopiston hallintoa
ja hallintotapaa kritisoivan Yliopistokäänne!-
julistuksen, jonka voi kuka tahansa käydä verkossa
allekirjoittamassa. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli
Engeström itse.
Vetoomus tuskin peruu valtion säästölinjaa, mutta
Engeströmin mukaan ongelma on kuitenkin syvemmällä,
vuonna 2011 voimaan tulleessa yliopistolaissa.
— Silloin ei tajuttu, miten suuresta muutoksesta
oli kyse.
Hänestä laki tuhosi yliopistojen
perinteisen kolmikantaisen
hallinnon ja
demokratian.
— Rehtori nimittää dekaanit
ja dekaanit nimittävät
laitosjohtajat. Johto on
vastuussa ylimmilleen, kun
niiden pitäisi olla vastuussa
alaisilleen.
Myös professorien asema
heikkeni. Engeströmin mukaan
tästä maksetaan nyt.
— Professoriksi päästäkseen
pitää käydä läpi
jopa usean vuoden mittainen
arviointi. Nyt yliopisto
kuitenkin näytti, että tuotannollisilla
ja taloudellisilla syillä professori voidaan
irtisanoa vartissa, ilman kummempia perusteluja.
Tässä on valtava ristiriita esimerkiksi yhdysvaltalaiseen
tenure-käytäntöön, jossa professoreilla on
korotettu irtisanomissuoja. Ennen Suomessa professoreilla
oli virat, nyt vain työpaikat.
Johdon vastuu ylöspäin ja irtisanomissuojan heikkeneminen
ovat luoneet yliopistolle pelon ilmapiirin,
Engeström kertoo.
— Kuka enää uskaltaa kritisoida johtoa jos oma
työpaikka voi olla vaarassa?
Koska yliopistokäänteen alullepanijoista ongelma on
leikkauksien lisäksi yliopistojen johtotavassa, ovat he
hahmottelemassa uutta ehdotusta yliopistolaiksi ja
johtosäännöksi. Tätä hanketta vetää alkuperäisiin allekirjoittajiin
kuuluva kansainvälisen politiikan professori
Heikki Patomäki.
Hänen näkemyksensä olisi palata vanhan lain aikaiseen
kolmikantaan, mutta tietyillä tarkennuksilla.
— Vanha järjestelmä kannusti staattisuutteen. Sen
tueksi tarvittaisiin osallistavaa demokratiaa: esimerkiksi
mahdollisuus tehdä aloitteita johdon käsiteltäviksi
ja keskustelevia harkintakuntia asioiden valmisteluun.
Yliopiston ulkopuolisista henkilöistä johtopaikoilla
Patomäki ei ole kovin innostunut.
— Ainakaan nykyisistä ulkopuolisista jäsenistä ei
ollut yliopistolle mitään hyötyä.
Mutta palataan vielä vetoomukseen, joka on tätä kirjoittaessa
kerännyt 3 561 allekirjoitusta. Kenelle se aiotaan
luovuttaa?
— En tiedä luovutetaanko sitä kenellekään, Engeström
vastaa.
Hän ei usko, että nykyisen opetusministerin tai
rehtorin päätä voidaan kääntää millään vetoomuksella.
Hän näkeekin vetoomuksen arvon enemmän
mahdollisuutena ilmaista kantansa julkisesti.
— Kyseessä on eräänlainen ensimmäinen avaus,
tapa koota yhteen tyytymättömiä.
Mitä hän sitten toivoisi vetoomuksen saavan aikaan?
— Ainakin kyse on epäluottamuslauseesta yliopiston
johdolle. Jos tarpeeksi moni antaa sille epäluottamuksensa,
ehkä jossain tajutaan vetää johtopäätöksiä.
Vetoomus verkossa: yliopistokaanne.fi
teksti Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 14
|