Tieteen puolesta
entistä näkyvämmin
Suomalainen Tiedeakatemia avautuu enemmän ulos
uuden pääsihteerin myötä. Pekka Aula haluaa tehdä
Tiedeakatemiasta tieteen etujärjestön.
Professori, valtiotieteiden tohtori Pekka
Aula aloitti Suomalaisen Tiedeakatemian
pääsihteerinä tämän vuoden
alusta. Aula on tehtävässä ensimmäinen
päätoiminen pääsihteeri. Hänen
edeltäjänsä ovat olleet osa-aikaisia,
yleensä emeritus professoreita.
Pääsihteerin valinta on osoitus siitä, että Suomalainen
Tiedeakatemia haluaa avautua enemmän ulos. Se
aikoo ottaa näkyvämmän roolin tiedekeskustelussa.
- Muutosta haetaan. Jäseniltä ja hallitukselta on
tullut mandaatti etsiä Tiedeakatemialle enemmän
tunnettuutta ja vaikuttavuutta, Aula toteaa.
Tiedettä tekevillä on valtavasti valtaa
Tieteen aseman puolustajia tarvitaankin yhä enemmän.
Nykypäättäjät ovat liian vähän kiinnostuneita
tieteestä ja tiedepolitiikka on jäänyt koulutuspolitiikan
varjoon.
- Tutkimuksella muutetaan maailmaa. Tiedettä
tekevillä on valtavasti valtaa. Tiede ei voi kuitenkaan
eristäytyä erinomaisuutensa irralliseksi saarekkeeksi.
Muun muassa siksi tarvitaan tieteen yleistajuistamista
suurelle yleisölle.
Pekka Aula on viestinnän professori, joka on tutkinut
etenkin mainetta. Hän on viimeksi näkynyt
median palstoilla haastateltavana Nordean maineen
kolhuista Panama-papereitten yhteydessä.
Mitä olisi tehtävissä tieteen maineelle? Kolmen
vuoden välein tehtävien Tiedebarometrien mukaan se
on erinomainen, mutta päättäjien silmissä on menty
alamäkeä - ainakin näin voi päätellä "kaiken maailman
dosentit" -heitoista. Aula kytkee tämän laajempaan
asiantuntijuuden muuttumiseen.
- Tutkimustietoa pidetään yhä enemmän mielipiteenä
muiden joukossa. Vaikka tämä on lähtökohtaisesti
väärin - tutkittu tieto ei ole mielipide.
Kiinnostavaa nähdä myös tulevan Tiedebarometrin
tulokset.
Aula muistuttaa myös, että maine ja imago eivät
ole sama asia. Mainetta ei voi rakentaa tyhjän päälle.
- Tieteen mainetta voi edistää sillä, että hyvää
tutkimusta tehdään yhä enemmän näkyväksi. Liian
usein hyvä tiede jää vain sisäpiirin harvojen tietoon.
Mediajulkisuus ei ole Aulan mielestä välttämätön
ehto hyvälle tutkimukselle.
- On älyttömän paljon hyviä tutkijoita, jotka hallitsevat
julkisuuden. Mutta jos et osaa kertoa tutkimuksestasi
suurelle yleisölle, ei se tee sinusta huonoa
tutkijaa.
- Media on tieteelle tärkeä, mutta mediajulkisuuden
merkitystä on helppo yliarvioida. Suhde on
kaksijakoinen. Yhä edelleen tämän päivän uutisen voi
olla huomisen kalankääre. Toisaalta verkkoon rakentuu
kansakunnan digitaalinen muisti. Tiede ei kuitenkaan
ole showbisnestä.
Helsingin yliopisto palkitsi vuosipäivänjuhlassa
J.V. Snellman -palkinnolla professori Mikael Fogelholmin.
Hän on kunnostautunut ravitsemusasioiden
"päivystävänä professorina" ja on väsymättä puolustanut
tutkitun tiedon merkitystä huuhaata ja mutua
vastaan. Vuosipäivän puheessaan Fogelholm esitti,
että tutkijoilla pitäisi olla palkitsemisjärjestelmä tiedon
yleistajuistamisesta.
Pekka Aula tukee ajatusta. Tämä voitaisiin ottaa
huomioon esimerkiksi työn arvioinnissa.
- Tosin eri tieteenalojen arvioiminen samoilla
kriteereillä on tosi hankalaa, ellei mahdotonta. Ei voi
mitään sille, että toisia aloja on paljon helpompaa popularisoida
kuin toisia. Kaikkia asioita ei pysty selittämään
yksinkertaisesti.
Nuorten tutkijoiden tilanne huolestuttaa
Suomalaisella Tiedeakatemialle on pääsihteeri Aulan
mukaan kolme toiminnan painopistettä.
- Keskeistä on tieteellisen tutkimuksen edistäminen,
tieteen tasa-arvo - sekä tieteenalojen että sukupuolten
välinen ja nuorten tutkijoiden asema.
Toimiessaan professorina Helsingin yliopistossa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Aula
näki nuorten tutkijoiden aseman ison muutoksen.
- Sydän vuoti verta, kun näki kuinka huippulahjakkaat
nuoret tekevät ensin päätöksen ryhtyä
tekemään väitöskirjaa. Sitten tehdään artikkeleita,
tasapainoillaan tuloksenteon ja median ristipaineessa
ja valmistutaan mihin - epävarmuuteen tai suoraan
tyhjän päälle. On se surkea tilanne.
- Näköalattomuus vaivaa. Olen todistanut aivovuotoa
käytännössä. Monien nuorten toki kannattaakin
lähteä, mutta palaavatko ne enää takaisin, Aula
pohtii.
Nuoria tutkijoita varten Tiedeakatemiassa on vuodesta
2009 toiminut Nuorten Akatemiaklubi. Siihen
kutsutaan lukuvuoden ajaksi lahjakkaita tutkijoita.
- Nuorten klubi kokoontuu Tiedeakatemian tiloissa
kerran kuussa. Tarkoitus on järjestää eri tieteenalojen
tutkijoiden kohtaamispaikkoja ja päästä
pois tiukoista siiloista.
Apurahoja Suomalainen Tiedeakatemia jakoi viimeksi
noin 2,3 miljoonaa euroa pääasiassa nuorille
tutkijoille. Se on myös mukana rahoittamassa Säätiöiden
ja rahastojen Post doc -poolia.
Tiedettä tutuksi suurelle yleisölle
tieteentekijöitä. Emeritusprofessori Markus Pessa sai
juuri viime kuussa (18.4.) vuoden 2016 Suomalaisen
Tiedeakatemian Kunniapalkinnon. Pessa on myös
Professoriliiton palkitsema Vuoden Professori 1997.
- Professori Pessan työ on hyvä esimerkki perustutkimuksen
käytännöllisyydestä. Hänen tieteelliset
läpimurtonsa ovat osaltaan mahdollistaneet maailmanlaajuiset
optiset tietoverkot sekä CD- ja DVD-soittimet.
Pessa tuli Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi
vuonna 1994. Jäseneksi otetaan kutsusta, ja tieteelliset
kriteerit ovat valinnan perusteena. Nyt jäseniä on
yli 700. Lisäksi ulkomaalaisia jäseniä on noin 170.
Tiedeakatemia jakaantuu kahteen osastoon, matemaattis-
luonnontieteelliseen sekä humanistiseen.
Osastot jakaantuvat vielä tieteenalakohtaisiin ryhmiin,
joita matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa
on seitsemän ja humanistisessa kahdeksan.
Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia,
kustantaa tieteellisiä julkaisuja, myöntää apurahoja, tekee aloitteita tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä sekä antaa lausuntoja.
Tiedeakatemialla on edustaja monessa tieteellisessä
järjestössä, komiteassa ja säätiössä.
- Yleisölle avoimia yleisökokouksia pidetään kerran
kuussa. Tarkoitus on tehdä tiedettä tutuksi suurelle
yleisölle.
Toukokuun 18. päivänä järjestetään Genomieditoinnin
mahdollisuudet -seminaari Turussa. Itsenäisyyden
juhlavuodeksi on suunnitteilla seminaarisarja.
- Olemme rakentamassa Tieteen vuosi 2017
-hanketta, jonka startti on Tieteen päivillä tulevan
vuoden tammikuussa. Hanke on osa Suomen itsenäisyyden
satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Tiedeakatemia ottaa varovaisia askeleita myös sosiaalisen
median suuntaan. Verkkosivut uudistuvat
alkukesästä
- Pitää löytää toiminnalle oikea kombinaatio -
toisaalta palvellaan jäseniä, mutta myös sidosryhmät
otetaan yhä paremmin huomioon. Julkisuus ei kuitenkaan
ole tälle organisaatiolle itseisarvo.
Suomalaisella Tiedeakatemialla on vanhaa sivistystä
huokuvat toimitilat Mariankatu 5:ssä. Väisäläsalia
kiertää Eino Jutikkalan kirjasto ja osa tyylihuonekaluista
on hankittu Jutikkalan kartanosta Sääksmäeltä.
Humanismi ja luonnontieteet ovat esillä toiminnan
lisäksi myös konkreettisesti.
Pekka Aula
- syntynyt 1967 Helsingissä
- valtiotieteiden tohtori 1999, Helsingin yliopisto
- professori Helsingin yliopistossa 2004-2013 ja 2015 sekä
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2014
- Helsingin ja Jyväskylän yliopiston dosentti
- julkaissut laajalti viestintä- ja mainetutkimuksen alueilta, tutkimustyötä
mm. Stanfordin yliopistossa USA :ssa
- pääsihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia, 1.1.2016-
teksti Kirsti Sintonen
kuvat Sakari Piippo
Neljä tiedeakatemiaa
Suomessa on neljä tiedeakatemiaa. Suomalaisen Tiedeakatemian
lisäksi seuraavat:
Suomen Tiedeseura - Finska Vetenskaps -societeten
on vuonna 1838 perustettu kansallinen tiedeakatemia joka
edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa luonnontieteiden
ja humanioran aloilla. Tiedeseura on riippumaton
kaikkien tieteenalojen akatemia. Suomen Tiedeseuralla on
386 jäsentä, joista 8 ovat kunniajäseniä, 251 ovat varsinaisia
jäseniä ja 127 ovat ulkomaisia jäseniä.
Teknillisten Tieteiden Akatemian (TTA ) tarkoituksena
on edistää teknistieteellistä ja taloudellista tutkimusta, koulutusta
ja sivistystä, tutkimustulosten ja teknisten saavutusten
hyödyntämistä suomalaisen teollisuuden, muun elinkeinoelämän
ja yhteiskunnan kehittämiseksi, kestävän kehityksen
edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti sekä kohottaa
edustamiensa tieteenalojen arvostusta.
Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland
(STV) vill bredda teknologiskt kunnande till att gynna
näringsliv, en hållbar utveckling och en positiv grynndsyn på
tekniken i vårt samhälle.
Tiedeakatemioiden kansainvälisiä asioita hoitaa Tiedeakatemiain
neuvottelukunta. Se edustaa Suomea 12 kansainvälisessä
järjestössä. Se toimii yhdistäjänä ja välittäjänä
suomalaisen ja maailmanlaajuisen tiedeyhteisön välillä.
- Painetussa lehdessä sivu 20
|