Kysymys - Vastaus

”Pääomituksessa päästiin eteenpäin, joskaan ei siinä mittakaavassa kuin esitin”, vastaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Acatiimin kysymykseen kehysriihipäätöksistä. Viime syksynä median palstoilla puhuttiin yliopistojen pääomittamisesta sadoilla miljoonilla euroilla. Korkeakoulujen visiotyö on kesken, mutta ministeri ei lisäisi tohtorikoulutuksen reittejä ammattikorkeakoulujen esittämällä tavalla.

1) Yliopistojen pääomittaminen oli esillä median palstoilla melko voimakkaasti viime syksynä. Miksi kehysriihessä ei pääomitettu yliopistoja suoraan?

— Pidän merkittävänä, että neuvottelimme loppukaudelle yhteensä 120 miljoonaa euroa tutkimukseen Suomen Akatemian ja Tekesin kautta. Suunta on ehdottomasti oikea vaikeiden talousvuosien jälkeen. Lisäksi olemme lisänneet tällä kaudella jo 60 miljoonaa euroa "uutta" tutkimusrahaa Akatemian kautta nuorille, meritoituneille tutkijoille. Pidän tärkeänä, että tieteen edellytyksiä Suomessa vahvistetaan, vaikka liikkumavara julkisessa taloudessa on edelleen tiukka. Pääomituksessakin päästiin eteenpäin, joskaan ei siinä mittakaavassa kuin esitin.

2) Kehysriihessä päätettiin, että ”valtio varautuu osallistumaan lippulaiva-tutkimuskeskittymien rahoittamiseen ja kehittämiseen alkuvaiheessa 60 euron pääomalla”. Tämä pääomitus suunnataan Suomen Akatemialle ja Tekesille. Miten hoidetaan se, että valtio pääomittaa omia ”virastojaan”?

— Pidän lähtökohtana, että pääomitus hoidetaan lippulaiva-tutkimuskeskittymien isäntäorganisaatioiden eli yliopistojen tai tutkimuslaitosten kautta. Selvää on, että virastoja ei voi pääomittaa.

3) Miten lippulaiva-tutkimuskeskittymät valitaan? Miten ne eroavat tutkimuksen huippuyksiköistä?

— Toimeenpanon valmistelu käynnistyy nyt tiiviissä yhteistyössä Suomen Akatemian ja yliopistojen kesken. Lippulaivojen valintaperusteet ovat lyhyesti todettuna kansainvälinen korkea tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus. Päällekkäisiä rakenteita ei ole aikomus luoda.

4) Ammattikorkeakoulut havittelevat Arenen linjauspaperin mukaan tohtorintutkintoja ja professorinimikkeitä. Miten ministeri suhtautuu näihin pyrkimyksiin?

— Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö on käynnissä ja valmistuu syksyllä. En halua liian tarkasti rajata visioinnin reunaehtoja. Ei kuitenkaan näytä tarkoituksenmukaiselta lisätä tohtorikoulutuksen reittejä tai tutkintojen määrää, sillä yliopistot täyttävät tarpeen hyvin. On tärkeää, että tutkimuksen resurssit eivät edelleen pirstaloidu, ja ammattikorkeakouluissa voimavarat pitäisi suunnata laadukkaaseen työelämän tarpeista lähtevään korkeakouluopetukseen ja TKI-toimintaan.

5) Mitkä ovat loppuhallituskauden keskeisimmät yliopistoja ja tutkimusta koskevat asiat?

— Tutkimuksen vahvistaminen muun muassa uusien huippututkimuksen lippulaivojen kautta, T3 ja muiden suurten rakenneuudistusten toteuttaminen, kansainvälistymislinjausten toimeenpano, opiskelijavalintauudistus ja yhteisen vision rakentaminen!

---