Helsingissä on nähty vuosien mittaan monia mielenosoituksia, mutta harvoin näin arvokkaita. Lähes kaikilla Musiikkitalon edustalle kerääntyneillä mielenosoittajilla oli päähine. Lähtökuopissaan olevan Tiedemarssin yleisin päähine oli ylioppilashattu, mutta joukossa näkyi myös persoonallisempia hattuja, muun muassa foliosta askarreltuja kypäriä. Tohtorinhattujakin oli useampia kymmenen.
Yksi tohtorinhattua kantavista oli Aalto yliopiston Professor of Practice Tom Bäckström. Hän kertoi tulleensa paikalle puolustamaan järkeä.
— Tiede on järjenkäyttöä. Poliitikot, jotka eivät luota tieteeseen, eivät luota järkeen, Bäckström totesi.
Mukanaan Bäckströmillä oli myös tohtorinhatun suojalaatikko. Varuste oli epävakaisen sään takia ymmärrettävä, mutta onneksi marssia saatiin auringonpaisteessa. Rakeita tuli vasta iltapäivällä.
Tiedemarssi, eli March for Science, on kansainvälinen tapahtuma, joka järjestettiin yli 610 paikkakunnalla 60:ssa maassa. Marssin idea sai alkunsa Yhdysvalloista, protestina presidentti Donald Trumpin tiedevastaiselle, niin sanottuihin vaihtoehtoisiin faktoihin perustuvalle politiikalle.
Tiedemarssia marssittiin ympäri maailmaa Ugandasta Vietnamiin. Marssit olivat itsenäisiä, mutta jakoivat yhteiset päämäärän, puolustaa tieteen asemaa yhteiskunnassa.
Moni oli tullut paikalle koko perheen voimin. Ying-Chan Lin oli tuonut paikalle myös tyttärensä Carolina Hietanen-Lin. Vaunuissa nukkui mukana myös vauva.
— Olen kemisti ja mieheni on fyysikko. Minusta on tärkeää näyttää myös lapsille, että tiede on puolustamisen arvoista, Lin selitti.
Suurin yksittäinen joukko olivat kuitenkin ylioppilaat järjestötunnuksineen. Helsingin yliopisto tietojenkäsittelytieteilijöiden järjestö TKO-älyn joukoissa oli opiskelija Kalle Viiri.
— Tyhmyyttä ja valheita vastaan, kertoi Viiri marssimisensa syyksi.
Viiri otti talteen myös marssin oman haalarimerkin.
Tiedemarssi ilmoitti virallisiksi päämäärikseen edustaa avointa, osallistavaa ja helposti saatavilla olevaa tiedettä, vahvistaa tiede demokraattiseksi arvoksi, inhimillistää tiede ja tukea tutkijoita.
Myös Suomessa marssiin sekoittui protestimielialaa.
Turusta paikalle tulleet Johanna Aminoff-Winberg ja Henrik Winberg kertoivat olevansa huolissaan opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista.
— Toivoisin päättäjien ymmärtävän, että meitä tutkijoita kuitenkin tarvitaan maailman ymmärtämiseen, Aminoff-Winberg totesi.
Samalla kannalla oli marssin lähtöpaikalla puhunut kansanedustaja Jyrki J. Kasvi. Hän kuulutti parempaa ymmärrystä tieteellisestä metodista, tieteenlukutaitoa.
— Väite, etteivät tutkijat ole jostain asiasta yksimielisiä, uppoaa hyvin yleisöön, joka ei tunne tiedeyhteisön toimintatapoja ja kulttuuria. Ei ymmärretä, että jatkuva kyseenalaistaminen kuuluu tieteeseen, on tiedon jatkuvan kehittymisen ydin, Kasvi totesi.
Hän kuulutti suurelle yleisölle tieteenlukutaitoa, jolla se voisi erottaa ideologiset tai tarkoitushakuiset tutkimukset todellisista tuloksista.
— Muuten emme pysty myöntämään itsellemme, mitä emme tiedä. Muuten meidän omat ennakkoasenteemme huijaavat meidät täyttämään tietojemme aukot meitä miellyttävillä valheilla, Kasvi huomautti.
Hieman kello kahdentoista jälkeen marssikulkue lähti verkkaisesti kohti Senaatintoria rytmikkäiden ”Tiedemarssi – March For Science” -huutojen saattelemana. Useat turisti päätyivät ihmettelemään ja kuvaamaan tavallista arvovaltaisemman näköistä marssijajoukkoa.
Letka venyt noin kolmen korttelin mittaan, kun marssin kärki oli edennyt Aleksanterinkatua pitkin Senaatintorille, viimeiset olivat vasta Mikonkadun kulmassa. Poliisin arvion mukaan marssijoita oli paikalla noin 400—500.
Senaatintorilla marssijajoukko kokoontui kuulemaan Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolaa, joka tiivisti marssin sanoman kulkueesta bongaamaansa kylttiin.
— Science, not silence, tiedettä ei hiljaisuutta, Kola huudatti kuulijoita.
Hän korosti tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteon pohjana.
— Vaarallisin ei ole se, joka ei tiedä. Vaarallisin päättäjä tietää, ettei tiedä, mutta ei välitä siitä.
Kolan jälkeen puhuivat kansanedustajien ja tutkijoiden yhteisseura Tutkaksen puheenjohtaja kansanedustaja Sanna Lauslahti ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen. Dialogimuotoon rakennetussa puheenvuorossaan kaksikko usutti tutkijoita tarjoamaan aktiivisesti osaamistaan päättäjien käyttöön.
Puheenvuoro ei kuitenkaan saanut ihan varauksetonta vastaanottoa. Kun kokoomuksen eduskuntaryhmään kuuluva Lauslahti julisti leikkausten ajan olevan ohi, nousi mielenosoittajien joukosta myös spontaania naurua.
Lopuksi marssi huipentui hatunnostoon tieteelle Jukka Kolan johdolla. Hatunnosto oli suomalaisten järjestäjien oma idea. ”Tiede, tutkimus, koulutus” huusi mielenosoitus yhdessä.
Tapahtuman jälkeen Helsingin yliopisto avasi ovensa ja tarjosi vapaita yleisöluentoja ja tapahtumia, muun muassa Tiedekeskus Heurekan pop-up- pisteen.
Tiedemarssin koordinaattori Merli Juustila oli marssin kulkuun ja marssijoiden määrään tyytyväinen.
— Sää vähän huoletti, mutta onneksi aurinko paistoi.
Juustila uskoo Tiedemarssin poikivan toimintaa myös jatkossa. Sen muodosta ei kuitenkaan ole vielä varmuutta.
— Yhdysvalloissa liike on ottanut hyvin aktiivisen roolin, mutta Euroopassa vielä vähän mietitään. Mutta uskoisin, että kehkeytyy vielä teemapäivä tai uusi marssi tai jotain.
Tiedemarssiin liittyvät oleellisesti myös marssijoiden itse askartelemat, usein humoristiset kyltit. Helsingissä jaossa oli myös tiedeaforismeihin perustuvia kylttejä. Ohessa valikoima parhaita kylttejä meiltä ja maailmalta:
Carolina Hietanen-Lin ja Ying-Chan
Lin sekä vauva marssivat yhdessä.
Johanna Aminoff-Wiberg ja Henrik
Wiberg olivat saapuneet paikalle Turusta
Make Science Great Again -lakana
kuului marssin kuvatuimpiin.
Merli Juustila huudatti marssijoita.
Lopuksi kokoonnuttiin Senaatintorille
yliopiston edustalle.
Omatekoisia kylttejä näkyi marssilla
runsaasti.
Lopuksi nostettiin hattua tieteelle.
Teksti Juha Merimaa
kuvat Veikko Somerpuro
Painetussa lehdessä sivu 10