Tuulta huippujen purjeisiin

Hallitus lupasi kehysriihessään lisää rahaa tutkimukselle. Rahasta valtaosa menee uudenlaisille huippuyksiköille, "tutkimuksen lippulaivoille". Kriteereissä korostuvat tiede ja yritysyhteistyö.

Yliopistojen kannalta hallituksen huhtikuisessa kehysriihessä tärkeintä oli suunta: tutkimus saa vuosina 2018—2019 yhteensä 143 miljoonaa euroa valtion rahaa. Summa on pienempi kuin moni oli toivonut, mutta viime vuosien leikkausten jälkeen kaikki liikenevä raha otetaan kernaasti vastaan.

— Panostukset ovat vähän vaatimattomia suhteessa leikkauksiin, mutta kaiken kaikkiaan jäi positiivinen jälkimaku, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri kommentoi.

Rahojen käyttökohde sen sijaan on herättänyt paljon kysymyksiä. Potista valtaosa on tarkoitettu "lippulaiva-tutkimuskeskittymien" toteuttamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan "lippulaiva-ohjelma vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tukee yhdessä innovaatioverkostojen kanssa tutkimuksen yhteiskunnallista ja talouden kasvua tukevaa vaikuttavuutta". Ne ovat siis yhdenlaisia tieteen huippuyksiköitä, joiden toteuttamiseen Suomen Akatemia saa vuosille 2018—2019 yhteensä 50 miljoonaa euroa, ja lisäksi lippulaivojen pääomittamiseen varataan 60 miljoonaa euroa.

— 60 miljoonaa euroakin on siinä ja siinä, onko se pääomittamiseksi merkittävä raha. Jos se annettaisiin yhdelle toimialalle, vuosituottoa tulisi jo jonkin verran, mutta jos esimerkiksi 10 yksikköä saa pääomituksena 6 miljoonaa euroa, eihän se tunnu oikein missään, Hämeri sanoo.

Jos 6 miljoonan euron potti tuottaisi vuodessa 5 prosenttia, varsinaista käyttörahaa yksikölle jäisi 300 000 euroa, millä ei vielä montaa tutkijaa palkata. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo lippulaivojen pääomittamisesta enemmän täällä.

143 miljoonan euron lisärahoituksesta lippulaivoilta yli jäävä 33 miljoonaa euroa on varattu datahallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen.

Lippulaivojen on määrä olla toiminnassa jo ensi vuoden alussa, joten niin hakijoille kuin valitsijoillekin on tulossa kiire. Lippulaivat valitaan osana yliopistojen profiloitumisrahoitusta, ja hakuprosessi pyritään pitämään sellaisena, ettei hakijoiden tarvitse opetella uusia hakuelementtejä, tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen OKM:stä kertoo.

— Tässä aikataulussa emme voi vaatia mitään, mikä ei ole jo idulla. Ei varmaan tule sellaista tilannetta, jossa kaikki hakijat olisivat ennestään vieraita, Heikkinen sanoo.

Tämä ei hänen mukaansa tarkoita silti sitä — kuten paikoin on epäilty — että lippulaivat olisi jo valmiiksi päätetty. Hakemukset arvioidaan sekä tieteellisen laadun että yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden pohjalta. Arvioinnin toteuttavat Suomen Akatemia ja Tekes, ja arvioinnista vastaavat kansainväliset arviointipaneelit. Rahoituspäätökset tekee Suomen Akatemian luottamushenkilöistä koottu paneeli. Paneelissa on mukana myös elinkeinoelämän ja "muiden hyödyntäjien edustajia".

Erona Akatemian nykyisiin huippuyksiköihin on paitsi yritysyhteistyön korostaminen myös isäntäorganisaatioilta vaadittava "sitoutumisasteosoitus". Hakijan takana on siis oltava myös yliopiston tai tutkimuslaitoksen omaa rahaa tavallista enemmän. Jo kuopatuista SHOKeista eli isolla rahalla käynnistetyistä ja monella tapaa pettymyksiksi osoittautuneista strategisen huippuosaamisen keskittymistä lippulaivat puolestaan eroavat siinä, että yrityspainotuksestaan huolimatta hankkeissa mennään tutkimus edellä.

Lippulaivat jäänevät siis rooliltaan jonnekin SHOKin ja huippuyksikön välimaastoon. Sekaantumisen vaara on olemassa, kun Suomen Akatemian verkkosivujen mukaan jo nykyiset huippuyksiköt ovat "suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja."

Miten paljon isäntäorganisaatiolta vaaditaan omaa rahaa, miten monta lippulaivaa on tulossa, miten kauan lippulaivat toimisivat ja useimmat muutkin yksityiskohdat ovat vielä päättämättä tai ainakin julkistamatta. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen spekuloi, että lippulaivojen rahoituksen pitäisi olla vähintään samaa tasoa kuin Euroopan tutkimusneuvoston ECR:n apurahat, eli noin pari miljoonaa euroa.

— Tai jos ollaan kunnianhimoisia, niin enemmänkin.

Erja Heikkinen vastaa varovaisesti, että lippulaivoja tullee mieluummin alle kuin yli kymmenen.

— Onhan se myös kansainvälisen uskottavuuden kysymys, mitä lippulaivaksi voi kutsua.

Liittojen puheenjohtajat korostavat, että lippulaivoissa ei ole loppujen lopuksi kovin paljon uutta. Mikäli ne saavat riittävästi rahoitusta ja vapaat kädet, tällaiset osaamiskeskittymät voivat olla hyväksi niin yrityksille kuin tieteellekin.

— Lippulaivat ovat osa ilmiötä, jossa maan hallitus haluaa olla aktiivisesti määrittämässä tutkimuksen strategisia painopisteitä. Siinä on myös vetoa eri suuntaan yliopistojen autonomiasta ja perustutkimuksesta, Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio sanoo.

— Meidän ensisijainen toiveemme on, että resursseja tuotaisiin yliopiston perusrahoituksen kautta perustoimintoihin, jolloin saataisiin pysyviä tutkijan tehtäviä ja sitä kautta pitkäjänteisyyttä sekä vahvistusta opetuksen tutkimusperustaisuudelle.

Alustavia suunnitelmia lippulaivojen toteutuksesta

Lippulaivojen tieteellistä laatua on tarkoitus arvioida mm. seuraavilla mittareilla: julkaisujen määrä ja niiden saamat viittaukset, tutkijoiden saamat tunnustukset, kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä, osoitettu kyky houkutella osaavia ihmisiä ulkopuolelta, yhteistyöverkostojen laatu ja laajuus.

Olemassa olevaa vaikuttavuutta elinkeinoelämään ja muuhun yhteiskuntaan on tarkoitus arvioida tarkastelemalla mm. yhteistyöhankkeita yritysten kanssa, yritysrahoituksen määrää, osoitettua kykyä uusien yhteistyöhankkeiden käynnistämiseen ja väitelleiden tutkijoiden sijoittumista.

Suunnitelmissa toiminnan kehittämisestä valitsijat tarkastelevat mm. yksikön kansainvälistä kilpailukykyä, lippulaivan merkitystä yliopiston strategiassa, yliopistojen sijoituksia ja muuta sitoutumista alueeseen ja kytkentää opetukseen.

Lähde: OKM/ taustamuistio 27.4.2017

---