Sanna Rantakömi, Lotta Alhonnoro, Miia Ijäs ja Ville Keiski edustivat Oslossa Eurodocin kokouksessa Suomea. Kuvasta puuttuu Fulvio Rizzo.

Euroopan nuoremmat tutkijat kokoontuvat Tampereella 2018

Euroopan nuorempien tutkijoiden konferenssi ja vuosikokous järjestetään huhtikuussa 2018 Suomessa. Asia varmistui Oslossa, kun Euroopan nuorempien tutkijoiden vuosikokous kannatti esitystä yksimielisesti kuultuaan ensin Tieteentekijöiden liiton Nuorempien tutkijoiden edustajien Lotta Alhonnoron, Miia Ijäksen ja Sanna Rantakömin esityksen. Suomesta mukana olivat myös Ville Keiski ja Eurodocin hallituksessa kauden 2016—2017 istunut Fulvio Rizzo.

Eurodoc — The European Council of Doctoral Candidates and Junior Researchers — on 32 nuorempien tutkijoiden kansallisen järjestön katto-organisaatio Euroopassa. Suomesta järjestöön kuuluu Tieteentekijöiden liitto ja liiton Nuorempien tutkijoiden työryhmä.

Vaikka työt tapahtuman järjestämiseksi alkavat toden teolla nyt, on asiaa valmisteltu jo pidempään Nuorempien tutkijoiden työryhmässä. Liiton hallitus antoi asialla tukensa syksyllä, Tampereen yliopisto on luvannut tilat ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on keskusteltu tuesta.

Tapahtuma on kaksiosainen, koostuen nuorempien tutkijoiden asemaa, haasteita ja edunvalvontaa käsittelevästä konferenssista sekä Eurodocin omaa toimintaa käsittelevästä vuosikokouksesta.

Tänä vuonna konferenssin teema oli avoin tiede, ja puhujina esimerkiksi Fabienne Gautier, Euroopan komission avoimesta tieteestä ja Euroopan laajuisesta tutkimusalueesta ERAsta vastaavan yksikön johtaja, sekä Katrien Maes Euroopan tutkimusyliopistojen liitosta (LERU). Konferenssi onkin loistava mahdollisuus tuoda Euroopan tutkimus- ja tiedekentän johtavia virkamiehiä ja vaikuttajia Suomeen.

Suomen konferenssin teema on Research career — a living dream? Nuorempien tutkijoiden työryhmä haluaa nostaa esiin ja käsittelyyn nuorempien tutkijoiden ennen väitöstä ja sen jälkeen kohtaamia urahaasteita ja kysymyksiä. Rahoituksen pirstaleisuus ja epävarmuus ovat usein arkipäivää, ja tuoreimpien tilastojen mukaan myös väitöskirjatutkijoiden palkat ovat kääntyneet Suomessa 2016 laskuun. Samalla postdoc-uravaihe venyy yhä pidemmäksi koostuen useista lyhyistä työsuhteista ja rahoituskausista. Toisaalta Ruotsissa päätettiin vasta muuttaa lakia niin, että kaikki väitöskirjatutkijat muutamia apurahatutkijoita lukuun ottamatta ovat jatkossa työsuhteessa, yliopistojen palkkalistoilla.

Näihin ja moniin muihin asioihin pureudutaan tarkemmin ensi vuonna Tampereella. Nähdään siellä!

Työmarkkinasyksystä on tulossa vilkas

Yliopistojen yleinen työehtosopimus on katkolla 31.1.2018 ja liittokierros on edessä. Yliopistojen ja valtion on parannettava kilpailukykyään työpaikkoina.

Syksyllä on katkolla muun muassa Paperiteollisuuden ja Teknologiateollisuuden sopimuksia. Nämä neuvottelut viitoittavat tietä tuleville julkisen sektorin neuvotteluille.

Maltillisilla palkkaratkaisuilla haettiin positiivista vaikutusta työllisyysasteeseen ja työttömien määrään. Valitettavasti kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutukset ovat jääneet arvioitua pienemmiksi. Talouspolitiikan arviointineuvosto on arvioinut kilpailukykysopimuksen todennäköisesti heikentävän julkista taloutta päinvastoin kuin tavoiteltiin. Tänä keväänä on alkanut tulla positiivisia viestejä työllisyyskehityksestä, myös akateemisesti koulutettujen työllisyystilanne on kohentunut. Samalla ennusteet maan talouden kehityksestä ovat koko ajan parantuneet.

Keskitettyjen sopimusratkaisujen aika on ohi. Julkisen sektorin työehtosopimukset, myös yliopistojen yleinen työehtosopimus, ovat katkolla 31.1.2018 ja edessä on liittokierros. Todennäköistä on, että ensin odotellaan vientisektorin liittojen palkankorotusratkaisuja. Yliopistosektorilla työehtosopimuksesta neuvotellaan Sivistystyönantajat ry:n ja pääsopijajärjestöjen (JUKO , Pardia ja JHL) välillä. Tämä vuosi on menty nollakorotuksilla.

Nyt kun taloudellinen tilanne on kohentunut, ovat odotukset palkankorotuksista korkealla. Yliopistoissa palkat ovat joillakin ryhmillä jopa laskeneet. Yliopistojen ja valtion on parannettava kilpailukykyään työpaikkoina. Yliopistot ovat muun muassa leikkausten ja ytneuvottelujen takia menettäneet mainettaan työpaikkoina. Huippututkijoita on siirtynyt ulkomaisiin yliopistoihin parempien toimintaedellytysten vuoksi. Perässä laahaavat palkat ovat osaltaan vauhdittaneet muuttohalukkuutta. Liittokierroksella on mahdollista parantaa yliopistosektorin kilpailukykyä.

Yliopisto- ja valtiosektorilla on valmistauduttu liittokierrokseen tavoitteiden määrittelyllä. JUKO n yliopistosektori on määritellyt alustavat neuvottelutavoitteensa. Yleisten neuvottelutavoitteiden lisäksi on käyty läpi muun muassa palkkausjärjestelmään ja kokonaistyöaikaan liittyviä tavoitteita. Esillä ovat olleet myös tutkimusedellytykset, tuntiopettajan asema ja luottamusmiesten toimintaedellytysten parantaminen. Liittokierrokseen valmistaudutaan myös työtaisteluvalmiutta kohottamalla. Jos entiset merkit pitävät paikkansa, todelliset neuvottelut käydään vasta vuoden 2018 puolella.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja

Lotta Alhonnoro
varapuheenjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

Painetussa lehdessä sivu 14