Professorin reilu vakinaistamispolku

Professoriliitto on kirjannut professorin reilun vakinaistamispolun kriteeristön.

Professorin vakinaistamispolku (tenure track) on otettu käyttöön Suomessa jo lähes kaikissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksista Luonnonvarakeskuksessa. Kukin taho on luonut oman mallinsa professorin vakinaistamispolusta. Eri järjestelmät eroavat toisistaan mm. nimikkeiden ja tasojen määrien suhteen. Lisäksi eroja on sen suhteen, onko professorin vakinaistamispolku ainoa tutkijan urapolku vai käytetäänkö professorin vakinaistamispolkua neliportaisen tutkijanuran rinnalla ”kiihdytyskaistana” tai profilointialueilla. Professoriliiton hallitus hyväksyi kriteeristön kokouksessaan 4. toukokuuta. Hyväksymistä edelsi asian käsittely valtuustomme kevätkokouksessa.

Professorin vakinaistamispolku on rantautettu Yhdysvalloista Suomeen yliopistouudistuksen jälkeen. Järjestelmän käyttöönottoa on perusteltu mm. tutkijanuran selkeyttämisellä, huippujen houkuttelemisella tutkijanuralle/Suomeen, suomalaisten yliopistojen kansainvälisyyden lisäämisellä, resurssien allokoimisella ja yliopistojen profiloimisella. Lisäksi on nähty, että se on yksi strategisen johtamisen apuväline. Tutkijan kannalta polun päässä häämöttää vakituinen ja vakaa työsuhde.

Maria Pietilän tuore väitöskirja tältä keväältä osoitti kuilun dokumentoitujen prosessien ja vakinaistamispolulla työskentelevien tutkijoiden jokapäiväisen arjen välillä. (Ks. juttu) Saman olemme havainneet liitossa. Näin ollen liitto halusi koota professorin reilun vakinaistamispolun kriteerit. Työstämisessä hyödynsimme paitsi yliopistojen dokumentteja vakinaistamispolusta myös liiton tietoon tulleita ongelmia ja kysymyksiä sekä olemassa olevaa kirjallisuutta. Lisäksi teimme alkuvuodesta kyselyn niille liiton jäsenille, jotka ovat professorin vakinaistamispolun toiseksi viimeisessä vaiheessa. Professoriliittohan voi ottaa jäseneksi vakinaistamispolun toiseksi viimeisessä vaiheessa olevan.

Kriteeristö on seuraava (tummennetut):

1. Yliopistolla on käytössä julkinen, selkeä kuvaus rekrytointiprosessista ja etenemisestä vakinaistamispolulla.

Yliopistojen dokumenteissa on vaihtelevuutta sen suhteen, kuinka yksityiskohtaisesti rekrytointiprosessi ja vakinaistamispolulla eteneminen on kirjattu. Aalto-yliopistolla näyttäisi olevan yksityiskohtaisimmat dokumentit. Dokumenteissa käydään yksityiskohtaisesti läpi mm. vakinaistamispolun tasot, polulle rekrytoimisen ja sillä etenemisen prosessit, eri toimijoiden roolit sekä arviointikriteerit.

2. Mikäli rekrytointia tehtäessä arvioidaan vain parhaina pidetyt, niin sanotut kärkihakijat, arviointi kohdistetaan ainakin kolmeen hakijaan.

Mikäli rekrytointia tehtäessä arvioidaan vain parhaina pidetyt, niin sanotut kärkihakijat, sekä hakijoiden että valitun kannalta on tarkoituksenmukaista, että arviointi tehdään useammasta hakijasta.

Rekrytointien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota mm. tasa-arvoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt huomiota naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta hankkeen väliraportissa (2017) siihen, että professorin vakinaistamispolulle ja kutsumenettelyllä täytettyihin tehtäviin valituista naisten osuus on selkeästi pienempi kuin muihin määräaikaisiin tehtäviin ja toistaiseksi voimassa oleviin tehtäviin. Se toteaakin väliraportissaan, että tutkijanuramallien sukupuolivaikutuksia tulee seurata. Naisten osuus full-professoreiden määrästä on kasvanut vähitellen. Tällä hetkellä naisten osuus on 30,6 prosenttia.

3. Vakinaistamispolulle rekrytoidun työsopimukseen kirjataan kriteerit, joiden perusteella hänen menestymistään arvioidaan.

Yllättävän moni kyselyymme vastanneista kertoi, ettei arvioitikriteereitä ollut kirjattu. Moni oli epätietoinen siitä, millä perusteella hänen etenemistään arvioidaan. Lisäksi jotkut kokivat, että vaatimukset olivat lisääntyneet sopimisen jälkeen. Näyttää siltä, että on yliopistokohtaisia/alakohtaisia eroja sen suhteen, kuinka tarkasti kriteerit kirjataan tehtäessä työsopimusta. Arviointikriteerit on usein rakennettu siten, että on yleinen raami käytettävissä olevista kriteereistä, jotka sitten täsmennetään ala- ja tapauskohtaisesti.

4. Vakinaistamispolulla olevia kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.

Useampi kyselyymme vastanneista koki olevansa huonommassa asemassa muiden vastaavassa vaiheessa olevien kanssa, esimerkiksi että tavoitteet on kirjattu tiukemmiksi kuin muille. Selvää on, että vakinaistamispolulla olevia on kohdeltava yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.

5. Vakinaistamispolulla olevan työsopimusta voidaan muuttaa työsuhteen kestäessä vain yhteisestä sopimuksesta.

Työsopimusta voi muuttaa, jos työntekijä ja työnantaja siitä yhteisesti sopivat. Työnantaja ei voi muuttaa työsuhteen ehtoja yksipuolisesti. Työsopimuksen kirjauksien tulee olla vähintään lainsäädännön tai työehtosopimuksen mukaisia. Lakia ja työehtosopimusta paremmista ehdoista voi toki aina neuvotella ja sopia.

6. Vakinaistamispolulla olevalle annetaan riittävät tiedot siitä, miten hän voi työllään ja saavutuksillaan edistää etenemistään.

Saamme liiton toimistoon vakinaistamispolulla olevilta kyselyjä siitä, mitä pitäisi sopia työnkuvasta ja työajan jakautumisesta. Vain muutama yliopisto on kirjannut yleisohjeisiinsa ohjeita professorin vakinaistamispolun eri vaiheessa olevien työajan suuntaamisesta.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston ohjeistuksessa on kirjattu suuntaa-antavasti prosenttiosuudet siten että tutkimuksen / taiteellisen työn osuus on suurin vakinaistamispolun alkuvaiheessa, yliopisto- ja tiedeyhteisön yhteiset tehtävät lisääntyvät vakinaistamispolulla etenemisen myötä ja opetustehtäviin käytetty aika pysyy ennallaan. Turun yliopiston ohjeessa kaksi kolmasosaa kokonaistyöajasta käytetään tutkimustyöhön, 20–30 prosenttia opetukseen ja loput muuhun toimintaan tiedeyhteisössä.

7. Vakinaistamispolulla olevalla on aito mahdollisuus hoitaa työtehtäviä, joiden perusteella hänen menestymistään arvioidaan.

Kyselyymme vastanneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työnkuvaansa vaikkakin vastanneiden työnkuvassa oli vaihtelevuutta. Etenkin työajan jakautuminen opetuksen ja tutkimuksen kesken vaihteli. Lisäksi kontaktiopetuksen tuntimäärissä oli suuria eroja. Vastaajat kokivat, että etenkin opetustehtävien määrä ryöstäytyy herkästi käsistä. Opetuksen kehittäminen sekä uusien kurssien suunnitteleminen ja toteuttaminen vie paljon aikaa. Vastaajien kokemuksen mukaan etenemistä kuitenkin arvioidaan suurelta osin tutkimusansioiden perusteella. Vastanneiden mukaan suurin ongelma olikin se, että tutkimukseen ei ole riittävästi aikaa. Ainakin Aalto-yliopistossa ansioituminen voi tapahtua myös opetusansioilla. Vakinaistamisen yhteydessä joko tutkimusansioiden tai opetusansioiden tulee olla ”erinomaisia” toisen osa-alueen ansioiden ollessa ”korkeatasoisia”.

Kyselyymme vastaajien mielestä ongelmallista oli myös se, jos työnkuvaa ei ollut kunnolla määritelty tai jos työhön tuli muutakin kuin mitä sovittu. Tehtäviä oli liikaa ja joidenkin vastanneiden työnkuva oli kovin pirstaleinen. Joissakin tapauksissa vakinaistamispolulla oleva oli joutunut ottamaan yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanottujen tehtäviä.

8. Vakinaistamispolulla etenemistä tarkastellaan vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä.

Yliopistojen dokumenttien mukaan vakinaistamispolulla olevan ansiot ja mahdollisuus edetä seuraavalle tasolle arvioidaan noin vuosi ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä. Vakinaistamispolulla etenemistä on tärkeää tarkastella myös vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä, jotta polulla olevan on mahdollista kehittää tarvittaessa työskentelyänsä.

Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin päätöksessä todetaan, että vakinaistamispolulla olevalla on vuosittain esimiehensä kanssa arviointi- ja kehityskeskustelu, jossa arvioidaan kirjallisesti työntekijän tehtäviä, tavoitteita, tuloksia ja etenemistä.

9. Työsopimukseen kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen mahdollistaa etenemisen vakinaistamispolulla alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin.

Useampi kyselyymme vastannut oli saavuttanut edellisen vaiheen tavoitteet etuajassa. Useissa tapauksissa arviointia oli ollut mahdollista aikaistaa vakinaistamispolulla olevan pyynnöstä.

10. Vakinaistamispolulle rekrytoidulla on mahdollisuus saada työhönsä ohjausta ja tukea.

Helsingin yliopiston rehtorin päätökseen on kirjattu LERUn (League of European Research Universities) suosituksen mukaisesti, että vakinaistamispolulla olevilla on mahdollisuus saada itselleen mentorointia. Lisäksi yksiköitä ohjeistetaan varautumaan tukemaan vakinaistamispolulla olevan työtä huolehtimalla riittävistä resursseista ja mahdollisuuksista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kaikille vakinaistamispolulla aloitteleville apulaisprofessoreille tulee päätöksen mukaan nimetä vastuuhenkilö.

11. Mikäli vakinaistamispolulla oleva ei arvioinnissa täytä ennalta yhteisesti määriteltyjä kriteereitä, yliopisto huolehtii reilusta työuran jatkumisesta.

Työsopimusta ei saa ilman perusteltua syytä tehdä määräaikaisena. Lain mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä solmittua määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Neliportaisen tutkijanuramallin arviointihankkeen loppuraportissa (2016) vakinaistamispolkua kuvataan määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan hybridiksi, sillä periaatteessa se on määräaikaisesti pysyvä.

Liitto lähtee siitä, että nykyinen työlainsäädäntö ei tunne vuosia kestävää pätevöitymistä määräaikaisuuden perusteena. Liiton näkemyksen mukaan yliopiston tulisi tällaisissa tapauksissa huolehtia vakinaistamispolulle rekrytoidun työuran jatkumisesta.

Esimerkiksi Hollannissa työnantajalla on velvollisuus parantaa vakinaistamispolulta pudonneiden työllistymismahdollisuuksia.

12. Vakinaistamispolulla olevan kelpoisuudesta ja ansioista pyydetään lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta ennen professorin tehtävään valitsemista.

Vakinaistamispolun päätteeksi käytetään yliopistolain mukaista kutsumenettelyä. Lain mukaan henkilön kelpoisuudesta ja ansioista pyydetään lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta ennen professorin tehtävään valitsemista.

Toivomme, että nämä professorin reilun vakinaistamispolun kriteerit tuovat selkeyttä sekä yliopistoille että etenkin vakinaistamispolulle rekrytoiduille. Samalla haastamme yliopistoja käymään läpi omat ohjeistuksensa ja käytäntönsä yhdessä Professoriliiton paikallisosastojen johtokuntien kanssa.

---