Rita Redberg on arvostetun tiedelehden JAMA Internal Medicinen päätoimittaja ja toiminut myös Yhdysvaltojen kongressia neuvovan lääketieteellisen komitean jäsenenä.

Vähemmän voi olla enemmän

Terveydenhuollon kiveen hakattu ajatusmalli on tänä päivänä, että enemmän hoitoa on aina parempi. Uudet tekniikat ovat parempia kuin vanhat, lääketieteelliset testit eivät vahingoita ja mahdollisuus vakavan taudin ehkäisyyn on käytettävä hyväksi. ”Enemmän hoitoa” on kirjoitettuna lääketieteen kulttuuriin, vaikka useammat strategiat olisivat tarpeen.

Arvostetun lääketieteen julkaisusarjan JAMA Internal Medicinen päätoimittaja Rita Redberg, joka toimii kardiologian professorina Kalifornian yliopistossa San Franciscossa Yhdysvalloissa, kertoi huhtikuussa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa kiinnostavia ajatuksiaan ja havaintojaan liiallisesta terveydenhuollosta, sairauksien diagnostiikasta ja lääkinnästä, mikä nykypäivänä on länsimaissa kasvanut hälyttäviin mittoihin.

Terveydenhuollon kustannukset kansantuloon nähden ovat lisääntyneet huomattavasti suuressa osassa OECD-maita. Suomessa kehitys on onneksi ollut hieman maltillisempaa. Yhdysvalloissa terveydenhuollon menot taas ovat OECD-maiden keskiarvoon verrattuna lähes kaksinkertaiset. Ja kaikki tämä raha on pois muista yhteiskunnan tarjoamista palveluista kuten koulutuksesta tai sosiaalipalveluista.

Redberg keskittyi puheessaan paitsi oman erikoisalansa sydän- ja verenkiertoelimistön tautien tilanteeseen, myös muutamien syöpätyyppien seulontaan tai toteamiseen.

Voisiko vähäisempi terveydenhuolto olla potilaalle joskus parempi ratkaisu? Redberg julkaisi vuonna 2010 katsauksen Less is more, jossa hän tilastollisin esimerkein kertoi yleisesti tunnetuista terveysongelmista, joiden hoito voi mahdollisten sivuvaikutusten tai leikkauskomplikaatioiden vuoksi johtaa huonompaan lopputulokseen kuin hoitamatta jättäminen.

Redberg kertoi, että tähän päivään tultaessa sairauksien testaus ja sen myötä myös ylidiagnostiikka ovat lisääntyneet merkittävästi.

— Testaus voi aiheuttaa kipua, eikä pelkkä testitulos edistä ihmisen hyvinvointia. Jos siis testillä tai mahdollisella hoidolla ei muuta etua voida saavuttaa, minkäänlainen testaukseen liittyvä riskinotto ei ole hyväksyttävää!

Redberg otti esimerkin kehittyneen teknologian mahdollisuuksista syöpädiagnostiikassa. Tiettyjen syöpämuotojen, kuten rintasyövän, keuhkosyövän ja kilpirauhassyövän varhaisvaiheen toteamiseen on nykytekniikalla helpompaa. Hoidon kannalta varhainen diagnostiikka olisi tärkeää, mutta seulonnat tuottavat usein myös vaikeasti tulkittavia "vääriä positiivisia", joiden todentaminen vaatii lisää testejä. Kaikkien syöpämuotojen varhainen toteaminen ei kuitenkaan ole edes mahdollista, koska ne usein antavat merkkejä itsestään vasta, kun tauti on edennyt jo pitkälle.

Ihmisen genomin kartoitus 15 vuotta sitten edisti syöpätapausten diagnostiikkaa. Yritykset ovatkin sen jälkeen aktiivisesti tuoneet markkinoille geenitestejä selvittämään yksilön mahdollista sairastumista niin syöpään kuin myös muihin perinnöllisen alttiuden omaaviin tauteihin.

Laitteet markkinoille helpommin kuin lääkkeet

Redberg kertoi sydämeen asennettavista lääketieteellisistä instrumenteista, jotka saattavat väärinkäytettyinä aiheuttaa potilaille vaaraa. Verrattuna uusilta lääkkeiltä vaadittaviin työläisiin ja kalliisiin kliinisiin testeihin, lääkeviranomaiset myöntävät luvat helposti jopa implantoitavien instrumenttien käyttöön. Esimerkiksi EU ei vaadi niiltä kliinisiä testejä, pelkkä CE-merkintä riittää.

Yhdysvaltain Lääkevirastolla on myös kontollaan korkean riskin implantoitavien laitteiden hyväksymisiä ilman kliinisiä testejä, kuten 2000-luvun alussa kehitetty "lasso" sydämen eteisvärinästä kärsivien potilaiden hoitoon.

— Etenkin korkean riskin laitteiden tulisi ensin ooittaa hyödyllisyytensä potilaiden hoidossa, ja vielä ennen markkinoille pääsyä läpikäydä kontrolloidut kliiniset testit.

Redbergin kertoi myös vaikeasta taistelusta "etujärjestöjen", esimerkiksi lääketehtaiden lobbausta vastaan. Tämä on nähty muun muassa veren kolesterolia alentavien statiinien käytön suosituksissa. Onko hyödyllistä määrätä statiineja "varmuuden vuoksi" syystä, että veren kolesteroliarvo ylittää tietyn rajaarvon, mutta henkilö ei kärsi sydänsairaudesta?

Tutkimus laajalla koehenkilöjoukolla on nimittäin osoittanut, että statiinien käyttö johtaa ainoastaan vähäiseen kuolleisuuden alenemaan, jos ollenkaan, ja myös kardiovaskulaariset tapahtumat vähenevät vain hieman. Toisaalta statiinien käytöstä aiheutuneet sivuvaikutukset olivat koehenkilöillä yleisiä ja myös aliarvioituja, mutta niistä saatuja tuloksia ei ole esitetty julkisuudessa.

Redberg esitti lopuksi, että potilaan kannalta arvokasta hoitoa voi esimerkiksi olla rauhoittelu ja neuvonta keskustelemalla, vaikka nykyään enemmän tarjotaankin vähemmän arvokasta (mutta kallista) hoitoa esimerkiksi monenlaisilla kliinisillä testeillä.

---