ACATIIMI 4/16 tulosta | sulje ikkuna

Tieteen puolesta entistä näkyvämmin

Suomalainen Tiedeakatemia avautuu enemmän ulos uuden pääsihteerin myötä. Pekka Aula haluaa tehdä Tiedeakatemiasta tieteen etujärjestön.

Professori, valtiotieteiden tohtori Pekka Aula aloitti Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä tämän vuoden alusta. Aula on tehtävässä ensimmäinen päätoiminen pääsihteeri. Hänen edeltäjänsä ovat olleet osa-aikaisia, yleensä emeritus professoreita.

Pääsihteerin valinta on osoitus siitä, että Suomalainen Tiedeakatemia haluaa avautua enemmän ulos. Se aikoo ottaa näkyvämmän roolin tiedekeskustelussa.

- Muutosta haetaan. Jäseniltä ja hallitukselta on tullut mandaatti etsiä Tiedeakatemialle enemmän tunnettuutta ja vaikuttavuutta, Aula toteaa.

Tiedettä tekevillä on valtavasti valtaa

Tieteen aseman puolustajia tarvitaankin yhä enemmän. Nykypäättäjät ovat liian vähän kiinnostuneita tieteestä ja tiedepolitiikka on jäänyt koulutuspolitiikan varjoon.

- Tutkimuksella muutetaan maailmaa. Tiedettä tekevillä on valtavasti valtaa. Tiede ei voi kuitenkaan eristäytyä erinomaisuutensa irralliseksi saarekkeeksi. Muun muassa siksi tarvitaan tieteen yleistajuistamista suurelle yleisölle.

Pekka Aula on viestinnän professori, joka on tutkinut etenkin mainetta. Hän on viimeksi näkynyt median palstoilla haastateltavana Nordean maineen kolhuista Panama-papereitten yhteydessä.

Mitä olisi tehtävissä tieteen maineelle? Kolmen vuoden välein tehtävien Tiedebarometrien mukaan se on erinomainen, mutta päättäjien silmissä on menty alamäkeä - ainakin näin voi päätellä "kaiken maailman dosentit" -heitoista. Aula kytkee tämän laajempaan asiantuntijuuden muuttumiseen.

- Tutkimustietoa pidetään yhä enemmän mielipiteenä muiden joukossa. Vaikka tämä on lähtökohtaisesti väärin - tutkittu tieto ei ole mielipide. Kiinnostavaa nähdä myös tulevan Tiedebarometrin tulokset.

Aula muistuttaa myös, että maine ja imago eivät ole sama asia. Mainetta ei voi rakentaa tyhjän päälle.

- Tieteen mainetta voi edistää sillä, että hyvää tutkimusta tehdään yhä enemmän näkyväksi. Liian usein hyvä tiede jää vain sisäpiirin harvojen tietoon.

Mediajulkisuus ei ole Aulan mielestä välttämätön ehto hyvälle tutkimukselle.

- On älyttömän paljon hyviä tutkijoita, jotka hallitsevat julkisuuden. Mutta jos et osaa kertoa tutkimuksestasi suurelle yleisölle, ei se tee sinusta huonoa tutkijaa.

- Media on tieteelle tärkeä, mutta mediajulkisuuden merkitystä on helppo yliarvioida. Suhde on kaksijakoinen. Yhä edelleen tämän päivän uutisen voi olla huomisen kalankääre. Toisaalta verkkoon rakentuu kansakunnan digitaalinen muisti. Tiede ei kuitenkaan ole showbisnestä.

Helsingin yliopisto palkitsi vuosipäivänjuhlassa J.V. Snellman -palkinnolla professori Mikael Fogelholmin. Hän on kunnostautunut ravitsemusasioiden "päivystävänä professorina" ja on väsymättä puolustanut tutkitun tiedon merkitystä huuhaata ja mutua vastaan. Vuosipäivän puheessaan Fogelholm esitti, että tutkijoilla pitäisi olla palkitsemisjärjestelmä tiedon yleistajuistamisesta.

Pekka Aula tukee ajatusta. Tämä voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi työn arvioinnissa.

- Tosin eri tieteenalojen arvioiminen samoilla kriteereillä on tosi hankalaa, ellei mahdotonta. Ei voi mitään sille, että toisia aloja on paljon helpompaa popularisoida kuin toisia. Kaikkia asioita ei pysty selittämään yksinkertaisesti.

Nuorten tutkijoiden tilanne huolestuttaa

Suomalaisella Tiedeakatemialle on pääsihteeri Aulan mukaan kolme toiminnan painopistettä.

- Keskeistä on tieteellisen tutkimuksen edistäminen, tieteen tasa-arvo - sekä tieteenalojen että sukupuolten välinen ja nuorten tutkijoiden asema.

Toimiessaan professorina Helsingin yliopistossa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Aula näki nuorten tutkijoiden aseman ison muutoksen.

- Sydän vuoti verta, kun näki kuinka huippulahjakkaat nuoret tekevät ensin päätöksen ryhtyä tekemään väitöskirjaa. Sitten tehdään artikkeleita, tasapainoillaan tuloksenteon ja median ristipaineessa ja valmistutaan mihin - epävarmuuteen tai suoraan tyhjän päälle. On se surkea tilanne.

- Näköalattomuus vaivaa. Olen todistanut aivovuotoa käytännössä. Monien nuorten toki kannattaakin lähteä, mutta palaavatko ne enää takaisin, Aula pohtii.

Nuoria tutkijoita varten Tiedeakatemiassa on vuodesta 2009 toiminut Nuorten Akatemiaklubi. Siihen kutsutaan lukuvuoden ajaksi lahjakkaita tutkijoita.

- Nuorten klubi kokoontuu Tiedeakatemian tiloissa kerran kuussa. Tarkoitus on järjestää eri tieteenalojen tutkijoiden kohtaamispaikkoja ja päästä pois tiukoista siiloista.

Apurahoja Suomalainen Tiedeakatemia jakoi viimeksi noin 2,3 miljoonaa euroa pääasiassa nuorille tutkijoille. Se on myös mukana rahoittamassa Säätiöiden ja rahastojen Post doc -poolia.

Tiedettä tutuksi suurelle yleisölle

tieteentekijöitä. Emeritusprofessori Markus Pessa sai juuri viime kuussa (18.4.) vuoden 2016 Suomalaisen Tiedeakatemian Kunniapalkinnon. Pessa on myös Professoriliiton palkitsema Vuoden Professori 1997.

- Professori Pessan työ on hyvä esimerkki perustutkimuksen käytännöllisyydestä. Hänen tieteelliset läpimurtonsa ovat osaltaan mahdollistaneet maailmanlaajuiset optiset tietoverkot sekä CD- ja DVD-soittimet.

Pessa tuli Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1994. Jäseneksi otetaan kutsusta, ja tieteelliset kriteerit ovat valinnan perusteena. Nyt jäseniä on yli 700. Lisäksi ulkomaalaisia jäseniä on noin 170.

Tiedeakatemia jakaantuu kahteen osastoon, matemaattis- luonnontieteelliseen sekä humanistiseen. Osastot jakaantuvat vielä tieteenalakohtaisiin ryhmiin, joita matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa on seitsemän ja humanistisessa kahdeksan.

Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja, myöntää apurahoja, tekee aloitteita tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä sekä antaa lausuntoja. Tiedeakatemialla on edustaja monessa tieteellisessä järjestössä, komiteassa ja säätiössä.

- Yleisölle avoimia yleisökokouksia pidetään kerran kuussa. Tarkoitus on tehdä tiedettä tutuksi suurelle yleisölle.

Toukokuun 18. päivänä järjestetään Genomieditoinnin mahdollisuudet -seminaari Turussa. Itsenäisyyden juhlavuodeksi on suunnitteilla seminaarisarja.

- Olemme rakentamassa Tieteen vuosi 2017 -hanketta, jonka startti on Tieteen päivillä tulevan vuoden tammikuussa. Hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tiedeakatemia ottaa varovaisia askeleita myös sosiaalisen median suuntaan. Verkkosivut uudistuvat alkukesästä

- Pitää löytää toiminnalle oikea kombinaatio - toisaalta palvellaan jäseniä, mutta myös sidosryhmät otetaan yhä paremmin huomioon. Julkisuus ei kuitenkaan ole tälle organisaatiolle itseisarvo.

Suomalaisella Tiedeakatemialla on vanhaa sivistystä huokuvat toimitilat Mariankatu 5:ssä. Väisäläsalia kiertää Eino Jutikkalan kirjasto ja osa tyylihuonekaluista on hankittu Jutikkalan kartanosta Sääksmäeltä. Humanismi ja luonnontieteet ovat esillä toiminnan lisäksi myös konkreettisesti.

Pekka Aula

  • syntynyt 1967 Helsingissä
  • valtiotieteiden tohtori 1999, Helsingin yliopisto
  • professori Helsingin yliopistossa 2004-2013 ja 2015 sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2014
  • Helsingin ja Jyväskylän yliopiston dosentti
  • julkaissut laajalti viestintä- ja mainetutkimuksen alueilta, tutkimustyötä mm. Stanfordin yliopistossa USA :ssa
  • pääsihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia, 1.1.2016-

teksti Kirsti Sintonen
kuvat Sakari Piippo


Neljä tiedeakatemiaa

Suomessa on neljä tiedeakatemiaa. Suomalaisen Tiedeakatemian lisäksi seuraavat:

Suomen Tiedeseura - Finska Vetenskaps -societeten on vuonna 1838 perustettu kansallinen tiedeakatemia joka edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa luonnontieteiden ja humanioran aloilla. Tiedeseura on riippumaton kaikkien tieteenalojen akatemia. Suomen Tiedeseuralla on 386 jäsentä, joista 8 ovat kunniajäseniä, 251 ovat varsinaisia jäseniä ja 127 ovat ulkomaisia jäseniä.

Teknillisten Tieteiden Akatemian (TTA ) tarkoituksena on edistää teknistieteellistä ja taloudellista tutkimusta, koulutusta ja sivistystä, tutkimustulosten ja teknisten saavutusten hyödyntämistä suomalaisen teollisuuden, muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti sekä kohottaa edustamiensa tieteenalojen arvostusta.

Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland (STV) vill bredda teknologiskt kunnande till att gynna näringsliv, en hållbar utveckling och en positiv grynndsyn på tekniken i vårt samhälle. Tiedeakatemioiden kansainvälisiä asioita hoitaa Tiedeakatemiain neuvottelukunta. Se edustaa Suomea 12 kansainvälisessä järjestössä. Se toimii yhdistäjänä ja välittäjänä suomalaisen ja maailmanlaajuisen tiedeyhteisön välillä.

  • Painetussa lehdessä sivu 20

ACATIIMI 4/16 tulosta | sulje ikkuna