Kysymys - vastaus Tapio Kosunen

Yliopistojen uusi rahoitusmalli lisää strategisen rahoituksen osuutta. OKM:n ylijohtaja Tapio Kosusen mukaan tällä ei tavoitella yliopistojen autonomian kaventamista, mutta vauhditetaan rakenneuudistuksia.

1) OKM on pyytänyt lausuntoja yliopistojen uudesta rahoitusmallista. Esityksen mukaan strategisen rahoituksen osuus kasvaa selvästi nykyisestä. Mitä tällä tavoitellaan?

- Ministeriön esityksessä yliopistojen rahoitusmalliksi kaudelle 2017-2020 strategisen rahoituksen osuutta ehdotetaan kasvatettavaksi 10:stä 12 prosenttiin. Lisäksi Taideyliopiston perustamisen yhteydessä vuonna 2013 päätetty valtionrahoitus esitetään otettavaksi huomioon osana alakohtaista rahoitusta. Voimassaolevassa rahoitusmallissa se vielä käsitellään osana strategiarahoitusta.

Strategisen rahoituksen osuuden kasvattamisella halutaan vahvistaa rahoitusmallin tulevaisuussuuntautuneisuutta ja tukea yliopistojen rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista sekä vahvistaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Strategisella rahoituksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden tavoitteiden toteuttamista: korkeakouluista työelämään siirtymisen nopeuttamista, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämistä sekä osaamisen hyödyntämistä.

2) Muun muassa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto katsovat lausunnoissaan, että strategisen rahan lisäys merkitsee poliittisen ohjauksen kasvua. Miksi yliopistojen autonomiaa halutaan tältä osin kaventaa?

- Ratkaisulla ei tavoitella yliopistojen autonomian kaventamista. Tarkoitus on vauhdittaa yliopistolaitoksen rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista ja tukea yliopistoja niiden strategisessa kehittämisessä. Strategiaperusteisesta rahoituksesta sovitaan OKM:n ja yliopiston kahdenvälisissä sopimusneuvotteluissa. Ministeriö on pyytänyt ja saanut yliopistoilta niiden omien strategisten tavoitteiden toteutumista edistäviä esityksiä, joita hyödynnetään neuvottelujen valmistelussa.

3) Itä-Suomen yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuksen Savonlinnassa ja siirtää sen Joensuuhun. Tästä syystä muutama kansanedustaja on esittänyt yliopistojen autonomian kaventamista. Miten rakenteellinen kehittäminen, yliopistojen autonomia ja alueiden tarpeet voidaan sovittaa yhteen?

- Itä-Suomen yliopisto on päättänyt keskittää opettajankoulutuksen Joensuuhun. Yliopiston mukaan opettajankoulutuksen keskittäminen yhdelle kampukselle laajan tiedeyhteisön osaksi parantaa koulutuksen vetovoimaa ja tutkimuksen laatua merkittävästi. Päätöksen mukaisesti Savonlinnan kampuksen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset siirtyvät Joensuuhun nykyisessä laajuudessaan.

On selvää, että yliopistojen toimintaan liittyy monenlaisia yhteiskunnallisia intressejä niiden laaja-alaisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vuoksi. Yliopistojen näkökulmasta asia on sikäli selväpiirteinen, että niiden autonomia on turvattu lailla. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko- oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

4) Kumpi ministeriö ohjaa tiedepolitiikkaa OKM vai TEM?

- Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa tiedepolitiikkaa.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohjauksen, rahoituksen ja kehittämiseksi tehdään yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yksi esimerkki monitahoisesta yhteistyöstä tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on pääministerin johdolla toimiva tutkimus- ja innovaationeuvosto, joka käsittelee valtioneuvoston apuna tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. OKM:n johdolla työskentelevä valmisteluryhmä sovittaa yhteen TIN:on työskentelyn valmistelun ja vastaa kokousasiakirjojen sekä muun materiaalin tuottamisesta. Valmisteluryhmä koostuu valtioneuvoston kanslian, OKM:n, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Akatemian ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin edustajista.

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 16